Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Ilmalämpöpumppu lisälämmi­tykseen tai lämmönlähteeksi

RTS1Talon ulkopuolella oleva ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on nykyään tuttu näky omakotitaloissa. Ilmalämpöpumput keräävät ulkoilmasta lämpöä ja siirtävät sen sisätiloihin. Toimintaperiaate on tuttu jääkaapista, mutta kylmän sijasta tuotetaankin lämpöä. Lämpöpumppujen tehokuutta kuvaa lämpökerroin COP. Tämä arvo kertoo kuinka paljon lämmitysenergiaa verrattuna kulutettuun sähköön. Esim. jos COP on kolme yhdellä kWh sähköä saadaan 3 kWh lämpöä. Lämpöpumppujen periaate on kaikilla sama vain toiminto vaihtuu laitteen mukaan. Lämpöpumppu on tänä päivänä uusiutuvan energialämmityksen avainsana.

 

jaspi3 PAINOKELPOIlmavesilämpöpumppu kytkettynä lämpölähteeseen. Lisäksi järjestelmää voisi tukea esim. aurinkoenergia.  Kuva: Jäspi

 

Ulkoilmalämpöpumppu

Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä.

Laitteiden hinnat ovat laskeneet siedettävälle tasolle, ja laitetta voidaan käyttää talvella lämmöntuottamiseen, kesällä viilentämiseen. Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslaitteena periaatteessa kuin käänteinen jääkaappi; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin.

Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on –10 – +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin ollen sovellu lämmitettävän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi.

Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Viilennysominaisuus tietysti syö lämmityksessä saavutettua säästöä, mutta mukavuudestahan saa aina maksaa.

Mallin valinnassa pitää huomioida lämmitettävän tilan koko. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna.

Laitteen asentaminen ei vaadi paljoa työtä. Ulkoyksikkö asennetaan ulkoseinälle telineelle, joka on tuettu hyvin. Tärinän johtumista rakenteisiin voidaan vähentää käyttämällä kumipuskureita. Sisäyksikkö on paras sijoittaa paikkaan, josta lämpö jakautuu tasaisesti mahdollisimman suurelle alueelle. Markkinoilla on myös malleja, joissa yhteen ulkoyksikköön voidaan liittää useampia sisäyksiköitä.

Ilmalämpöpumppu toimii myös tehokkaana huoneilman suodattimena. Karkeat suodattimet voidaan pestä ja puhdistaa, mutta hienosuodattimet täytyy aika-ajoin vaihtaa. Kaikki nämä toiminnot lisäävät tuntuvasti asumismukavuutta.

Laitteen varjopuolena voidaan pitää sitä, että lämmin tai kylmä ilma puhaltuu yhdestä pisteestä, jolloin sisäyksikön lähellä ilmavirta voi tuntua epämiellyttävän voimakkaana.

ilmalämpöpumppu 2Kuvan ulkoyksikkö on asennettu säältä suojaan räystään alle. Laite voidaan myös koteloida.

 

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumpulla hoidetaan sekä rakennuksen ilmanvaihto että lämmitys. Laitteen lämpökerroin on 1,5–2,2, ja sillä voidaan hoitaa lähes koko rakennuksen lämmittämiseen tarvittava energiatarve aina –20 asteeseen saakka. ­Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna poistoilmalämpöpumppu säästää n. 40 % ostettavasta energiasta. Poistoilmalämpöpumppu vaatii myös talon ilmanvaihtoremontin, johon kuuluu ehdottomasti rakenteiden tiiveyden varmistaminen.

Poistoilmalämpöpumppu ottaa energiansa talon poistoilmasta ja on osa kehittyneempää koneellista ilmanvaihtojärjestelmää. Toimintaperiaatteeltaan se on samanlainen kuin muutkin ilmalämpöpumput. Tuloilma tuodaan taloon lämmittämättömänä raitisilmaventtiilien kautta tai esilämmitettynä tuloilmakanavastoa käyttäen. Poistettavasta jäteilmasta lämpö otetaan talteen ja siirretään takaisin lämmitykseen ja käyttöveteen.

Kennoilla toteutettuun lämmön talteenottoon verrattuna etuina ovat lämpöenergian monipuolisemmat hyödyntämismahdollisuudet, eli laite voi lämmittää tuloilman sijasta tai sen lisäksi myös lämmintä käyttövettä, jolloin siitä on hyötyä myös kesällä.

Poistoilmalämpöpumppukin voidaan kytkeä toimimaan myös toisinpäin, jäähdyttämään sisäilmaa, jolloin käyttövesi lämpiää ulkoilmasta vapautuvasta lämmöstä, ja näin ollen jäähdytys on huomattavasti taloudellisempaa kuin ilmalämpöpumpulla.

Järjestelmä on edullisempi kuin maa- tai ilmavesipumppu, mutta käytössä se vie hiukan enemmän sähköä. Huoltoon kuuluvat laitetoimittajan ohjeen mukaiset puhdistukset ja suodattimien vaihdot.

 

SMO401Kuva: Nibe

Ilmavesilämpöpumppu

Ilmavesilämpöpumppu on helppo ratkaisu lisälämmönlähteeksi esim. öljylämmityksen rinnalle. Sen toimintaperiaate on sama kuin ilmalämpöpumpun. Nimensä mukaisesti laite sitoo ulkoilmasta saadun lämmön veteen. Veden lämmön vastaanottokyky on huomattavasti parempi kuin ilman, joten ilmavesilämpöpumpun teho on ilmalämpöpumppua parempi. Lisäksi lämpö saadaan koko taloon lattialämmityksen kautta ilman vedontunnetta. Laitteen hyötysuhde on n. 2,0, ja se säästää 40–60 % ostoenergiasta suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.

Ilmavesilämpöpumppu toimii aina noin –20 asteeseen asti. Sen jälkeen tarvitaan lisälämpöä tulisijoista tai annetaan laitteen sähköisen lämpövastuksen hoitaa lisälämmitys. Vastuksen käyttö alentaa hyötyastetta, mutta varsinkin eteläisessä Suomessa normaalitalvena ei yli 20 asteen pakkasia ole monenakaan päivänä. Ilmavesipumppu on asennettavissa muun lämmitysjärjestelmän kanssa yhteensopivaksi.

Verrattuna maalämpöön laite on helpommin asennettavissa, edullisempi ja hieman hyötysuhteeltaan heikompi. Seitsemän prosenttia valitsee ilmavesilämpöpumpun.

Haittoina ovat höyrystimen ääni ja mahdollinen jään sulatus.

 MG 5470 V3 Kuva: Nibe

 

 

nibelogo 

 

 Stiebel Eltron logo