Lämmitysremontissa hybridilämmitys on järkevä

• Tulosta

Energian kallistuessa monet remontoijat joutuvat miettimään, mikä on heille oikea ratkaisu. Tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, ja kuitenkin se täytyisi ottaa huomioon kustannussuunnitelmaa tehtäessä. Maksoi energia sitten mitä tahansa, taloa on lämmitettävä. Nykyaikaiselta lämmitysjärjestelmältä vaaditaan paitsi alhaista energiakulutusta ja edullisia käyttökustannuksia, myös helppohoitoisuutta, huolettomuutta sekä mahdollisuutta hyödyntää muita energialähteitä. Energiatalous ei yksin kata lämmitysjärjestelmää, vaan siihen kuuluu talon koko energiatalous lämpöeristeineen.

Lämmitys­järjestelmän valinta

Pientalon lämmitys­järjestelmää valit­taes­­sa päätetään kahdesta asiasta,­ lämmitysenergian­ tuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kaukolämpö, maalämpö, puu ja öljy sekä tietenkin lämpöpumput; ilmalämpöpumppu, ilmavesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu.

Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai ilmakiertoa, tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tulisijalla.

Lämmön tuottomenetelmästä riippumatta ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on lattialämmitys.

Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiinnitetään huomiota mm. huolettomuuteen ja asumismukavuuteen, taloudellisuutta taas puntaroidaan käyttö- ja investointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyydellä ja omilla aikaisemmilla asumiskokemuksilla on merkitystä. Joissain tapauksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönlähteen vaihtamisen helppous, jos esim. elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat alkuperäisestä.

Usein mainittu tekijä eri lämmitysvaihtoehtojen vertailussa on teknisen tilan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesivaraajan ja polttoainesäiliön vaativia järjestelmiä varten täytyy taloon varata muutama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näille tiloille voidaan laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kellaritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lähes itsestään. Tilaa suunnitellessa on hyvä muistaa, että lämmitysjärjestelmä voi myös täysin vaihtua tilanteiden muut­tuessa.

Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan

Tyypillinen uusi 150 m2:n omakotitalo kuluttaa huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa noin 20 000 kWh:n
edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin varaan, sillä lähes joka talosta löytyy päälämmitysjärjestelmän lisäksi myös muita lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisälämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään hankitaan myös usein ilma- tai poistoilmalämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voidaan tuottaa osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä joko ulkoilmasta tai ilmanvaihdon poistoilmasta kompressoimalla. Ottamalla lämpö talteen koneellisesta poistoilmasta saadaan karkaavasta lämmöstä hyödynnetyksi 40–60 %, joten koko talon energiankulutukseen sen vaikutus on 15–20 %.

Lämmitysjärjestelmien ­kustannusvertailu

Suoranaista lämmityskustannusten keskinäistä hintavertailua on vaikea tehdä. Vaikuttavia tekijöitä ovat talon energiataso, valittavana olevat lämmitysjärjestelmät, rinnakkaisjärjestelmät, valittavana olevat lämmönsiirtojärjestelmät, energian hintatason kehitys, haluttu automatiikka, asennus ja huoltotyöt, käytön aiheuttamat vaivannäöt sekä käyttö- ja asumistottumukset. Lisäksi lämpöremonttiin vaikuttavat purkutyöt, mahdolliset uudet tilat ja esim. lisäeristystyöt.

Käytännössä suuria eroja eri talojen energiakulutuksessa syntyy myös asukkaiden toiminnasta. Lämpimän käyttöveden ja lämmöntarve vaihtelee perheestä riippuen. Esim. jo yhden asteen pudotus keskimääräisestä huonelämpötilasta, merkitsee 5 %:n säästöä lämmityskuluissa lämmityskauden aikana.

FAKTA

Tämän päivän lämmitys on hybridilämmitystä

Hybridijärjestelmässä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen ja varmaan energiantuottamiseen ympäristöystävällisesti. Tämä tarkoittaa useamman eri energiamuodon hyväksikäyttämistä lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseksi hyödyntämällä mm. tuuli- ja aurinkoenergiaa. Eri vuoden aikoina ja sääolosuhteissa käytetään siis sitä lämmitysmuotoa, mikä on edullisin. Järjestelmään kuuluu myös tehokas ilmanvaihtolaitteisto, jolloin poistoilman lämpö saadaan hyödynnettyä mahdollisemman hyvin. Lisäksi järjestelmä varustetaan hybridivaraajalla.

Öljylämmityksen hybridijärjestelmässä osana on aurinkoenergia, joka tuottaa lämmön huhti–syyskuun aikana. Silloin kun aurinko ei tarpeeksi tuota energiaa, mutta pakkasta on enintään 20 astetta, lämmitys hoidetaan ilmavesilämpöpumpulla. Kovimmilla pakkasilla käytetään öljylämmitystä. Sähkölämmityksessä toimintaperiaate on sama, mutta kylmimmän ajan lämmitys tapahtuu sähköpattereilla tai ilmavesilämpöpumpun vastuksen avulla. Pellettilämmitys on puulämmitysmuodoista helpoin automatisoida toimimaan hybridijärjestelmän osana.

Taulukossa on laskettu yleisempien lämmitysjärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia 150 m²:n omakotitalossa. Lämpöremontin tarkat järjestelmäkustannukset selviävät urakoitsijoiden tarjouksista, mutta alla oleva karkea esimerkkilaskelma auttaa erityisesti perusvalintoja tehtäessä. Alla oleviin kustannuksiin on kuitenkin lisättävä mahdolliset purkukustannukset. Myös mahdollinen lisärakentaminen tai tilamuutostyöt lisäävät kustannuksia.

 ERI LÄMMITYSTAVAT INVESTOINNIN NÄKÖKULMASTA NOIN 150 m²:n OMAKOTITALOSSA

ERI LÄMMITYSTAVAT KÄYTTÖKUSTANNUSTEN NÄKÖKULMASTA NOIN 150 m² OMAKOTITALOSSA

Lähtöarvona kaikille järjestelmille sama lämmityksen ja käyttöveden tarve: 20 000 kWh/vuosi. Taloussähkö 6 000 kWh/vuosi. Lisäksi laskelmassa on huomioitu yösähkön käyttö. Lämpöpumpun kerroin 3. Yleissähkön hinta 13 c/kWh, varaavan sähkön keskihinta 11,1 c/kWh, öljyn hinta 0,8 €/l (noin 9,4 c/kWh), pelletin hinta 6,1 c/kWh

Hintatiedot 2/2015 mukaisesti

Yllä olevat kustannukset ovat suuntaa-antavia, laskelmissa ei ole huomioitu mm. isompia huolto- tai korjauskustannuksia, jotka nekin vaikuttavat pitkällä aikavälillä kokonaiskustannuksiin. Toisaalta sähköliittymien vuosimaksut ovat erilaisia ja eri järjestelmillä on erilaisia hyötysuhteita. Myös energian hintojen nopeat vaihtelut vaikuttavat kustannuksiin.