Lämmöneristys

• Tulosta

Entisajan eristeet olivat sivutuotteita

Vanhoissa taloissa lämmöneristys ei ole yleensä toteutettu yhtä hyvin kuin uusissa rakennuksissa. Oman rajoituksensa asettivat jo käytettävissä olevat materiaalit; ennen 50-lukua saatavilla oli vain erilaisia paikallisia materiaaleja ja teollisuuden sivutuotteita, kuten masuunikuonaa, turvetta, sammalta, sahanpurua ja kutterilastua. Vaikka jo 1950-luvulla markkinoille ilmestyivät mineraalivillat ja polystyreeni (Styrox) , löytyy "perinteisiä" materiaaleja yleisesti vielä 1960- luvullakin rakennetuista taloista. Vanhanajan materiaalien eristyskyky on jo lähtökohtaisesti vain noin puolet nykyaikaisten vastaavista. Tilannetta heikentää lisäksi se, että niillä on ollut taipumus painua ajan saatossa joten seinien yläosista ja ikkunoiden alta löytyy usein paikkoja, joissa eristettä ei ole enää lainkaan. Tyhjissä kohdissa lämpötila laskee talvella jopa niin alas, että rakenteen pintaan tiivistyy kosteutta. Tällöin eristeen puutteellisuus on riskitekijä koko rakenteen säilyvyydelle.

Eri materiaalit pidättävät lämpöä eri tavoin

Eri rakennusmateriaalien ja lämmöneristeiden välillä on suuria eroja lämmöneristyskyvyssä, etenkin jos verrataan vanhoja ja nykyisiä tuotteita toisiinsa. Seuraavassa on yksinkertaistettuna esimerkkeinä eri materiaalien eroista esitetty rakennusmääräyskokoelmasta poimittuja rakennusmateriaalien lämmönläpäisevyyskertoimia. Monille tyyppihyväksytyille tuotteille on olemassa alla esitettyjä paremmat eristävyysarvot, varsinaisissa lämmöneristävyyslaskelmissa käytetään luonnollisesti niitä. Eri tuotteiden lämmöneristyskyky riippuu todellisuudessa myös mm. tuotteen valmistustavasta, tiheydestä ja koko rakenteesta.

Mitä pienempi lämmönläpäisevyys, sitä parempi eriste. Arvot on laskettu käyttäen yksikkönä metriä - eli metrin paksuinen ko. materiaalista valmistettu rakenne saavuttaisi esitetyn lämmönläpäisykertoimen.

Vanhassa kannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 sentin eristevahvuudet ulkoseinissä ja 20 senttiä yläpohjassa olivat vielä 1970-luvulla standardeja, kun nykytaloissa ulkoseinään tulee yleensä 15 -20 cm, yläpohjaan jopa 40 cm eristettä. Näiden tietojen valossa ei olekaan ihme, että vanhojen talojen eristykset eivät aina tyydytä. Heikoin tilanne on 1960-luvulla tai aikaisemmin rakennetuissa taloissa, jossa peräti 30 % asukkaista ei ole tyytyväisiä talonsa lämmöneristykdeen.

Huono eristys koetaan erityisesti kylminä lattiapintoina, vaikka itse syy voikin olla aivan muualla. Kylmä ilma painuu alaspäin, joten huono eristys aistitaan ensin lattianrajassa. Siniset jalat eivät kuitenkaan ole ainoa peruste remonttiin, sillä jo paljon ennen fyysisiä tuntemuksia heikko eristys näkyy lämmityslaskussa.

Vanhan talon lisäeristäminen

Talon lämmöneristävyys muodostuu kokonaisuudesta, jossa vaikuttavat eristepaksuudet, rakenteiden tiiveys, ikkunoiden laatu ja kunto sekä ilmanvaihtojärjestelyt. Tilanteesta riippuen heikoimman osatekijän parannus voi vaikuttaa jo selvästi asumismukavuuteen, mutta energiankulutusmielessä lähelle nykyvaatimuksia päästään vasta kaikkiin em. asioihin puuttumalla. Lisäeristys on perusteltua erityisesti silloin, jos lähtötilanne on selvästi heikko (purueriste tms.) tai rakennusosa korjataan joka tapauksessa jostain muusta syystä.

Yläpohjaeristäminen helpointa

Helpointa ja edullisinta lisäeristäminen on yläpohjissa. Jos pohjalla on jo mineraalivilla tai muu hyväkuntoinen eriste ja tilaa on, voi 20 - 30 sentin lisäeristyksen asentaa suoraan vanhan eristeen päälle. Järkevän kokonaiseristepaksuuden raja yläpohjassa menee 40 - 50 sentin kohdalla, yläpohjan tuuletusta ei kuitenkaan saa eristeellä tukkia vaan vesikaton ja eristeen väliin on jätettävä vähintään 70 mm:n tuuletusväli. Yläpohjan eristystä voi kasvattaa myös alaspäin. Vähiten seisomakorkeutta vievät hyvin eristävät tuotteet, kuten polyuretraani.

Ulkoseinäeristämisen vaihtoehdot

Ulkoseinien eristyksen parantamisessa on kolme vaihtoehtoa: Vanha eriste voidaan vaihtaa kokonaan tai lisäerisys voidaan lisätä ulko- tai sisäpuolelle. Asia ratkeaa usein luonnostaan muun korjaustarpeen mukaan. Jos sisäpintoja uusitaan, eriste kannattaa lisätä sisäpuolelle. Jos julkisivu vaatii uusimista, lisäeristyskin kannattaa toteuttaa ulkopuolelle. Vanha eriste kannattaa vaihtaa kokonaan uuteen erityisesti silloin, jos se on esim. painunutta purua tai muuten huonokuntoista. Ulkoseinissä jo 10 sentin paksuisen, painuneen purueristeen vaihtaminen nykyaikaiseen vaihtoehtoon saa aikaan tuntuvia parannuksia sekä aistinvaraisesti että lämpölaskusta tarkasteltuna. Eristeen vaihto ei myöskään kasvata seinäpaksuutta, joten ikkunat ja ovet eivät tässä vaihtoehdossa "uppoa" rakenteen sisään. Noin puolet lisäeristäjistä asentaa uuden eristeen ulkoseinän sisäpintaan, ulkopuolelle tai vanhan eristeen tilalle tehdään kumpaankin noin neljännes lisäeristyksistä.

Rakennusfysiikkaa ei saa unohtaa

Rakennusfysiikkaa eli rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ei vanhan talon korjaamisessa kannata unohtaa. Rakenteita muutettaessa on aina otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden ja materiaalien käyttäytymynen, sillä lämmöneristystä parannettaessa muuttuu samalla myös sen kosteustekninen toiminta. Mm. höyrynsulun tarpeellisuus, paikka sekä rakenteessa tarvittavat tuuletusraot on aina mietittävä tapauskohtaisesti.

Vanhojen eristeratkaisuiden yhteydessä ei tyypillisesti ole käytetty höyrynsulkua lainkaan, materiaalit ovat läpäisseet hyvin ilmaa ja puupohjaisina ne ovat olosuhteiden mukaan joko sitoneet tai luovuttaneet sisäilman kosteutta. Hillityllä vedenkäytöllä kosteusrasitus ei ole ollut suurta ja rakenteet ovat usein säilyneet ilman suurempaa lahoa tai homehtumista. Useimmat nykyaikaiset eristemateriaalit eivät kuitenkaan omaa kosteudensitomisominaisuutta, eikä läpihatara rakenne ole muutenkaan energiankulutuksen kannalta toivottavaa. Höyrynsulku onkin yleensä nykyään välttämätön, eikä sen asentamisessa kannata jäädä puolitiehen. Höyrysulku nnattaa asentaa huolella ja tiivistää myös kaikki saumat ja liittymäkohdat. Näin syntyvä tiiivis ja energaiataloudellinen rakenne vaatii kuitenkin taloon myös hyvän ilmanvaihdon.

Perusasiat turvallisessa lisäeristämisessä

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yläpohjan eristepaksuuden kasvattaminen on aina turvallista, kunhan tuuletus hoituu edelleen tehokkaasti.

Ulkoseiniä eristettäessä on perehdyttävä tarkemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymiseen. Ulkopuolelta lisäeristäminen ei yleensä vaadi mitään erityistoimenpiteitä, sillä uudet eristeet läpäisevät hyvin vesihöyryä ja rakenne tuulettuu edelleen riittävästi ulospäin.

Sisäpuolinen lisäeristys vaatii tarkkuutta. Tiivis höyrynsulku on yleensä tarpeellinen, sillä se sekä estää sisäpuolella syntyneet kosteuden kulkeutumisen rakenteeseen että myös parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä. Samalla on kuitenkin varmistuttava, että vanha rakenne ei sisällä tiiviitä kerroksia. Esimerkiksi puueristeen päälle tehtävä lisäeristys ja höyrynsulkumuovi on toimiva ratkaisu, kunhan vanhasta rakenteesta (eli tulevan uuden rakenteen sisältä) poistetaan mahdolliset höyrytiiviit kerrokset. Esimerkiksi lateksimaalilla moneen kertaan maalattu sisäverhouslevy voi olla jo melkoinen höyrysulku.

Kaiken kaikkiaan oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Myös kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään. Märkä eriste ei paljon lämmitä, joten hyvään rakenteeseen pääsee vain vähän kosteutta ja sekin pääsee tuulettumaan rakenteesta pois. Kosteuden poistumista edesauttaa, jos rakenne "harvenee" sisältä ulospäin mentäessä, eli tiiviit rakenteet ovat sisäpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella. Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa "käytetty" ilma uuteen, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus hallitusti.

Materiaaleissa on valinnan varaa

Markkinoilla on useita lisäeristämiseen soveltuvia eristemateriaaleja. Yleisimmät ovat vuorivilla, lasivilla, erilaiset puukuitueristeet (selluvilla), polystyreeni (styrox) sekä polyuretaani. Viime vuosina erityisesti puukuitueristeet ovat kasvattaneet suosiotaan. Nämä eristeet sopivatkin korjausrakentamiseen hyvin, sillä niiden ominaisuudet ovat lähellä vanhoja eristemateriaaleja. Yläpohjissa ja ulkoseinissä ovat yleistyneet myös nimenomaan korjausrakentamiseen suunnitellut eristeen ja verhouksen sisältävät yhdistelmälevyt. Näissä rakennuslevyyn (tyypillisesti lastu- tai kipsilevyn) on kiinnitetty valmiiksi polyuretaani- tai EPS-eriste.

Mineraalivilla on suosituin eristemateriaali sekä ulkoseinien että yläpohjien lisäeristyksissä, tosin puhalluspuukuitueriste on viime aikoina kasvattanut osuuttaan. Polyuretaani tai polystyreeni on usein yhdistetty rakennuslevyyn, jolloin lisäeristys ja sisäverhous syntyvät samalla tuotteella.

Eristemateriaalit ovat joko levymäisiä tai puhallettavia. Pieniin lisäeristyksiin on puhalluseristeitä saatavana myös säkkitavarana. Yleisimmin käytettyjen eristystuotteiden lämmöneristyskyky perustuu niiden sisällään pidättämään ilmaan, joten kovin suuria eroja eri tuotteiden lämmönläpäisevyysarvoissa ei ole. Poikkeuksen tekee lähinnä polyuretaani, jonka lämmönjohtavuus on noin kolmasosan pienempi kuin villoilla, puukuitueristeellä tai polystyreenillä. Polystyreenin parempi lämmöneristyskyky perustuu sen sisältämään, heikosti lämpöä johtavaan kaasuun. Kevytsoran rakenne ei ole lämmönpidätyskyvyn kannalta optimaalinen, joten sen eristyskyky on alle puolet polystyreenin vastaavasta. Toisaalta muiden ominaisuuksiensa vuoksi kevytsora on erinomainen alapohja- tai routaeriste mm. radonalueilla tai heikosti kantavalle maaperälle rakennettaessa.

Eristystuotteita

Termex>>>

Suomen Selluvilla-Eriste>>>

Lämpökäsitelty puu

• Tulosta

Lämpökäsittely on puun muuttamista säätä ja kosteutta kestäväksi korkeaa lämpötilaa käyttämällä. Lämpötila nostetaan nopeasti noin 100 asteeseen ja tämän jälkeen hitaammin noin 130 asteeseen. Suojakaasuna toimii vesihöyry, joka estää puun halkeilun ja syttymisen sekä vaikuttaa puussa tapahtuviin kemiallisiin muutoksiin. Varsinaisen lämpökäsittelyn aikana lämpötila nostetaan käsittelyasteen mukaan 185–215 asteeseen, jossa lämpötila pidetään 2–3 tunnin ajan. Prosessin loppuvaiheessa puu jäähdytetään vesisumutuksen avulla. Lopuksi puunkosteus tasaannutetaan käyttökohteen mukaan.

Miksi lämpökäsitelty puu?

Lämpökäsittely pienentää puun tasapainokosteutta, joka on korkeassa lämpötilassa käsiteltynä jopa 40–50 prosenttia käsittelemätöntä puuta pienempi. Tästä johtuen myös puun eläminen on vähäisempää. Lämpökäsittely antaa puulle kauniin värisävyn ja puu on kauttaaltaan samanväristä.

Käsittely ei juuri muuta puun ominaisuuksia; sitä voidaan työstää, kiinnittää ja polttaa kuten tavallista puuta. Lämpökäsiteltypuu on ekologista. Valmistusvaiheessa ei käytetä kemikaaleja, sillä korkea lämpötila ja vesihöyry muuttavat puun rakennetta ja antavat hyvän suojan lahoamista ja sään vaikutuksia vastaan. Käsittely sopii kaikille puulajeille.

Missä käytetään?

Lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää niin sisällä kuin ulkona. Suoraa maakosketusta ei suositella. Puu ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa lahoa, vaan sen lujuusominaisuudet heikkenevät jonkin verran. Puulajit värjäytyvät käsittelyssä eri tavoin, jolloin vaihtelevat värisävyt antavat mahdollisuuden ilmeikkääseen sisustamiseen esim. saunassa.

Puun ominaisuudet antavat tuotteelle laajat käyttömahdollisuudet. siitä voidaan rakentaa sisällä sisustukset, kiinteät kalusteet, huonekalut, saunan lauteet... Terassi, ulkoverhous, ovet, ympäristörakenteet, puutarhakalusteet ulkotiloissa ovat hyviä esimerkkejä lämpökäsitellyn puun käytöstä.

Kuinka lämpökäsiteltyä puuta käsitellään?

Lämpökäsitellyn puun käsittelyssä on huomioitava, että lohkeamisen välttämiseksi terien on oltava hyvässä kunnossa ja syntyvä pöly on kuivaa ja hienojakoista, joten hengityssuojaimia on hyvä käyttää. Sahaukset tapahtuvat kuten normaalia puuta käsiteltäessä. Höyläyksessä on kuitenkin säätöjen oltava lähellä kovapuun arvoja, jolloin on mahdollista saada erinomainen pintalaatu. Tämä vähentää hionnan tarvetta. Koska tuote ei sisällä pihkaa, terät ja työkalut pysyvät kunnossa ja puhtaampina kuin normaalipuussa.

Ruuvien pitävyyteen vaikuttaa lämpökäsittelyä enemmän puun luonnollinen tiheydenvaihtelu. Pitävyyden parantamiseksi harvakierteisille ruuveille voidaan porata ruuvia ahtaammat esireiät. Värjäytymisen estämiseksi suositellaan käytettäväksi kosteissa tiloissa rst-tuotteita.

Puun pinta haalistuu sään ja valon vaikutuksesta. Puuta voidaan käsitellä UV-suojan antavalla käsittelyllä. Saunan lauteet käsitellään haluttaessa normaalisti laudesuojalla tai parafiiniöljyllä.

Pintakäsittelyistä saa lisätietoa tuotteiden valmistajilta.

Lasitettu terassi tai parveke jatkaa kesää ja antaa lisätilaa

• Tulosta

Lasitus lisää parvekkeiden ja terassien käyttöaikaa, suojaa tuulelta ja sateelta ja estää alueen roskaantumista. Parvekelasituksen avulla myös turvallisuus lisääntyy ja liikenteen meluhaitat vähenevät huomattavasti. Koska rakenteet tulevat suojatuiksi, betonin korroosio loppuu lähes kokonaan. Lasitus sopii minkä muotoiselle terassille tahansa ja se on avattavissa lähes kokonaan, jolloin saadaan haluttu kosketus ulkoilmaan. Lisäksi nykyaikaiset lasitukset on helppo pitää puhtaina.

Lue lisää: Lasitettu terassi tai parveke jatkaa kesää ja antaa lisätilaa

Lattia - kaunis, kestävä ja helppohoitoinen

• Tulosta

Lattia joutuu kodin sisätiloista kaikkein kovimmalle kulutukselle. Lattioita ”hiotaan” hiekkaisin ja kuraisin kengin, niiden päällä raahataan, tai niille mm. putoaa esineitä, nesteitä, tai ruokaa. Lattioita myös siivotaan kodin pinnoista eniten. Lattia on myös tärkeä osa sisustusta. Paitsi kestävyyttä, lattialta vaaditaan monia muitakin ominaisuuksia, kuten ulkonäköä, helppohoitoisuutta, äänettömyyttä, edullisuutta, helppoa asennettavuutta, lämpimyyttä jne. Lattian tulisi lisäksi sopia kodin muuhun tyyliin ja sisustukseen. Muista aina suojata lattia hyvin, kun teet remonttia.

 Kuva: Planiatalo

Lue lisää: Lattia - kaunis, kestävä ja helppohoitoinen

Lattiaremontti

• Tulosta

RTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Lattia - kaunis, kestävä ja helppohoitoinen

Lattian hoito ja huolto

• Miten eri lattiamateriaaleja tulee kohdella pitääkseen ne siistinä ja kunnossa vuodesta toiseen?

Lattiayritykset

• Tulosta

Lisäeristetty lämmin koti

• Tulosta

”Lämmin ja vedoton koti on onnellisen perhe-elämän edellytys. Suomessa on pitkät ja pimeät talvet ja joudumme oleskelemaan neljän seinän sisällä melkoisen osan elämästämme toisin kuin etelän maissa, joissa suurin osa ajasta vietetään avoparvekkeella tai muutoin ulkona.

Kun näin on, meillä pitää olla kunnolliset ja lämpimät kodit asuaksemme. Kodin tulee olla viihtyisä, jotta nuorisommekin pysyisi sen piirissä eikä kuluttaisi aikaansa liian paljon kodin ulkopuolella, jolloin se jää vähemmälle osalle vanhempien myönteisestä vaikutuksesta. Lämpimän kodin teknilliset edellytykset ovat lämpöä pitävät seinät ja välikatot”. (Lähde: Tako-tehtaan ohjekirja Lämmin koti vuodelta 1949).

Lue lisää: Lisäeristetty lämmin koti

Maa-, pohja- ja piharakenneyritykset

• Tulosta

Tiileri on kotimainen yritys, joka on valmistanut poltettuja tiiliä jo yli 60 vuoden ajan. Tehtaita on olemassa kolme, joista jokaisella on oma, persoonallinen tiilimallistonsa, joten vaihtoehtojen kirjo on erittäin laaja.

Lue lisää Tiileristä >>> täältä.

Asfalttiurakointi KK Oy tarjoaa asfaltti-, maanrakennus-, kivi- ja vihertöitä pääasiassa Etelä-Suomen alueella. Yrityksellä on pitkä kokemus ja vahva osaaminen kokonaisurakoiden tarjoamisesta niin yksityishenkilöille kuin yrityksille, kunnille ja kaupungeille.

Lue lisää Asfalttiurakointi KK:sta täältä >>>.

Benders on valmistanut pihakiviä ja muurikiviä vuodesta 2001. Tänä päivänä Bendersillä on tarjota erittäin laaja ja näyttävä valikoima erilaisia pihatuotteita. Pihakivien ohella Benders tunnetaan tiilikatoistaan.

Lue lisää Bendersin pihakivituotteista täältä >>>.

Maa-, pohja- ja piharakentaminen

• Tulosta

RTS Tutkii-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Turvallinen pihapiiri on valaistu ja esteetön

• Esteettömyys ja riittävä valaistus pihalla, sekä talvella liukkauden esto helpottavat arjen sujumista asumisvaiheessa. Esteettömyys ei välttämättä näy, eikä sen tarvitse herättää huomiota, mutta myöhemmin toteutettuina samat ratkaisut voivat olla kalliita ja jopa mahdottomia toteuttaa.

Puutarhan huolto- ja hoitotyöt

Pihaan huoltoalueet ja varusteet

Turvallisuus leikkipaikan tärkein asia

Nurmikko tarvitsee huoltoa ja hoitoa

Kestopuuratkaisu ulkorakentamiseen

Lämpökäsitelty puu

Yritys- ja tuote-esittelyt

Maa-, pohja- ja piharakenneyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

• Asfalttiurakointi KK
• Tiileri
• Benders pihakivet

Maalämpö soveltuu hyvin remonttikohteeseen

• Tulosta

Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, joista keskusyksikön lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskustannusten edullisuuden ansiosta. Maalämpöpumpun tuottama lämpö on siis varastoitunutta uusiutuvaa energiaa.

Lue lisää: Maalämpö soveltuu hyvin remonttikohteeseen

Maalaus ja tapetointi omatoimisesti

• Tulosta

Jokaisessa kodissa on pieniä pintaremontteja, joita voi opetella tekemään itse. Tämä on omatoimiselle myös paikka säästää ja luoda yksilöllistä ilmettä kotiin.  Sekä maalaus että tapetointi ovat molemmat esimerkkejä niistä remontin työvaiheista, joita iso osa korjaajista osaa hieman opettelemalla tehdä itsekin. Nämä ovat myös sellaisia työvaiheita, joita voi tehdä huonetila kerrallaan, omalla aikataululla, eikä koko asunnon tarvitse olla samanaikaisesti hujan hajan. Ensimmäisellä kerralla kannattaa aloittaa ”vähemmän näkyvästä ” seinästä.

Lue lisää: Maalaus ja tapetointi omatoimisesti

Maltti on valttia kosteiden tilojen rakentamisessa

• Tulosta

Omakotitaloissa tärkeitä asumismukavuutta lisääviä tekijöitä ovat kosteiden tilojen riittävyys, ajanmukaisuus ja mahdollisuus eriyttää eri toiminnat toisistaan. Jos remontin yhteydessä tehdään uusi, erillinen kodinhoitohuone, vaatteiden pesu, kuivatus ja muu käsittely voivat tapahtua tarkoituksenmukaisissa ja koneistetuissa tiloissa. Samalla varsinaisten pesu- ja wc-tilojen tilantarve pienenee, ja nekin voidaan järjestää tarkoituksenmukaisemmin. Osakehuoneistoon suunniteltu kylpyhuoneremontti täytyy hyväksyttää kiinteistön hallituksella.

Suunnittelussa huomioidaan perheen tarpeet

Usein korjattaessa vanhaa rakennusta on rajoitteena jo olemassa oleva tila. Pesuhuone on mahdollisesti varustettu myös pyykin käsittelyä varten, eikä varsinaista kodinhoitohuonetta ole lainkaan. Tällöin on syytä miettiä tilajärjestystä uudelleen. Hyvä suunnittelija saa vanhasta kylpyhuoneesta toimivan kodinhoidon siirtyessä sieltä pois omalle paikalleen. Vapautuvan tilan voi myös hyödyntää esim. hankkimalla kylpyhuoneeseen poreammeen.

Tämä ei välttämättä toteudu aivan vanhojen seinien sisäpuolella, vaan kosteat tilat ja kodinhuoltotilat joudutaan sijoittamaan esim. laajennusosaan. Myös vanhassa rakennuksessa, jos suinkin on mahdollista, talon kosteat tilat olisi hyvä sijoittaa yhdeksi ryhmäksi, joissa seinänaapureina ovat sauna pesutiloineen, kodinhoitohuone ja wc-tila.

Kun nykyaikaistetaan pesutiloja vastaamaan tämän päivän tarvetta, tulisi niitä rakentaa yksi kutakin asuinkerrosta kohden. Yleensä yksi tilavampi rakennetaan saunaosaston yhteyteen, ja muut ovat omakotitaloissa suihku/wc-yhdistelmiä. Nykyisin varsinaisen pesuhuoneen wc-pytty sijaitseekin oman ovensa takana. Yleistä on myös järjestää vanhempien makuuhuoneesta suora yhteys johonkin wc-/suihkutiloista.

Suihku vaatii vähintään 80 x 80 cm:n lattiatilan, jotta aikuinen ihminen pystyy peseytymään kunnolla. Jos suihkutila rajataan suihkuseinällä tai -kaapilla, pesutila pysyy kuivempana. Varsinkin yläkerran pesutilat olisi syytä varustaa suihkukaapilla vedeneristyksestä huolimatta. Tällöin vesivahingon mahdollisuus pienenee.

Kodinhoitohuone myös vanhaan taloon

Erillisen kodinhoitotilan kiistattomat edut korostuvat erityisesti lapsiperheissä, jossa pyykinpesu on lähes päivittäistä. Kodinhoitohuoneen on syytä olla riittävän suuri, jotta sinne jää koneiden ja säilytystilojen lisäksi myös riittävästi työskentelytilaa. Varsinaisen teknisen tilan puutteen vuoksi kodinhoitohuoneeseen sijoitetaan usein myös varaaja, ilmastointilaite ja keskuspölynimuri.

Suora uloskäynti kurapisteineen kuuluu hyvin suunniteltuun kodinhoitohuoneeseen, mutta korjausrakentamisessa tästä täytyy joskus tinkiä.

Työ vaatii aikansa

Liian usein hätiköidään ja yritetään saada kylpyhuoneremontti valmiiksi mahdollisemman nopeasti. Maltti on valttia kun kosteisiin tiloihin tehdään remonttia. Kalusteiden ja entisten pintamateriaalien vaihto vie oman aikansa. Rakenteiden kunto tulee tarkistaa ja mahdollisesti kuivata ja korjata. Kuivausajan tulee olla niin pitkä, että varmistetaan kaiken kosteuden poistuminen rakenteista ennen niiden sulkemista. Seinät tasoitetaan ja lattian kaadot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan. Tasoitteiden käytössä kannattaa aina noudattaa valmistajan ohjeita niin vesimäärien, kuin lisäaineiden suhteen. Parhain lopputulos saadaan kun käytetään saman valmistajan tuoteperhettä alusta loppuun.

Vesieristys tehdään tasoitettujen pintojen päälle ja niiden kuivuttua pintamateriaalit voidaan asentaa ja lopuksi tehdä mahdolliset saumaukset ja tiivistykset. Viimeksi asennetaan kalusteet. On hyvä muistaa että lattialämmityskohteissa ei kannata porata reikiä lattiaan vaan asennuksissa käytetään kosteisiin tiloihin tarkoitettuja liimamassoja. Kaikki asennuksiin tarvittavat porattavat reiät täytetään silikonilla ennen ruuvien kiertämistä paikoilleen.

Toteuttamisessa huolellisuus tärkeää

Kosteiden tilojen toteuttamisessa kannattaa olla huolellinen. Hyvin tehty veden eristys on pesutiloissa avainasemassa, samoin riittävät kaadot (1:50) lattiakaivoa kohti. Betonointitöiden yhteydessä tehty kaato kannattaa tarkistaa esim. vatupassilla ja tarvittaessa korjata siihen soveltuvilla tasoitteilla. Lattian tulisi viettää joka suunnasta kohti lattiakaivoa koko sillä alueella, johon vettä voi roiskua. Märkätilarakentamisessa on hyvä käyttää seinien runkomateriaalina elämättömiä ja kosteutta sietäviä kivimateriaaleja, esim. tiili, betoni, kevytbetoni, kahi- tai väliseinäpontti. Tällä rajoitetaan vahingot mahdollisimman pieniksi, jos vedeneristys kaikesta huolimatta jossain rakennuksen elinkaaren vaiheessa pettää. Jos kostean tilan seinissä käytetään levyrakennetta, on syytä valita hyvin kosteutta kestävä tuote, kuten Kaakeliluja.

Kaakeliluja – varteenotettava vaihtoehto

Kaakelilujaa käyttämällä onnistuu kylpyhuoneremontti hieman nopeammin, sillä sileää levyseinäpintaa valmistuu nopeasti ja vedeneristystyö on vähäistä. Kaakeliluja on kuitusementtilevy, jonka pääraaka-aineena on käytetty sementtiä ja hiekkaa. Levy kestää hyvin vettä ja kosteutta eikä se tue mikrobien ja sienien kasvua koska sen pH on alkalinen.

Kaakeliluja on ainoa tehtaalla valmiiksi ve den eristetty kivilevy, jonka asentaminen tapahtuu normaalin seinälevyn tapaan. Levyt kiinnitetään ruuveilla kylpyhuoneen seinän koolauksiin tai asentaa tehdasvalmisteisiin kylpyhuone-elementteihin, joiden seinät on PVC-pinnoitettua teräslevyjä. Muuratuille pinnoille levyt kiinnitetään saneerauslaastilla ja varmistetaan kiinnitys ruuveilla. On huomioitava, että koolauksen keskitettyväli on seinissä 400 mm ja katossa 300 mm. Ruuvien kannat ja levysaumat käsitellään joko itseliimautuvalla vedeneristysnauhalla tai kuitukankaalla ja vesieristeellä. Lattian ja seinän liitoskohdat, nurkat ja läpiviennit vedeneristetään sääntöjen mukaisesti. Kaakeliluja voidaan suoraan pinnoittaa keraamisilla laatoilla, märkätilojen seinäpäällysteillä tai maalata märkätiloihin soveltuvilla maaleilla.

Lattian vedeneristys voidaan toteuttaa vedeneristykseen tarkoitettua muovimattoa tai kuitukankaalla vedeneristysmassaa. Erityisen huolellinen kannattaa olla seinän ja lat tian liittymäkohtia sekä lattiankaivon ympärystä tehtäessä, sillä näistä kohdista vesi helpoimmin siirtyy rakenteisiin. Sei nien saumaja kulmakohdat, läpiviennit sekä eri materiaalien liitoskohdat on syytä varmistaa erillisellä saumanauhalla. Lattian vedeneristys nostetaan seinälle vähintään 15 cm, jolloin saadaan aikaiseksi vedenpitävä ”kaukalo”. Kivirakenteiset seinät tasoitetaan ja vesi eristetään vastaavasti tähän tarkoitettuja tuotteita käyttäen. Tilanteesta riippuen suihku voidaan erottaa muusta tilasta suihkuseinää tai kaappia käyttäen. Tämä lisää käyttömukavuutta ja antaa enemmän myös sisustuksellista vapautta, kun vesi ei roisku koko kylpyhuoneeseen.

Helppohoitoinen kaakeli

Kosteiden tilojen pinnoitteena käytetään uusissa taloissa lähes poikkeuksetta kaakelia. Kaakeli on kestävä ja materiaali, joka on myös helppo pitää puhtaana. Laatoituksella saadaan näyttäviä pintoja. Useat eri kuosivaihtoehdot ja boordija kuvalaattojen käyttö luovat mahdollisuuden yksilöllisiin ratkaisuihin. Laattojen värivalinnoissa kannattaa laittaa tummat sävyt alas ja vaalentaa ylöspäin, jolloin lopputuloksesta tulee keveämmän näköinen. Laattasaumojen likaantumista voidaan torjua käyttämällä erityistä laattasaumojen suoja-ainetta. Keraaminen laatta on vedenpitävä, mutta saumat eivät, joten laattojen alle tarvitaan ehdottomasti vedeneristys!

Kylpyhuonekalusteiden valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota rakenteiden ja pintojen kosteuskestävyyteen. Monilta valmistajilta on saatavissa kosteudenkestävistä levyistä valmistettuja kalusterunkoja. Kosteutta parhaiten kestäviä materiaaleja ovat ainakin massiivipuu ja korkeapainelaminoidut ovet. Kosteiden tilojen kalusteista puuttuvat sokkelit, sillä ne ripustetaan yleensä seinään reilusti lattiapinnan yläpuolelle, ettei lattialla liikkuva vesi pääse vahingoittaman kalusteita. Jollei riittävän tukevaa kiinnityskohtaa seinästä löydy, voidaan kaapistot varustaa metallisin säätöjaloin.

Ilmanvaihto on osa käyttömukavuutta ja turvallisuutta

Ilmanvaihto on pesutilojen tärkeä yksityiskohta, jota ei tule unohtaa kylpyhuoneremontin yhteydessä. Jos on mahdollista, niin pesuhuoneessa oleva poistoilmaventtiili tulisi asentaa mahdollisemman lähelle suihkua, jolloin kostea ilma saadaan poistumaan huoneesta suorinta tietä mahdollisemman tehokkaasti. Vanhoissa taloissa tämä ei aina ole mahdollista, joten vaihtoehtona on hankkia kylpyhuoneeseen tarkoitettu ilmankuivaaja tai kosteusanturilla ja aikaviiveellä varustettu kylpyhuonepuhallin.

Painovoimainen ilmanvaihto ei kosteissa tiloissa ole riitävä. Parhain tulos saadaan vain koneellisella ilmanpoistolla.