Ainutlaatuinen mökkikansa
Missään muualla maailmalla ei tällaista mökkikulttuuria ole tällaisessa muodossa kuin meillä täällä Suomessa . Meitä voi ihan syystä kutsua mökkihöperöksi kansaksi. Mökki edustaa meille paitsi vapaa-aikaa, myös vapautta olla omissa oloissamme. Mökillä puuhailu edistää paitsi henkistä myös fyysistä hyvinvointiamme. Voimme nauttia ja saada voimaa upeasta luonnosta ympäri koko vuoden.
Mökkiläisten vaikutusta kunnan elinvoimaisuuteen pidetään merkittävänä, sillä he käyttävät paikallisia palveluja ja osallistuvat moniin alueen tapahtumiin. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kausiasukkaiden suhteellinen osuus onkin entistä suurempi monessa kunnassa. Monen mökkipaikkakunnan asukasluku moninkertaistuu kausiasukkaiden myötä.
Suomalaisen sielun suurin nautinto: mökkisauna ja vilvoittelu laineiden liplatellessa. (Kuva: Kontio)
Yhteiskunnalle tuloja, työtä ja elinvoimaisuutta
Noin 70 % suomalaisista, eli lähes 4 miljoonaa suomalaista harrastaa mökkeilyä omalla tai toisen mökillä keskimäärin yli kuukauden ajan. Mökin omistava perhe viettää vuosittain omalla mökillään keskimäärin 106 päivää.
Loma-asuntokiinteistöjä on kaikkiaan noin 700 000. Näistä noin 70 % on alun perin mökkikiinteistöiksi rakennettuja ja 30 % alun perin maalaistaloiksi rakennettuja. Kaikkiaan mökkikiinteistöille on rakennettu 3,1 rakennusta/kiinteistö. Meillä on siis yli kaksi miljoonaa lomarakennusta, eli melkoinen kansallisvarallisuus, jonka markkina-arvokin on liki 80 mrd. euroa. Mökkikiinteistöt edistävät siis mökkeilijöiden henkistä ja fyysistä terveyttä, millä edelleen on suuri merkitys niin mökkeilijän hyvinvoinnille kuin kuntien ja valtion taloudellekin.
Mökkeilyyn kuluu rahaa yhteensä 8,6 miljardia euroa vuodessa. Osa summasta elävöittää kuntia, joiden talous on muuten hätää kärsimässä. Työllisyysvaikutus on noin 105 000 henkilötyövuotta eli yhtä mökkikiinteistöä kohti noin 12 000 euroa ja 0,15 työpaikkaa.
Ulkomailla lomailuun on ”hävitty” noin miljardi euroa vuodessa. Mitä kaikkea hyvää se toisikaan kotimaiselle matkailulle ja kulutukselle, jos tuo raha saataisiin käännettyä kotiinpäin? Koronapandemia kasvatti kotimaan matkailua ja etätyömahdollisuus lisäsi mökeillä vietettyä aikaa. Näyttää siltä, että kotimaan matkailun suosio on ainakin toistaiseksi pandemian jälkeenkin jatkunut vilkkaana ja että ulkomaiset matkailijat arvostavat vielä entistä enemmän suomalaisen mökkeilyn tuomaa rauhaa ja hiljaisuutta sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta.
Merkittävät mökkeilyn talousvaikutukset
Rakentaminen, korjaus ja kiinteistökaupat | 2,62 mrd. euroa |
Päivittäistavarahankinnat ja palvelut | 2,67 mrd. euroa |
Mökkimatkojen kustannukset | 1,73 mrd. euroa |
Verot ym. maksut | 0,61 mrd. euroa |
Kestokulutustavarahankinnat | 0,95 mrd. euroa |
Yhteensä | 8,6 mrd. euroa |
Laskelman perustana on loma-asuntokannan arviointitutkimus ja mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutusten arviointitutkimus (Rakennustutkimus RTS Oy 2021). Työllisyysvaikutus on laskettu kansantalouden tilinpidon ostovoimakorjatuilla työllistämiskertoimilla käytetyistä euroista.
Mökit varustetaan kuin omakotitalot
Viime vuosien selvä suuntaus on ollut vapaa-ajan asunnon varustetason nosto ja talviasuttavuuden mahdollisuus. Olemassa olevasta mökkikansasta ja uusista mökeistä peräti 60 % on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön eli ne ovat siis talviasuttavia. Yhä suurempi osa uusista loma-asunnoista onkin varustetasoltaan jo omakotitalon veroisia ja mökin omistajien tulevaisuuden suunnitelmissa saattaa olla muutto mökille asumaan. Loma-asunnon käyttö vakituiseen asumiseen ja etätyön mahdollisuus selittävät osaksi myös uuden vapaa-ajan asuntojen pinta-alan jatkuvan kasvun. Uuden varsinaisen loma-asunnon päärakennuksen nettoala on keskimäärin 82 m².
Lomarakentaminen on tänä päivänä noin 3/4 osalta täydennysrakentamista. Uusista mökeistä noin 70 % tehdään jo rakennettuun mökkiympäristöön. Olemassa olevalle tontille tehdään lisärakennuksia, esim. saunamökki, talousrakennus, vierasmaja tai päärakennus. Loma-asunnon miljöö syntyykin pitkien aikojen kuluessa, kun uusia rakennuksia ja tiloja tehdään tarpeen ja resurssien mukaan.
Yhdelle mökkikiinteistölle rakennetaan keskimäärin 3,1 rakennusta. Päämökin lisäksi tontilta löytyy usein myös erillinen sauna tai saunamökki sekä varastorakennuksia ja mahdollisesti myös esim. vierasmökki, aitta, kesäkeittiö ja autotalli/katos.
Lisäksi tulee vielä mm. ulkohuussit, huvimajat, maakellarit, venevajat, verstaat, riihet, navetat ja tallit.
Pelkästään kaikkien näiden rakennusten kunnossapito vuosittain on merkittävä paikallisten palvelujen ja tarvikkeiden kannalta. Myös mökkirakennuksista maksettava kiinteistövero, rakennusluvat, jätemaksu, nuohous ja mahdollisesti vielä esim. sähkö ja tiemaksu tuovat tuloja mökkikunnalle ja paikallisille yrittäjille.
Mökkien varustelutason vaatimus myös nostaa mökkien hintoja ja vie haavetta omasta mökistä kenties aiottua kauemmas tulevaisuuteen. Mökin rakentamista vesistöjen äärelle on myös hankaloitettu kaavamääräysten vaatimuksilla, ja samalla niiden hinnat ovat nousseet. Edullisemmin mökin saakin hankittua kuivalta maalta ja ilman omaa rantaa.
Mökkeily kiinnostaa kaikenikäisiä
Uuden loma-asunnon rakentajista noin puolet on 60-vuotta täyttäneitä. Tätä luonnollisesti selittää se, että nuoret parit hankkivat ensin oman vakituisen asunnon ja vasta vuosien kuluttua, kun rahavarat antavat myöten, hankitaan mökki. Matkustaminen on ollut halpaa ja helppoa, mikä on houkuttanut nuorempia ihmisiä mökkeilyn sijasta lomalle ulkomaille. Kasvanut huoli ilmastonmuutoksesta ja lentämisen aiheuttamista ympäristöhaitoista ovat kuitenkin kääntäneet nuorempienkin mielenkiintoa kotimaan mökkeilyyn.