Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Näin Suomi korjaa

rts_tutkii_logo_pieni

Noin 40 %:ssa vakituisesti asutussa asunnossa tehdään vuosittain jotain asunnon kunnostustöitä, omakotitalouksissa liki joka toisessa. Rahallisesti mitattuna asukkaiden tekemät tai teettämät asuntokorjaukset muodostavat yhteensä noin 7,5 mrd. euron kustannukset vuodessa. Korjaustoiminnan arvosta suurimman osan tuottavat isoja peruskorjauksia tekevät kotitaloudet.

Valtaosa kotitalouksien korjauksista on kuitenkin pieniä pintaremontteja, joihin ryhdytään tarpeesta parantaa viihtyvyyttä ja asunnon toimivuutta tai korjata luonnollista kulumista.

Valtaosa kotitalouksien korjauksista on pieniä pintaremontteja. Lattiamateriaalien uusiminen ja seinien tapetointi/maalaus ovat niistä yleisimpiä. (Kuva: Tarkett)

 

Noin miljoonassa asunnossa tehdään vuosittain korjauksia

Suurimman osan kustannuksista tuottavat isoja korjauksia tekevät peruskorjaajat. Omakotitalojansa yli 10 000 eurolla vuosittain korjaavia on noin 70 000 perhettä ja rivi- ja kerrostaloissa yhteensä noin 30 000 perhettä.

Vuonna 2021 Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemän laajan korjaustoiminnan tutkimuksen mukaan korjaustoimenpiteitä tehdään noin miljoonassa asunnossa. Koronan loppuminen ja kustannusten nousu vuonna 2022 on vähentänyt korjaajien määrää, mutta silti korjaustoiminnan arvo on kustannusnousun myötä pysynyt liki samana. Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa, joten korjattavaa riittää ja vaikka valtaosan korjaukset ovat pieniä pintaremontteja, ovat korjausmarkkinoiden markkinat suuret niin materiaalin kuin työn osalta. Rakennuksen lämpötalouden parantaminen ja lämmityslaitteiden uusiminen ovat viime vuosina energian kallistumisen myötä nousseet tärkeiksi peruskorjauksen syiksi.

Vaikka työn teettäminen on rakentamisen uudispuolella yleistynyt, ovat korjaajat muita omatoimisempia. Pintaremonteista liki 80 % tehdään itse tai talkooporukan avulla ja vain teknisesti hankalat ja ammattitaitoa vaativat työt teetetään ulkopuolisilla osaajilla. Yli puolet saneeraajista tekee itse pintaremonttien lisäksi myös julkisivutyöt, lisälämmöneristykset, keittiöremontit, kylpyhuonekorjaukset ja lattianpäällysteet. Omakotiremontoijat ovat muita aktiivisempia osallistumaan itse korjaustyöhön.

 

Uusikin talo vaatii vuosittaista kunnossapitoa

Talon ikä vaikuttaa luonnollisesti oleellisesti korjaustarpeeseen. Materiaaleilla on oma elinkaarensa ja hyvästä hoidosta huolimatta korjaustarve syntyy jossakin vaiheessa. Jotta asunto säilyttäisi arvonsa ja pysyisi kunnossa, on asunnon kunnossapitoon käytettävä vuosittain noin 2 % asunnon arvosta, eli noin 300 000 euron omakotitaloon pitäisi vuosittain investoida materiaalia ja/tai työtä noin 5 000–6 000 euron edestä.  Asumisvuodet jättävät kuitenkin jälkensä ja yleisimmin uuden omakotitalon remonttiin ryhdytään 20 vuoden asumisen jälkeen. Vaatimustaso asumiselle, viihtymiselle ja tilan käytölle on muuttunut vuosikymmenten aikana.   Reilu kolmannes korjauskohteista on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Iän lisäksi korjauksiin vaikuttaa asuinympäristö. Tyypillisin korjausta kaipaava omakotitalo on 120–180 –neliöinen yksikerroksinen talo kaupungin taajamassa tai sen lähialueella.

Varsinkin näillä alueilla asuntojen viihtyvyyttä ja jatkuvuutta halutaan lisätä.

Keittiön uusiminen on monien kodin kunnostajien toivelistalla. Keittiön uusimisen yhteydessä koko keittiön remontti vaatii usein myös mm. sähköjen ja vesipisteiden ja muunkin tekniikan uusimista. (Kuva:IKEA)

 

Korjaustarpeen aiheuttajat

Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihtyvyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus. Korjausaktiivisuus on korkeana 20–30 vuoden kuluttua rakentamisesta ja tasaantuu tämän jälkeen. Korjauksien keskimääräinen laajuus vaihtelee vielä yli 30-vuotiaissakin rakennuksissa: esimerkiksi 70-luvun asunnoissa sisäremontin yhteydessä pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun talossa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi.

Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta itsestään. Korjauskynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu, että valmiudet: osa pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavana, toiset taas sietävät asuntonsa kulumista hyvinkin pitkään teettäen lähinnä pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.

 

Energiakorjaukset

Energian hinta ja erityisesti sähkön hinta on noussut ja mahdollisesti nousee Ukrainan sodan vuoksi edelleenkin. Vanhoissa omakotitaloissa kokonaisenergian kulutus on keskimäärin 25–26 000 kWh vuodessa ja se maksoi ennen Ukrainan sotaa omakotiasukkaalle keskimäärin noin 3000 € vuodessa, mutta pahimmillaan voi maksaa nyt moninkertaisesti. Tämä kustannus voidaan kohtuuinvestoinnilla jopa puolittaa ja se kannattaa ilman muuta tehdä, jos takaisinmaksuaika on 5–10 vuotta. Energiataloudellinen korjaus ei vaikuta pelkästään energian säästöön, vaan kyse on myös asumisviihtyvyydestä, talon arvonnoususta, asumisterveydestä, asunnon paremmasta toimivuudesta ja helppohoitoisuudesta. Pientalojen korjaukset ja erityisesti juuri energiataloudelliset korjaukset ovat kannattavia paitsi asunnon omistajalle, myös yhteiskunnalle. Tässä yhteydessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää kotitalousvähennys, josta parhaimmillaan tänä vuonna eli vuonna 2023 saa 2 250 € vähennyksen verotukseen ja puolisot siis yhteensä 4 500 €. Kokemus viime vuosilta kuitenkin osoittaa, että kotitalousvähennyksillä ei isompiin remontteihin ryhdytä. Tässä mielessä yhteiskunnan tulisi avustaa, niin lainoituksissa kuin avustuksissa nykyistä enemmän.

 

Ala-arvoinen sisäilma vielä monissa taloissa

Hyvän ja puhtaan sisäilman tärkeyttä ei korjausten yhteydessä voi liiaksi korostaa. Epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmassa voivat aiheuttaa mm. radon, home- ja kosteusvauriot, sisustus- ja rakennusmateriaalit, lemmikkieläimet, tupakointi ja ulkoa tulevat epäpuhtaudet.

 Omakotikannastamme yli puolessa on ala-arvoinen sisäilma ilmanvaihdon ollessa painovoiman ja liesituulettimen varassa. Rakennuksen energiankulutuksesta 30–40 % poistuu ilmanvaihdon kautta.   Lämpöä karkaa ilmanvaihdon myötä myös harakoille, jos talossa ei ole kunnollista lämmön talteenottoa. Viime vuosien aikana ilmanvaihtojärjestelmät sekä niiden suodatus- ja lämmön talteenottokyky ovat kehittyneet kuitenkin valtavasti. Sekä terveyssyistä että energian säästösyistä olisi hyvin perusteltua tiivistää vanhat talot ja laittaa niihin nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä. On tärkeää, että talon jokaiseen tilaan tulee riittävä ilman vaihtuvuus.

Merkittävästi ilman puhtauteen voidaan vaikuttaa myös keskusimurin hankinnalla/käytöllä. Säännöllinen keskusimurointi poistaa merkittävästi asunnon hienoimman pölyn.

 

 

 

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot