Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Routa ja kosteus perustusten ongelmana

rts_tutkii_logo_pieni

Yleisimmät alapohjan kosteusvauriot tuntuvat ilman tunkkaisuutena tai pahana ”kellarin” hajuna. Rakenteellisena oireiluna ovat sokkelin pinnoitteen irtoaminen, kellarin seinän tai lattian kostuminen sekä pahoissa tilanteissa rakenteiden tummuminen ja turpoaminen. Perustuksien kunnossa pysymisen taustalla on aina riittävä kuivatus ja routaeristys. Epätasainen routiminen rikkoo rakenteita ja siksi vanhan talon routaeristykset onkin hyvä uusia. Sokkeli voidaan korjata myös ulkonäön vuoksi.

 

 

Liikkuvat perustukset

Liikkuvien perustuksien syyt löytyvät perustusten alta. Liian matalan ja lämpöeristämättömän perustuksen alla maa jäätyy ja laajentuu, jolloin perustus nousee. Nousu ei kuitenkaan ole sokkelin kaikissa osissa yhtä suurta, ja lohkeamia syntyy. Yhtä yleinen syy on salaojien tukkeutuminen tai niiden puuttuminen kokonaan. Tässäkin tapauksessa routa rikkoo perustukset. Liika kosteus voi tulla jopa perustusten läpi. Varsinkin kellarillisissa tiloissa tämä näkyy seinien kosteutena tai runsaan veden aikana jopa vetenä kellarin seinä- ja lattiapinnoilla. Kolmas syy on perusmaan vajoaminen. Maa ei kestä talon painoa ja painuu hiljalleen syvemmälle. Tämän ongelman korjaaminen on kaikkein vaikeinta, joskus jopa mahdotonta.

 

Ensin korjataan vian aiheuttaja, sitten vauriot

Perustusten korjausta ei juuri voi tehdä ilman, että talon vierustat aukaistaan anturaan saakka. Ulkopuolelta työn tekeminen onnistuu suhteellisen helposti. Kaivaus tehdään pienellä kaivinkoneella, joka sopii työskentelemään ahtaissakin olosuhteissa. Toisinaan ei kuitenkaan ole muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä lapiotöihin. Vaikka kysymyksessä olisikin vain lämmöneristys, kannattaa myös salaojat uusia ja nykyaikaistaa samalla työllä. Samalla kertaa huolehditaan myös sadevesistä koko järjestelmän osalta.

Lue lisää: Älä vähättele salaojituksen tärkeyttä

Perustusten painumista on vaikea korjata, varsinkin jos painuminen yhä jatkuu. Toinen ratkaisevasti vaikeuttava tekijä on, jos sisäpuolisia aukaisuja ei voida tehdä. Yhä laskevissa perustuksissa voidaan anturan pinta-alaa laajentaa betonipalkeilla tai valuilla, jolloin paino jakautuu suuremmalle alalle. Perustusta ei nosteta, vaan mahdolliset korjaukset tehdään perustuksen yläpuolelle rakenteita nostamalla. Joka tapauksessa tilanteesta ei selvitä ilman ammattimaisen suunnittelijan apua.

 

Sokkelit ja pellitykset

Vanhempien talojen sokkelit on tehty yleensä varsin korkeiksi, koska korkea sokkeli suojaa seinää roiskevedeltä ja maakosteuden nousulta. 60-luvulla sokkelikorkeutta lähdettiin kuitenkin muotisyistä oleellisesti madaltamaan, ja ongelmiahan siitä syntyi. Matala sokkeli ei kuitenkaan toimi nykyään yhtään sen paremmin kuin ennenkään, joten suositus on, että talon sokkelikorkeuden maan pinnasta julkisivumateriaalin alapintaan tulee olla kaikkialla vähintään 40 cm. Jos korjattavan talon sokkeli on tätä matalampi eikä pintamaatakaan voida merkittävästi poistaa, auttaa asiaa myös talon ympärille asennettava räystäslinjaa leveämpi (noin 600–800 mm) sorastus. Näin voidaan estää suurelta osin julkisivun likaantuminen ja parantaa pintaveden johtumista edelleen salaojitukseen.

Julkisivun arat vaakasuorat pinnat suojataan sadeveden vaikutukselta pellityksillä. Tärkeätä on tiivistää pellityksen liittymät pystyrakenteisiin, jotta valuva vesi ei pääse pellin alle ja edelleen seinärakenteeseen. Pellityksiin liittyy aina riittävät kallistukset, kunnolliset tippanokat ja reilu pokkaus ulos julkisivun pinnasta.

Sokkelin pintakäsittely ja ehostus

Oikaistu pinta voidaan käsitellä monella tavalla. Siihen soveltuvat kivirouheet, sokkelipinnoitteet, rappaukset ja sokkelimaalit. Näiden tuotteiden asennus tapahtuu valmistajan ohjeen mukaisesti. Vasta sokkelin pintakäsittelyn jälkeen asennetaan vaakaroutaeristys ja tehdään lopulliset täytöt ja tarkistetaan, että pintamaan kallistus tulee olemaan > 1:20 rakennuksesta poispäin. Sokkelin viereen räystäslinjaan asti on hyvä jättää sepelikerros, joka imee hyvin sadevesiä, eikä roiskuva vesi tahri seinäpintoja.

Sokkelin pinnoitus voidaan vaihtaa tai uusia, vaikkei kulumisvaurioita näkyisikään. Tällöin pintojen huolellinen puhdistus riittää, varsinkin jos saneerauksessa käytetään samaa tai vastaavaa pinnoitusmateriaalia. Pinnat puhdistetaan mekaanisesti ja painepesuria käyttäen. Vaativiin puhdistuksiin soveltuvat parhaimmin jyrsinlaitteet ja vesihiekkapuhallus. Materiaalin vaihdossa on hyvä selvittää, mille pinnoille valmiste soveltuu, ja tehdä tarvittavat alustustyöt tuotteen käyttöohjeen mukaan.

 

Rossipohja kuntoon

Tuuletustilan maapohjan pitää olla hieman ulkopuolista maanpintaa korkeammalla ja kalteva kohti kivijalkoja, jolloin mahdollinen vesi kulkeutuu salaojiin. Myös kaikki sinne jääneet orgaaniset aineet, rakennusjätteet tms. poistetaan. Tuuletustila ei ole mikään varastopaikka, vaikka sitä usein niin käytetäänkin. Ainostaan vapaa, tyhjä tila tuulettuu niin kuin sen pitäisikin. Tuuletusaukkojen kokonaisalaksi voidaan laskea 10 cm² jokaista lattianeliötä kohden ja yksittäisen aukon tulee olla 150 cm². On tärkeää huomioida että vapaan aukkomitan tulee täyttyä myös käytettäessä säleikköä. Rakennuksen nurkkakohdat ovat heikommin tuulettuvia. Jos kosteutta esiintyy tai aukkojen vapaatila on liian vähäinen, on kivijalkaan tehtävä lisätuuletusreikiä, jotta rakenteet pysyisivät kuivina.

Myös ryömintätilan maapohjan lämpöeristäminen parantaa alapohjan kosteusolosuhteita. Helpoin tapa on asettaa suodatinkangas alushiekkaa vasten ja suorittaa eristäminen kevytsoralla. 

 

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

Leca logo vektoroitu opt

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot