Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mökkeily tuo maaseudulle hyvinvointia

Suomalaiset ovat ainutlaatuista mökkikansaa. Uusimman tutkimuksen mukaan meillä on noin 720 000 vapaa-ajanasuntoa, kun mukaan lasketaan kaikki vapaa-ajan käytössä olevat kiinteistöt. Maaseudulla on paljon tyhjillään olevia mummonmökkejä tai maatiloja, jotka tässä on laskettu vapaa-ajan asunnoiksi. Mökin omistaja viettää mökillään keskimäärin 80 päivää vuodessa. Lomarakentamisella ja erityisesti loma-asumisella on merkittävät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset kansantaloudellisesti, puhumattakaan paikallisesti sille kunnalle ja alueelle, jossa mökkiläinen viettää aikaansa.  Mökkeily tuo maaseudulle kaivattua elinvoimaa, mikä tuo paikallisille yrittäjille asiakkaita ja verotuloja kunnalle.

kala3 opt

Kaikkiaan noin 70 % suomalaisista harrastaa mökkeilyä ainakin jossain määrin, eli liki 4 miljoonaa henkeä. Kuva: Kannustalo

 

Mökkeily on maaseudun pääelinkeino

Monet syrjäseutujen palvelut säilyvät ainoastaan kesäasukkaiden turvin. Mökkiläisten tuoma rahatulo on suurempi kuin maa- ja metsätaloustulo yhteensä. Matkailu on maailman suurin teollisuuden ala ja hyvällä syyllä voi sanoa, että mökkeily on Suomen maaseudun pääelinkeino.

Monien kuntien kesämökkiläiset pitävät yllä paikallisia palveluja ja tuovat elinvoimaa kylälle. Kun maaseutukunnat tyhjenevät, mökkeily on laskenut ja ulkomaan matkailu vastaavasti kasvanut, on erityisen tärkeää, että valtakunnan päättäjät reagoivat tilanteeseen. Huolestuttavaa on erityisesti nuorten mökkeilyn muuttuneen ”sinisille siiville” ulkomaan matkailuksi. Mökkeilyn kannalta huoli ilmastonmuutoksesta voi tuoda lisää piristystä kotimaan matkailuun eli mökkeilyyn.

Lomarakentamiseen ja mökkeilyyn käytetään tänäkin vuonna noin 7 mrd. euroa ja mökkeilyn työllisyysvaikutus suoraan + välillisesti on noin 70 000 työpaikkaa. Näistä euroista suurin osa kohdistuu maaseudulle. Mikään ihme ei siis ole, että muutamat kunnat houkuttelevat mökkiläisiä edullisilla ja hyvillä tonttipaikoilla. Kuntapäättäjät eivät selvästikään kaikkialla tajua mökkikiinteistön taloudellista piristysvaikutusta kunnalle. Kunnanjohtajan suusta on kuultu jopa se, että mökkiläinen tulee, mutta tekee ostoksensa toisilta paikkakunnilta. Kun yhteen mökkikiinteistöön ostetaan päivittäis- ja kestokulutustavaroita, rakennustarvikkeita, polttoaineita sekä maksetaan kuluja ja veroja noin 10 000 euron edestä, pitäisi myös osata myydä näitä tuotepalveluja toisille paikkakunnille.

 


Mökkien varustelutaso nousussa

Virallisten tilastojen mukaan meillä on noin 650 000 vapaa-ajanasuntoa, mutta todellinen määrä on tätäkin suurempi, sillä kaikki loma-asunnot eivät näy tilastoissa. Maaseudulla on paljon tyhjillään olevia mummonmökkejä ja maatiloja, jotka Suomi Asuu –tutkimuksessa ilmoitettiin vapaa-ajan asunnoiksi. Joka neljäs vapaa-ajan kiinteistö on alun perin omakotitalo.  

Viime vuosien selvä suuntaus on ollut vapaa-ajan asunnon varustelutason nosto ja talviasuttavuuden mahdollisuus. Olemassa olevasta mökkikansasta ja uusista mökeistä peräti 60 % on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön eli ne ovat siis talviasuttavia. Kakkosasunnoksi varustetaan jo 40 % uusista loma-asunnoista. Tällöin mökit ovat varustelutasoltaan omakotitalon veroisia. Yhä useampi mökin omistaja aikookin tulevaisuudessa muuttaa mökille asumaan.

Loma-asunnon käyttö vakituiseen asumiseen selittää osaksi myös uuden vapaa-ajan asuntojen pinta-alan jatkuva kasvu. Uuden varsinaisen loma-asunnon päärakennuksen nettoala on keskimäärin 78 m2

 

Eikö mökkeily kiinnosta nuoria?

Uuden loma-asunnon rakentajista kaksi kolmesta on yli 50-vuotiaita. Tätä luonnollisesti selittää se, että nuoret parit hankkivat ensin oman vakituisen asunnon ja vasta vuosien kuluttua, kun rahavarat antavat myöten, hankitaan mökki. Toisaalta myös matkustamisen halpeneminen houkuttaa nuorempia ihmisiä lomalle mökkeilyn sijasta ulkomaille. Kasvanut huoli ilmastonmuutoksesta ja lentämisen aiheuttamista ympästöhaitoista voi kyllä kääntää nuorempienkin mielenkiinnon kotimaan mökkeilyyn.

Mökkien varustelutason vaatimus myös nostaa mökkien hintoja ja vie haavetta omasta mökistä kenties aiottua kauemmas tulevaisuuteen. Mökin rakentamista vesistöjen äärelle on myös hankaloitettu kaavamääräysten vaatimuksilla ja samalla niiden hinnat ovat nousseet.

Mökkikanta on vuosikymmenten aikana kasvanut ja yhä enemmän myös peritään rakennettuja mökkipaikkoja. Uusista mökeistä noin 2/3 tehdään jo rakennettuun mökkiympäristöön. Olemassa olevalle tontille tehdään lisärakennuksia, esim. saunamökki, vierasmaja tai päärakennus. Loma-asunnon miljöö syntyykin pitkien aikojen kuluessa, kun uusia rakennuksia ja tiloja tehdään tarpeen ja resurssien mukaan.


Mökkiläinen luonnostaan luonnonsuojelija

Mökkeilyn viehätys on ennen kaikkea luonnossa, sen läheisyydessä ja rauhassa. Mökkiläinen on luonnostaan luonnonsuojelija, eihän kukaan tahallaan pilaa omaa järveään ja uimavesiään tai roskaa sitä ympäristöään, jossa haluaa vapaa-aikaansa viettää. Suurin osa mökkiläisistä onkin sitä mieltä, että mökkiläinen suojelee ympäristöään enemmän kuin sitä rasittaa. Iso osa katsoo myös olevansa aktiivisia luonnonsuojelijoita.

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

vertia banneri