Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Monta tapaa tehdä väliseinät

rts_tutkii_logo_pieniPeruskorjauksessa tilojen koko muuttuu usein. Huoneita yhdistetään tai jaetaan tilanteen mukaan. Yläkerran käyttöönotto tai laajennuksen rakentaminen vaatii myös uusia väliseiniä. Purettaessa on aina selvitettävä, onko väliseinärakenne kantava. Kantavaankin seinään voidaan tehdä muutoksia, kunhan ammattitaitoinen suunnittelija on mukana alusta asti. Näin pitäisikin toimia aina, sillä kantavan väliseinän muutokset ovat luvanvaraista rakennustoimintaa. Muulloin rakennuslupaa tarvitaan, kun huonetilan käyttötarkoitus tai pinta-ala muuttuu.

 

Puurankarunko

Puurankarunko on helppo purkaa ja tehdä. Se on kevyt, eikä kantamattomana vaadi lisätukea allensa. Seinän etuina ovat helppo ja nopea asennus, edullisuus ja menetelmän sopivuus myös kokemattomalle remontoijalle. Huonoina puolina mainittakoon esim. heikko äänen eristävyys. Puurankarunko voidaan levyttää kaikilla rakennuslevyillä. Esim. molemmilla puolilla oleva 13 mm:n kipsikartonkilevy asennettuna 66 mm:n rankaan antaa seinälle vahvuutta 92 mm, joka puolestaan on väliovien karmivahvuus. Rungon voi myös tietenkin paneloida.

Rungon materiaaleina käytetään yleisimmin 48 x 48 – 50 x 150 mm puutavaraa, jolloin pienimmät soveltuvat keveisiin seiniin ja järeimmistä tehdään kantavat väliseinät suunnitelmien mukaisesti. Yhä useammat saneeraajat käyttävät kertopuisia väliseinätolppia, joita saa eri pituuksina, esim. pystytolpaksi soveltuu koko 39 x 66 x 2550 mm. Seinät koolataan aluspuun päälle. Mikäli alustana on betoni tai muu kiviaines, väliin asennetaan bitumikaista kosteuskatkokseksi. Koolaus tehdään kuivissa tiloissa k600 jaolle keskeltä keskelle mitattuna, jolloin eriste- ja levytysvälit muodostuvat automaattisesti oikein. Kosteat tilat tarvitsevat k400 jaotuksen. Väliseinissä eristettä käytetään lähinnä äänen eristämiseen, saunassa myös lämmöneristämiseen. Siksi saunan väliseinät tehdään tavallisimmin 50 x 100 mm:n vahvuisesta tai vastaavasta mitallistetusta puutavarasta. Puurankarungon kokoamisessa apuna voidaan käyttää säädettäviä koolausruuveja, rakennuskulmia sekä erilaisia reikälevyjä. Kun toinen puoli seinästä on pinnoitettu, asennetaan avoimelta puolen eristeet sekä lvi- ja sähkövedot.

 

Metalliranka

Kipsilevyseinään on kehitetty metallirankajärjestelmä, joka koostuu ala- ja yläkiskoista, pystyrangoista ja ylitys- ja tuentatarvikkeista. Asennus aloitetaan vaakakiskojen kiinnityksellä, minkä jälkeen asennetaan pystyrangat noin 600 mm:n jaolle. Rankojen lopullinen kiinnitys tapahtuu vasta levyjen kiinnitysten yhteydessä. On myös huomioitava, että levyjaotus kulkee eri tahtia rangan molemmin puolin. Oviaukot tuetaan puutavarasta tehtyä pystytukea ja alakiskon 150 mm:n pystytaivutusta käyttäen. Eristys ja vedot tehdään kuten puurunkoisessa järjestelmässä. Rungon kasaamisessa ja levyjen kiinnityksissä käytetään niihin kuuluvia ruuveja.

 

Hirsitalon väliseinät

Hirsitaloissa on mahdollisuus tehdä väliseinät hirrestä, jolloin valmista, pintakäsittelyä vailla olevaa seinäpintaa syntyy kerralla. Korjausrakentamisessa yleisempi tapa on tehdä väliseinät puurankarunkoisina, jolloin pintamateriaalina käytetään hirsipaneeleja. Kosteat tilat tehdään myös hirsirakennuksissa mieluimmin kivirakenteisina. Rakenteellisesti hirsitalon väliseinät tehdään samalla tavoin kuin missä muussa talossa tahansa, mutta rakennettaessa täytyy muistaa aina huomioida mahdolliset painumavarat.

 

Kiviseinä on aina turvallinen

Kaikille tuttu tiiliseinä pitää edelleen pintansa, vaikka ratkaisun suosio onkin vähentynyt roimasti viime aikoina. Seinätiilet joko saumamuurataan tai muurataan laastilla puhtaiksi. Poltetuista tiilistä jätetään usein ns. puhdas puoli tiilipinnaksi ja tausta rapataan, tasoitetaan tai levytetään piiloon. Markkinoilla on myös molemmin puolin puhtaiksi muurattavia poltettuja tiiliä. Myös kalkkihiekkatiilet soveltuvat väliseinämuuraukseen. Muurausaineena voidaan käyttää myös värillisiä muurauslaasteja, jolloin pinnan ulkonäköön saadaan elävyyttä. Myös tiilien ulkonäkö vaikuttaa lopputulokseen. Yleisimmin käytetyt tiilet ovat joko sileitä, lohkottuja tai harjattuja. Tiilipinnan varjopuolena on sen vaikea puhdistettavuus sekä paino. Hyvänä puolena esim. hyvä äänen eristys ja soveltuvuus myös kantaviin väliseiniin.

 

Kahi-harkko

Kahi-väliseinäharkko on 600 x 198 x 85 mm:n kokoinen päistään pontattu väliseinäharkko, ja se muurataan ohutsaumatekniikalla. Koska sauman avulla ei juurikaan voida tehdä korjauksia, aloitus on tehtävä huolella. Ensimmäinen kerros mitoitetaan tarkasti ja muurataan alustaansa muurauslaastilla vaakasuoraan. Kuivissa tiloissa pystysaumaan ei tule lainkaan laastia. Normaaliaukot ylittyvät väliaikaisella tuennalla, isot ylitykset vaativat palkkiharkon. Muurauksessa kannattaa käyttää siihen tarkoitukseen valmistettua muurauskelkkaa, jolloin laastikerros on aina tasakokoinen ja työ käy joutuisasti. Harkkoja on saatavilla myös nk. puolikkaina, jolloin jaotus sujuu kätevästi. Näiden harkkojen sisärei’issä voidaan tehdä tarvittavat putki- ja sähkövedot. Tosin perusharkkoihin vedot voidaan myös railottaa ja peittää putkitukset tasoitteilla. Valikoimiin kuuluvat myös railo- ja päätyharkot. Harkkojen hyvinä puolina ovat erityisesti työn nopeus, onnistuminen tee se itse -menetelmällä ja valmiiksi tasainen pinta. Harkot pinnoitetaan tasoitteilla ja esim. maalataan tai tapetoidaan. Kantaviin väliseiniin käytetään vastaavasti runkoponttiharkkoa.

 

Kevytsoraharkko

Jossain määrin myös kevytsoraharkkoja käytetään väliseinissä, varsinkin kellaritiloissa ratkaisu on yleinen. Harkot ovat kooltaan 590 x 190 mm ja vähintään 75 mm paksuja. Harkot muurataan valmistajan ohjeen mukaisesti, suurimmissa töissä kannattaa käyttää kevytsoraharkoille tehtyä muurauskelkkaa. Harkon pinta vaatii ehdottomasti tasoitteet tai rimoituksen ja levytyksen. Harkkojen etuina ovat helppo työstettävyys, keveys ja työn nopeus, varjopuolina suurempi tasoitteiden tarve. Kantavat rakenteet tehdään kevytsoraharkkoja käyttäen suunnitelman mukaisesta harkkoleveydestä, nykyään useimmiten 200 mm:n harkosta.

 

Siporex

Siporex-harkot ovat yleisimmin 68–100 mm paksuja, 575 x 575 mm:n kokoisia ympäri pontattuja väliseinälaattoja. Tavallisimmin käytetään 88 mm:n vahvuutta, joka sopii parhaiten väliovien kanssa. Väliseinän alle asennetaan laakerina toimiva Pe-kaista, minkä jälkeen laatat liimataan liisterilaastilla toisiinsa. Aukkojen ylityksiin käytetään raudoitettua ylityspalkkia. Pinnat käsitellään yleisimmin tasoitteilla. Hyvinä puolina mainittakoon harkkojen keveys, työstettävyys, asennushelppous ja -nopeus, heikkoutena seinään tule vien kiinnikkeiden huono pysyvyys. Kantavissa väliseinissä käytetään suunnitelman mukaisia, yleisimmin 150 mm:n vahvuisia harkkoja.

Kevytbetonijärjestelmään kuuluvat myös väliseinäelementit, joita löytyy saman vahvuisina kuin väliseinälaattoja. Ne ovat 600 mm:n levyisiä ja 2480–3000 mm:n pituisia raudoitettuja elementtejä. Elementit ovat useimmiten tilaustuotteita ja niitä harvemmin käytetään korjauskohteissa.

 

Kiviainespohjainen väliseinäharkko Kasikasi

Tämä 88 x 598 x 198 mm:n kokoinen päistään pontattu harkko muurataan alustaansa muurauslaastilla ja toisiinsa ohutmuurauksella. Harkko on kokonaan rei’itetty, joten sisäiset vedot ovat helppoja. Pinnasta tulee sileää ja se voidaan tasoittaa tai maalata. Harkkoa työstetään kivilaikalla ja työn helpottamiseksi harkkoa on saatavissa myös nk. puolikasharkkoina. Valikoimaan kuuluvat myös raudoitettavat väliseinäharkot. Hyvänä puolena on esim. ääneneristävyys.

 

 

Väliseinien pinnat

Kivirunkoiset seinät oikaistaan lujaa sementtipohjaista laastia käyttäen, minkä jälkeen pinnat käsitellään vielä pintatasoitteella. Suorat, sileät pinnat voidaan tasoittaa suoraan pintatasoitteella. Pinnat voidaan tämän jälkeen joko maalata tai tapetoida.

Puurankarunkoihin voidaan käyttää kaikkia rakennuslevyjä. Yleisimpiä ovat kipsi- ja lastulevyt, mutta myös puukipsilevyä, huokoista puukuitulevyä, Minerit-levyä ja Kaakelilujaa sekä valmispintaisia sisustuslevyjä käytetään. Myös puupaneeleita voi käyttää suoraan rangan päälle, jolloin syntyy heti valmista pintaa ja vain puun pinta käsitellään.

Kipsilevyt ovat paperipäällysteisiä elämättömiä rakennuslevyjä. Ne kiinnitetään seinärunkoon ruuveilla ja saumataan yhtenäiseksi pinnaksi. Kipsilevy tarjoaakin monipuolisimman valikoiman eri ratkaisuja, ja levy soveltuu alustaksi lähes kaikille pinnoitteille. Kipsilevyn etuna on myös sen paloturvallisuus.

Lastulevy ja puukuitulevyt ovat puuaineisia ja elävät kosteuden mukaan, minkä vuoksi ne asennetaankin avosaumoin. Levyt kiinnitetään ruuveilla, minkä jälkeen kannat tasoitetaan ja pinnoitetaan.

Puukipsilevy on nimensä mukainen puukuitua ja kipsiä sisältävä elämätön ja palamaton materiaali. Levyn hyvänä puolena kipsiin nähden voidaan mainita tavallisten kiinnikkeiden tarttuminen levyyn itseensä, jolloin esim. ripustukset käyvät kätevästi. Sementtikuitulevyjä käytetään tiloissa, joissa rakenne altistuu lämmölle tai kosteudelle. Pidemmälle jalostettu Kaakeliluja onkin hyvä ratkaisu kosteiden tilojen seinämateriaaliksi.

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

tiileri

cembritlogo

leca4

wienerberger