Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Maalämpö soveltuu hyvin remonttikohteeseen

RTS1Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, joista keskusyksikön lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskustannusten edullisuuden ansiosta. Maalämpöpumpun tuottama lämpö on siis varastoitunutta uusiutuvaa energiaa.

 

Maalämpöjärjestelmä

Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suuremmissa taloissa, joissa laitteiston sijoittaminen tekniseen tilaan tai jopa kodinhoitohuoneeseen onnistuu helposti.

Tehokkaimmin maalämmitys toimii ns. matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, mutta voidaan rakentaa myös olemassa olevaan patterikiertoon.

Toiminnon kääntäessä päinvastaiseksi maalämmöllä saadaan muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmemmin tämä toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Sähkön lisäksi rinnakkaisina järjestelminä käytetään aurinkoenergiaa ja tulisijaa. Järjestelmä on helppo automatisoida muidenkin lämmitysjärjestelmien kanssa.

 

Maalämpö on taloudellista

Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toisaalta hyötysuhde alentaa käytön edullisuutta.

Maalämpöpumppujen hyötysuhde on useimmiten noin 1:3–1:3,5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä maalämmitys antaa kolmesta kolmeen ja puoleen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se kattaa 2/3 talon koko energiatarpeesta.

Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoiteta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövastuksilla, jotka tukevat järjestelmää kaikkein suurimpien kulutuspiikkien aikana. Tästä syystä järjestelmän vuosihyötysuhteena voidaan laskelmissa käyttää hieman edellä mainittua pienempää lukua, tavallisesti lukua 1:2,7. Kustannuksiin vaikuttaa myös suhteellisen korkea hankintahinta.

NIBE F12551 Kuva: Nibe

 

Suunnittelu otettava ­huomioon kokonaisuutena

Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolellinen suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpöpumppu. Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönkeruupiiri ja lämmönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hankkia kokonaispakettina ja asennettuna.

Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia talven kylmempinä aikoina. Laitteisto voidaan mitoittaa myös täydelle teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tarpeen. Tämä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Puuttuva ­lisälämpö voidaan – ja kannattaa – tuottaa tulisijalla.

Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laiteissa on yleensä mukana n. 300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa, joissa käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja tasaamaan käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.

 

Putkisto porakaivoon

Porakaivo sopii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa tai lähellä sitä. Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150–200 metriä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liittää useampi porakaivo.

Kaivo ei vie paljoa tilaa pihassa. Porauskalusto sopii ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmikolla näkyy vain pintavesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naamioida halutessaan vaikka istutuksilla.

 

Maanalainen putkisto

Vaakaputkisto kaivetaan 1,2–1,5 metrin syvyyteen. Paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maassa on vaarana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönkeruukapasiteetti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta vaatii suuremman tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400 m putkea. Tavallisimmin omakotitaloon asennetaan kaksi keruuputkistoa, jolloin kaivuala on noin 500–600 m².

 

Vesistö edullisin

Vesistöstä saadaan lämpöä yhtä paljon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edullisemmin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vähintään kaksi metriä syvä. Putkistot asennetaan betonipainoilla järven pohjaan. Mahdollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruuputkiston hyötysuhdetta.

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

nibelogo 

 

 Stiebel Eltron logo