Keittiösuunnittelu alkaa kodinkoneista
Hyvän suunnitelman ja suunnittelijan merkitystä ei voi liikaa korosta. Varsinkin vanhan keittiön tilalle uuden suunnittelu vaatii ammattitaitoista osaamista. Tällöin jo valmiiksi olemassa olevat rajoitetut tilat, mahdolliset vanhat vesipisteet, viemäröinnit ja kantavat väliseinät asettavat keittiölle enemmän rajoituksia kuin täysin uuteen suunnitteluvaiheessa olevaan kotiin tulevalle keittiölle. Kodinkoneet ovat suunnittelun keskipiste ja niistä kannattaa suunnittelu aloittaa: mitä perheeni tarvitsee, montako ja miten sijoitettuna. Hyvällä suunnittelulla pieneenkin tilaan saadaan toimiva keittiö. Teetä asennustyö kalustetoimittajan ammattiasentajalla, se säästää aikaa, vaivaa ja virheitä.
Kuva: Puustelli
Suunnittelu ja asennus ammattilaiselle
Keittiö tarvitsee yksityiskohtaisen kalustesuunnitelman ja samalla on hyvä miettiä kuka tekee asennustyön. Hyvä suunnittelu takaa toimivan ja mieluisan keittiön budjetin mukaisesti. Ammattitaitoinen suunnittelija tietää, miten tehdään toimiva keittiö, tuntee materiaalit, mitä keittiö eri pinta- ja sisusversioineen maksaa, kuinka sinne saadaan riittävä valaistus ja myös miten helppohoitoinen se on. Hän osaa sijoittaa kaikki tarvittavat toiminnot juuri sinun keittiöösi. Hän osaa tehdä toiveittesi mukaisen, ”sinun näköisen” persoonallisen keittiön. Nykyajan keittiö on avonainen, usein osa olohuonetta tai ruokailutilaa, siksipä ei ole samantekevää miltä keittiö näyttää.
Suunnittelijalta saa tänä päivänä 3-ulotteiset kuvat keittiöstä ja näin etukäteen voi katsella, miltä keittiö näyttää valmiina erilaisilla ovivaihtoehdoilla ja väreillä. Asennustyön teettäminen ammattilaisella säästää aikaa ja vaivaa ja vähentää virheitä, jos itsellä ei ole osaamista. Tavallisen keittiön asennustyö kahdella ammattilaisella kestää kaksi päivää.
Peruslähtökohta suunnittelulle on oman perheesi tarpeet, leivotaanko teillä, laitatteko yhdessä ruokaa, haluatteko erillisen ruokailutilan, haluatteko saarekkeen ja mihin sijoitetaan koneet juuri tähän keittiöön. Suunnittelussa on tärkeää ennakoida myös tulevaisuutta ja esteettömyyttä: onko keittiössä liikkuminen mahdollista esim. liikuntarajoitteisella henkilöllä, mahtuuko kaapistojen välissä pyörätuoli tai rollaattori liikkumaan. Monet pikkuasiat jäävät maallikolta huomaamatta, mutta ammattinsa osaava kalustesuunnittelija osaa tilankäytön ja juuri perheellesi tarpeellisten toimintojen sisällyttämisen lopputulokseen.
Tyyli- ja ulkonäköseikat ovat nekin keittiöratkaisujen valinnassa tärkeitä. Keittiö on perheen keskeisin paikka, joka toimii seurustelutilana paitsi oman väen, myös vieraiden kanssa ja kun kyseessä on vielä kodin kallein paikka, kannattaa suunnitteluun käyttää aikaa. Suunnitelman voi teettää esim. sisustussuunnittelijalla tai kaappivalmistajalla.
Keittiön toimivuus
Keittiön toimivuuden kannalta on tärkeää, että kulkuyhteys ulko-ovelle, ruokailutilaan ja kodinkoneiden välillä on helppo. Lieden, vesipisteen ja kylmätilojen muodostama tila on keittiön ydin. Näiden tulisi optimaalisimmillaan sijaita toisiinsa nähden kolmiossa, josta etäisyys pisteestä toiseen olisi vain pari–kolme esteetöntä askelta. Vanhoissa remonttikohteissa keittiö voi olla niin pieni, ettei tätä sääntöä pysty noudattamaan ja on tyydyttävä optimaalisimpaan vaihtoehtoon, ellei keittiötä saa laajennettua seiniä siirtämällä tai poistamalla. Mieti mm. tarvitsetko kahta jääkaappipakastinta vai voisiko esim. erillisen arkkupakastimen sijoittaa muuhun tilaan, esim. kellarin varastotilaan. Joskus kun seinätilaa on vähän, voi keittiötä ”suurentaa” syvyyssuuntaan laittamalla alakaapiston normaalin 60 cm:n sijaan hieman syvemmäksi. Kunkin toiminnon vieressä tulisi olla laskutilaa. Lieden ja pesualtaan välissä saisi työtilaa olla vähintään 60 cm ja toisellakin puolella liettä vähintään 40 cm. Kodinkoneiden sijoittelussa on tärkeää, ettei lieden, pesualtaan ja kylmälaitteiden välisessä kolmiossa ole kulkuesteitä. Lieden asentaminen kulmatilaan, vie seinämetreistä tilaa, mutta helpottaa käytännöllisen ja esteettömän kulkuyhteyden suunnittelua.
Asennuksessa täytyy huomioida koneiden tarvitsemat ilmanvaihtoraot. Alakaappien sokkelin korkeudella työpöydän tason korkeusaseman voi valita käyttäjän pituuden mukaan. Yleisimmin käytetty alakaappikorkeus on 90 cm, yläkaappien etäisyys tasosta on 46 cm. Seinäkaappien ei tarvitse välttämättä olla samalla korkeustasolla. Kalusteet tulisi suunnitella niin, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 70–130 cm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten astianpesukoneen ja uunin sijoittaminen oikealle työskentelykorkeudelle on ergonomisesti järkevää. Esim. astianpesukoneen nostaminen 30–40 cm lattiatasosta helpottaa huomattavasti sen täyttämistä. Remontoitavan keittiön tila voi olla niin pieni, ettei molempia voi nostaa lattian tasosta korkeammalle, jolloin kannattaa miettiä, kumpaa tarvitsee käyttää enemmän. Keittiö on kuitenkin aina yksilö, joten mitään yleispätevää, kaikkia tyydyttävää patenttiratkaisua ei ole olemassa.
Pesuallas ja jätehuolto
Remontoitavassa keittiössä vesi ja viemäri ovat jo ennestään olemassa, eikä niitä kovin usein kannata juuri siirtää uuteen paikkaan. Astianpesukone ja allas kannattaa sijoittaa näiden lähelle. Astioiden pesua varten tarvitaan riittävän iso allas tai altaita. Minkä verran ja minkä kokoisia altaita tarvitaan, on jokaisen perheen harkittava oman tarpeensa mukaisesti. Yksi iso allas vie tilaa 40- 60 cm. Pesualtaita saa pesupöytään upotettuina eri materiaaleista.
Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Jätteiden lajittelulle asetetaan koko ajan tiukempia määräyksiä ja siksi laatikostossa tulisi olla jokaiselle omat paikkansa. Näitä joka kodissa lajiteltavia jätteitä ovat: lasit, metallit, biojäte, sekajäte ja ainakin niille olisi hyvä olla paikka juuri keittiössä, jossa niitä käsitelläänkin. Varsinaisten jätteiden lisäksi on keittiösuunnittelussa varattava tilaa mm. kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, pahveille jne. Näille varatun tilan ei tietysti tarvitse olla keittiössä, vaan lajittelupiste voi olla muuallakin, sillä varsinkin pienessä keittiössä ne vievät tilaa arvokkaiden kaappien sisältä.
Keittiösuunnittelun 10 kohtaa
1. Aloita suunnittelu tarvittavista kodinkoneista ja sijoita vasta sitten kalusteet niiden ympärille. Varaa keittiökalustukseen riittävästi tilaa, mielellään yleensä noin 9-10 korkeakaapin vaatimaa tila, eli noin 5-6 metriä.
2. Työpöytätilaa tarvitaan lieden molemmille puolille, lieden ja pesualtaan väliin min. 60 cm, alle 40 cm työtilat ovat hyödyttömiä muuallakin.
3. Sijoita liesi ja vesipiste mieluiten samalle seinustalle, tai niin, että toinen on nurkassa.
4. Kylmäkalusteet liedestä ja vesipisteestä niin, että ne sijaitsevat kolmiossa toisiinsa nähden, vain parin, kolmen esteettömän askeleen päässä toisistaan. Ei siis ruokapöytää näiden väliin.
5. Mikroaaltouuni sijoitetaan kaapiston sisään noin rinnan korkeudelle. Uunin alle voi sijoittaa ulosvedettävän laskutason, joka helpottaa työskentelyä.
6. Asianpesukone pesualtaiden välittömään läheisyyteen, mieluiten noin 30-40 cm lattian tason yläpuolelle, jotta koneen täyttö ja tyhjennys on helpompaa.
7. Jos tila sallii, nosta myös uuni lattiatasoa korkemalle, mutta jos vain joko uuni, tai astianpesukone on mahdollista nostaa ylemmäs, mieti kumpaa käytät enemmän.
8. Vetolaatikko on aina tilankäytöllisesti tehokkaampi, kuin tavallinen hyllykaappi, mutta myös kalliimpi.
9. Kylmäkalusteet voi sijoittaa näkymättömästi kaapistojen ovilevyillä varustettuina integroidusti kalustekokonaisuuteen. Muista huolehtia koneiston riittävästä tuulettumisesta. Kylmäkalusteet ja uuni eivät sovi vierekkäin.
10. Keittiön valaistus on tärkeä: riittävä yleisvalaistus katossa ja työvalot joko halogeeneina tai loisteputkina kaapistojen alla lisäävät viihtyvyyttä.
