Ilmanvaihto

• Tulosta

RTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Ilmanvaihtoremontti on panostus perheen ja kodin terveyteen

Ilmanvaihtolaitteen huolto ja suodattimien vaihto

Yritysten artikkeleita aiheesta

Täällä yritykset saavat itse esitellä sekä tuotteitaan että ratkaisujaan omavalitsemassaan muodossa

• Tiiviiksi korjattu koti tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon

• Ilmanvaihtosaneeraus rintamamiestaloon

• Laadukas ilmanvaihto on tärkeää hyvinvoinnille

• Ilmanvaihdon nykyaikaistaminen on tärkeä osa saneerausta

Ilmanvaihtoyritykset

Ilmanvaihtoyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

• Vallox
• Nibe
• Swegon Oy

Ilmanvaihto on talon keuhkot

• Tulosta

Oikein toteutettu ilmanvaihto auttaa rakennusta pysymään paremmassa kunnossa ja se vaikuttaa myös asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie enemmän energiaa. Uudet määräykset edellyttävät, että vaihtuvasta ilmasta saadaan lämpöä mahdollisimman hyvin talteen. Ilman pitää vaihtua pientalossa vähintään kerran kahdessa tunnissa normaaleissa olosuhteissa. Ilmanvaihdon toimivuus ja lämmön jakautuminen tasaisesti ovat asumismukavuuden kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Puhdas sisäilma on terveyden kannalta tärkeä seikka. Kun varsinkin talvisin sisätiloissa vietetään suurin osa päivästä, ei ole samantekevää minkälaista ilmaa hengitämme. 

Lue lisää: Ilmanvaihto on talon keuhkot

Ilmanvaihtolaitteen huolto ja suodattimien vaihto

• Tulosta

Ilmanvaihtolaitteen tarkoitus on tuoda sisään raikasta ja puhdasta ilmaa ja samalla poistaa käytetty, kostea ilma pois rakennuksesta. Jotta järjestely toimisi moitteettomasti, laitetta ja kanavia pitää myös määräajoin huoltaa. Asukas voi itse vaikuttaa koneen toimintaan puhdistamalla ja vaihtamalla suodattimia. Laajempi laitteen ja kanavaston huoltotyö kannattaa kuitenkin teettää ammattilaisella. Katkaise aina virta laitteesta kokonaan ja anna vastusten jäähtyä ennen minkään huoltotyön aloittamista. Oikein toimiva ilmanvaihto on äänetön, hajuton ja vedoton.

Lue lisää: Ilmanvaihtolaitteen huolto ja suodattimien vaihto

Ilmanvaihtoremontti on panostus perheen ja kodin terveyteen

• Tulosta

Vanhoissa taloissa yksi jälkeenjääneimmistä asioista on ilmanvaihto. Aikaisemmin uskottiin vakaasti painovoimaiseen ilman vaihtumiseen, mikä perustui paljolti rakenteiden vuotokohtien kautta tapahtuvaan luonnolliseen ilman vaihtumiseen. Nykyiset uudet ja peruskorjattavat talot tehdään rakenteeltaan niin tiiviiksi, että ilman luonnollinen vaihtuminen on lähes mahdotonta. Hallittu ja tehokas ilman vaihtuminen vaatii onnistuakseen koneellisen ratkaisun. Painovoimainen ja koneellinen ilmastointi eivät voi toimia rinnakkain, joten vanha painovoimainen toiminto täytyy poistaa.

Lue lisää: Ilmanvaihtoremontti on panostus perheen ja kodin terveyteen

Ilmanvaihtosaneeraus rintamamiestaloon

• Tulosta

Vallox: Rintamamiestaloja on Suomessa edelleen noin 150 000. Kun vanhaa taloa lisäeristetään ja tiivistetään, on usein välttämätöntä siirtyä koneelliseen tulo/poisto-ilmanvaihtojärjestelmään. Painovoimainen ilmanvaihto heikkenee vuotojen vähetessä ja näin riskinä on altistuminen kosteus- ja sisäilmaongelmille. Lämmön talteenotolla varustetulla koneellisella ilmanvaihdolla voi samalla pienentää rakennuksen energiankulutusta.

Lue lisää: Ilmanvaihtosaneeraus rintamamiestaloon

Ilmanvaihtoyritykset

• Tulosta

Loimaalaisen Vallox Oy:n päätuotteitta ovat ilmanvaihtokoneet, liesikuvut ja liesituulettimet. Yritys valmistaa ilmanvaihtojärjestelmiä kaiken tyyppisiin rakennuksiin, mutta erityisesti pientaloihin tarkoitettujen, lämmön talteenotolla varustettujen ilmanvaihtolaitteiden kohtalla se on ollut edelläkävijä.

Lue lisää Valloxista täältä.

Swegon Oy on vuonna 1980 perustettu, Kaarinassa sijaitseva yritys, se on osa Latour-konsernia. Yritys on panostanut voimakkaasti ilmanvaihtojärjestelmien tekniseen kehitykseen, laatuun ja asiakaspalveluun.

Lue lisää Swegonista täältä.

Nibe-konserni on pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien toimittaja. Suomessa yritys toimii nimellä Nibe Energy Systems, tarjoten rakentajille ja korjaajille kattavan valikoiman maa-, ulkoilma-, ja poistoilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia ja sähkökattiloita. Lue lisää Nibestä täältä.

Ilmasta veteen -lämpöpumppu tai aurinko öljyn rinnalle

• Tulosta

Suomessa on noin 160 000 öljylämmitteistä pientaloa. Tässä joukossa on edelleen 1980-luvulla rakennettuja öljylämmitteisiä taloja, joissa on vielä alkuperäiset öljylämmityslaitteistot.

Lue lisää: Ilmasta veteen -lämpöpumppu tai aurinko öljyn rinnalle

Ilmavesi- ja maalämpöpumppu -energian ja rahan säästäjät

• Tulosta

NIBE Energy Systems Oy:

Korjausrakentajalle ilma/vesi- tai maalämpöön siirtyminen on vaivaton projekti, mikäli talossa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Näiden avulla vuosittaiset energiakustannukset putoavat jopa alle kolmannekseen. NIBE on Pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmätoimittaja, jonka tuotevalikoimasta jo tuhannet omakotiasukkaat ovat löytäneet lämmitysratkaisun.

Lue lisää: Ilmavesi- ja maalämpöpumppu -energian ja rahan säästäjät

Järjestä suunnitelmiisi aikataulu

• Tulosta

Remontoitaessa vanhaa tulee usein eteen viemärien, vesijohtojen, ilmastoinnin, lämmönjakojärjestelmien ja kalusteiden uusiminen. Usein vanhat putkivedot vain jätetään paikoilleen ja uudet viedään sieltä, missä se on järkevintä. Jos vanhoja rakenteita ei aukaista, lähes ainoaksi vaihtoehdoksi jää putkiston osalta pinta-asennus. Ilmastointikanavien asennus voi tuottaa päänvaivaa, mutta ammattilainen saa kaiken kohdalleen. Mikäli taloa laajennetaan, eivät toimenpiteet laajennuksen osalta eroa uudisrakentamisesta, jolloin suunnitelmien teko on helpompaa kuin jo olemassa olevien rakenteiden kohdalla.

Kalustesuunnitelma ennen LVI-suunnitelmaa

Remontoitaessa keittiötä tai kylpy- ja kodinhoitohuonetta tulee hyvin usein eteen myös lvi-töitä. Harvemmin toiminnot ovat niin aiempien kaltaisia, ettei uusia linjauksia tai kalusteita jouduta asentamaan. Pienemmät liitostyöt ja kalustevaihdot sujuvat putkimieheltä ilman minkäänlaista suunnitelmaa, mutta jos talon lvi-työt tehdään kokonaan tai suurimmalta osaltaan uusiksi, on ammattilaisen apu suorastaan välttämätöntä jo suunnitteluvaiheessa.

LVI-suunnitelma ennen sähkösuunnitelmaa

Tämän päivän vesikalusteet, esim. sähkösilmällä toimivat hanat, automaattiset sulkuventtiilit ja -syöttöjärjestelmät, tarvitsevat sähköä. Samoin pumput, ilmastointikoje ja muut laitteet liitetään verkkoon. Siksi onkin hyvä olla ajoissa liikkeellä myös lvi-suunnitelman kanssa.

Liitä ilmanvaihto suunnitteluun mukaan

Jos peruskorjaus vaatii myös ilmastointilaitteen asentamista, on se hyvä liittää lvi-suunnitelman yhteyteen. Jos lvi- ja iv-suunnitelma tulee samasta paikasta, tämä on itsestään selvää, mutta useat iv-laitteiden toimittajat tekevät kohteeseen iv-asennussuunnitelman itse. Näin niiden on helppo myydä kokonainen ja toimiva paketti.

Suunnittelun perustiedot

Kun pohja- ja leikkauskuvat ovat valmiit ja keittiö- ja kylpyhuonekalustesuunnitelmat on liitetty niihin, voidaan aloittaa lvi-suunnittelu. Suunnittelussa kartoitetaan ensin vanhojen toimintojen kunto ja niiden mahdollinen hyväksikäyttäminen ja vasta sen jälkeen tehdään varsinainen suunnittelu. Suunnittelijan on siis syytä tutustua tilanteeseen paikan päällä, vaikka hänellä olisi hyvätkin tiedot aiemmista lvi-töistä.

Putkivedot piiloon tai pintaan

Vanhat vesijohto- ja lämmitysvesiputket on syytä uusia. Parhaimmillaankin niiden käyttöiäksi lasketaan vain kolmekymmentä vuotta. Jo tätä ennen liitoksissa tapahtuu mahdollisesti vuotoja ja virtausmäärät alenevat sakkautumisen vuoksi. Näkymättömissä olevat putket ovat aina riskitekijä. Jos vahinko sattuu, voi sen havaitseminen olla hankalaa, ja ajan myötä pienikin vuoto voi aiheuttaa suuren vahingon. Tästä syystä pinta-asennuksella on omat kannattajansa, vaikka piiloasennus remontin yhteydessä olisikin mahdollista.

Viemärin uusiminen

Vanhat viemärit ovat valurautaisia tai betonisia putkenpätkiä, jotka voivat tukkeutua tai siirtyä paikoiltaan. Viemärin uusimisessa joudutaan pakostakin rikkomaan pintoja ja tekemään kaivutyötä. Putket ovat usein betonin alla ja kaivualue sisätiloissa ahdas, joten työ on varsin hankalaa ja aikaa vievää. Linjasto kannattaa uusia aina purkupaikkaan asti. Uusina putkina käytetään muovisia, viemärikäyttöön hyväksyttyjä putkia. Jos jätevesiviemäri uusitaan haja-asutusalueella, kannattaa samalla laittaa jätevesiasiat kerralla kuntoon.

Jätevesiasetuksen merkitys kiinteistöille

• Tulosta

Huhtikuussa 2017 uusittu jätevesiasetus kohtuullistaa aiemmissa asetuksissa annettuja ohjeita. Uutta on, että aikataulu valmistumiselle on annettu vain ranta- ja pohjavesialueelle. Näillä alueilla remontti pitää olla valmis 31.10.2019 mennessä. Tällaisia kiinteistöjä on arvioitu olevan noin 100 000 kpl. Jatkossa kiinteistökohtaisten jätevesien on täytettävä ns. perustason vaatimukset enää vain pohjavesialueilla ja vesistöjen rannalla noin 100 metrin päässä rannasta. Aikaisemmin näitä erityisalueita on koskenut kireämpi vaatimustaso, joka edellytti tehokkaita biologis-kemiallisia panospuhdistamoita.

Lue lisää: Jätevesiasetuksen merkitys kiinteistöille

Julkisivun huolto ja kunnossapito

• Tulosta

Julkisivujen suurin rasitustekijä on sääolosuhteet. Sää rasittaa monella tavalla seinää. Viistosade kastelee ja imeytyy seinän sisään ja jos vesi ei seinästä kuivu, vaan pääsee jäätymään, voi seinä vaurioitua.  Sään vaikutuksesta myös seinän pintakäsittely vanhenee ja vaurioituu. Mikään julkisivu ei pysy kunnossa ilman säännöllisiä huolto- ja kunnostustoimenpiteitä. Ulkoverhouksen huoltotarve riippuu materiaalista. Puupinnat vaativat tiheämmin huoltomaalausta, kun taas tiili- ja kivipintojen huolto on selvästi helpompaa. Toisaalta isompien vaurioiden korjaaminen kivipinnoissa on vaikeampaa kuin puupinnan.

Lue lisää: Julkisivun huolto ja kunnossapito

Julkisivut

• Tulosta

Korjaus vai uusiminen

Jos vanha julkisivu ei ole päässyt pahasti rapistumaan, voidaan pelkällä pintakäsittelyllä päästä jo varsin tyydyttävään lopputulokseen. Koko pintarakenteen eli verhouksen uusiminen tulee eteen, jos itse julkisivumateriaali on merkittävästi kärsinyt, taloon asennetaan ulkopuolinen lisäeristys tai ulkonäköä halutaan muuten radikaalisti muuttaa. Maalaus on tavallinen toimenpide jo 10-20 vuotiaissa (puu-) julkisivuissa. Julkisivun uusiminen kokonaan yleistyy selvästi jo 30-vuotiaissa, mutta suhteellisesti eniten ulkoseinäverhouksia vaihdetaan 50-luvulla tai aikaisemmin rakennetuissa taloissa. Julkisivun uusimisen yhteydessä on järkevää uudistaa koko ulkoseinärakenne nykyaikaisemmaksi, joten toimenpiteeseen liittyy usein myös lämmöneristys. Isompaan  julkisivuremonttiin yhdistetään monesti myös ikkunoiden ja ovien uusiminen, jolloin koko talo saa uuden ilmeen. Keskimäärin vanhan talon julkisivu-uusiminen maksaa noin 30 euroa neliö. Kustannus riippuu paitsi valituista materiaalista, myös tarvittavista pohjatöistä.

Tuuletus takaa pitkän iän

Julkisivurakenne saa aina jonkin verran kosteutta lämpötilan vaihtelujen aiheuttaman tiivistymisen vuoksi, lisää märkää tulee roiskevedestä ja viistosateista. Huonolla tuuletuksella ja hengittämättömällä pintakäsittelyllä voidaan pahimmillaan saada aikaiseksi paketti, joka on jo 10 vuoden päästä  uusimiskunnossa. Julkisivun tuuletus onkin jopa pintakäsittelyä tärkeämpi  ikään vaikuttava tekijä.

Puujulkisivun ja tuulensuojan välissä on syytä olla vähintään 25 mm:n tuuletusrako. Rakoa ei saa missään kohdassa katkaista vaan ilman tulee päästä vapaasti verhouksen taakse ja poistua sen yläreunasta esimerkiksi vesikaton tuuletustilaan. Uuden tiiliverhouksen taakse  on syytä varata vieläkin isompi, vähintään 40 mm:n tuuletusrako, koska muurauksen yhteydessä tiilen taakse pursuava laasti voi kapeammassa kuilussa katkaista ilman kulun. Tiiliverhouksen ensimmäisessä kerroksessa joka kolmas pystysauma tulee jättää tuuletusta varten auki.

Puujulkisivut

Noin 70 % uusittavista julkisivuista on lautajulkisivuja, sama materiaali yleensä säilytetään myös uudessa ratkaisussa. Puujulkisivu on suhteellisen edullinen ja helppo asentaa, varjopuolena taas on useita muita vaihtoehtoja suurempi huoltotarve.

Teknisesti puujulkisivun alusta on yksinkertainen: vaakalaudoitukselle pystysuuntaiset ja pystylaudoitukselle vaakasuuntaiset naulausrimat. Naulausrimojen taakse tai väliin järjestetään riittävä tuuletustila, joka pystyrimojen kohdalla toteutuu sellaisenaan ja vaakarimojen kohdalla toisilla, niiden alle pystysuuntaan asennetuilla rimoilla. Yleensä julkisivuun valitaan hienosahattu lauta, koska maalin tarttuvuus siihen on hyvä ja vaikutelma on viimeistellympi kuin karkean sahauksen. Höylätty pinta sensijaan on monille ulkomaaleille liian sileä.

Lautaverhouksen voi asentaa pystyyn, vaakaan tai kuten nykyään on usein tapana, käyttäen näiden kahden yhdistelmiä. Ehkä yksinkertaisin pystylaudoituksen muoto on lomalaudoitus, jossa laudat kiinnitetään seinään osittain päällekkäin. Materiaaliksi käy yksinkertainen sahalauta, joka syntyy jopa omista puista kenttäsirkkelillä. Eräs pystylaudoituksen versio on saumarimalaudoitus, jossa aluslaudoitus on lähes yhtenäinen ja saumat on peitetty pienellä rimalla. Lautojen alareunaan voidaan viistota ns. "tippanokka", joka varjelee julkisivun alaosaa kosteusvaurioilta.

Pontatusta laudasta voidaan tehdä pysty- ja vaakaverhouksia sekä näiden yhdistelmiä. Paneelia käyttämällä syntyy täsmällinen ja tiivis seinäpinta, jonka ulkonäköön voidaan kuitenkin vaikuttaa laudan sahausprofiililla.

Puujulkisivu pintakäsitellään aina joko kuultokäsittelyllä tai nykyään yleisimmällä peittomaalauksella. Uusi puujulkisivu kannattaa pintakäsitellä mahdollisimman pian, ensin puunsuojalla tai pohjusteella, sitten valitulla pintamaalilla.

Tiilijulkisivut

Tiilijulkisivu on yleinen erityisesti 60-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa, 1970- ja 1980- luvulla rakennetuissa taloissa se on jopa valtamateriaali. Yleisimmin tiilivuoraus on tehty poltetusta tiilestä, mutta varsinkin 1980 -luvuilla rakennetuista taloista löytyy usein myös kalkkihiekka- tai kalkkilohkotiilistä tehty julkisivu. Tiili on melko tunteeton ilmastorasituksille, joten 20-30 -vuotias tiilijulkisivu on omistajiensa mielestä vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Vaaleat kalkkihiekka- ja kalkkilohkoseinät voivat tosin olla joissain tilanteissa herkkiä likaantumaan. Vika ei ole kovin vaikea korjata, sillä kalkkihiekkatiiliseinän voi pestä painepesurilla.

Uusi tiiliverhous voidaan periaatteessa rakentaa mihin tahansa vanhaan taloon. Työtä ja rahaa tiiliseinän teko vaatii kuitenkin  enemmän kuin puuverhous, etenkin jos seinälle joudutaan tekemään levennys sokkeliin. Tiiliseinästä tulee helposti myös aikaisempaa ratkaisua paksumpi, jolloin vanhat ovet ja ikkunat jäävät "syvälle" ja räystäät vastaavasti lyhyemmiksi.  Tiilijulkisivu on kuitenkin huoleton, kestävä ja näyttävä, joten isokin remontti voi pitkän päälle kannattaa.

Tiilijulkisivu tehdään yleensä kuorimuurina ns. puolikkaasta tiilestä. Jos talossa on anturallinen sokkeliperusta, lisärakenne voidaan tehdä vanhan anturan päältä esimerkiksi 100 mm:n paksuisella kevytsoraharkolla muuraten. Toinen tapa on kiinnittää vanhan sokkelin pintaan järeä kulmateräs. Kulmateräksen vaakasuoran laipan tulee olla niin leveä, että se riittää tiilimuurille tueksi. Kiinnitys sokkeliin tehdään esimerkiksi kiilapulteilla, joiden määrän ja tiheyden antaa rakennesuunnittelija. Tässä ratkaisussa varjopuoli on sokkelin jääminen huomattavan syvälle uudesta julkisivupinnasta. Kolmas tapa tiilimuurin alustan tekoon on valaa sokkelin kylkeen tarvittavan levyinen betonipalkki. Palkki tarvitsee tukevat kiinnitykset sokkeliin. Ne voidaan tehdä esimerkiksi vanhan sokkelin sisään poratuilla harjaterästapeilla, jotka muun raudoituksen mukana jäävät lopulta valun sisään. Verhomuuri muurataan normaalin muurauksen tapaan ohjuritolppia ja linjalankoja käyttäen. Kuorimuuri kiinnitetään riittävän tiheästi tiilisiteillä taustan runkorakenteisiin.

Rapatut julkisivut

Rappaus on oikein tehtynä pitkäikäinen ja arvokkaan näköinen julkisivu. Sen tekeminen vaatii kuitenkin taitoa ja tästä syystä useimmiten ulkopuolista ammattimiestä. Tyypillisesti uuden rappauspinnan saa jo ennestään vastaavalla tavalla tehty julkisivu.

Rappauksen alustana toimii yleensä tiili-, kevytsorabetoni-, kevytbetoni- tai betonialusta. Paksu julkisivurappaus vahvistetaan usein rappausverkolla ja sen nurkat rappauskulmilla. Uusi rappaus tehdään tavallisesti ns. kolmikerrosrappauksena. Ensin tehdään pohjarappaus, jonka tehtävä on paitsi muodostaa hyvä pohja seuraaville kerroksille, myös oikaista alustassa mahdollisesti olevat epätasaisuudet. Toinen kerros on runkorappaus, johon myös rappausverkko ja -kulmat liittyvät. Kolmas rappaus antaa pinnalle sen lopullisen värin ja struktuurin. Korjausrappauksissa tarvittavien kerrosten ja vaiheiden määrä riippuu alustan kunnosta. Nykyisin uudet rappauspinnat tehdään tehokkailla koneilla, pumpuilla ja ruiskuilla. Valmis seinä on yleensä hyvin sileä, eroja syntyy ainoastaan pintarappauslaastin raekoon vaihteluista. Vanhoissa rapatuissa seinissä näkyy edelleen käden jälki, joko pelkkä hiertämisen tulos tai erityisen jälkikäsittelyn antama muoto.

Kolmikerrosrappauksen rinnalle on noussut yksikerrosrappaus, joka itse asiassa on kaksikerroksinen: reilun paksuinen runkorappaus ja pintakäsittely ohutrappauslaastilla tai sopivalla maalilla (silikaatti- tai kalkkimaali) maalaten. Jotta pohjalaasti saisi kunnollisen tartunnan alustaan, siitä on irrotettava kaikki pehmeä ja irtoava aines pois.

Eräs pientaloihinkin varsin hyvin sopiva menettely on ns. lämpörappaus, jossa saadaan samalla myös lisälämmöneristys. Ratkaisussa jäykkä mineraalivilla tai polystyreeninlevy kiinnitetään vanhan talon pintaan, eristyspinta verhotaan jäykällä teräsverkolla ja pinta rapataan kolmikerrosrappauksen tapaan.

Sokkelit ja pellitykset

Vanhempien talojen sokkelit on tehty yleensä varsin korkeiksi, koska korkea sokkeli suojaa seinää roiskevedeltä ja maakosteuden nousulta. 60-luvulla sokkelikorkeutta lähdettiin kuitenkin muotisyistä oleellisesti madaltamaan ja edelleenkin alimotoitettuja sokkeleita joskus jopa aivan uusiin taloihin.  Matala sokkeli ei kuitenkaan toimi nykyään yhtään sen paremmin kuin ennenkään, joten suositus on,  että talon sokkelikorkeuden maan pinnasta julkisivumateriaalin alapintaan tulee olla kaikkialla vähintään 40 cm.  Jos korjattavan talon sokkeli on tätä matalampi eikä pintamaatakaan voida merkittävästi poistaa, auttaa asiaa myös talon ympärille asennettava räystäslinjaa leveämpi (noin 600 - 800 mm) sorastus. Sorastus estää suurelta osin julkisivun likaantumisen ja parantaa pintaveden johtumista edelleen salaojitukseen.

Julkisivun arat vaakasuorat pinnat suojataan sadeveden vaikutukselta pellityksillä. Tärkeätä on tiivistää pellityksen liittymät pystyrakenteisiin, jotta valuva vesi ei pääse pellin alle ja edelleen seinärakenteeseen. Pellityksiin liittyy aina riittävät kallistukset, kunnolliset tippanokat ja reilu pokkaus ulos julkisivun pinnasta.

Räystäät ja sadevesijärjestelmät

Julkisivut sisältävät lukuisia yksityiskohtia, joiden toimivuudesta riippuu paljolti koko julkisivujärjestelmän kestävyys ja säilyvyys. Tärkeä yksityiskohta on myös räystäät. Räystäistä ja sadevesijärjestelmistä on kerrottu enemmän täällä.

Julkisivutuotteita

maxit