Korjaussuunnitelma ja budjetti
Erityisesti vanhoja rakennuksia remontoitaessa ja korjattaessa halutaan usein säilyttää talon henki, mutta yhtä tärkeää on muistaa myös rakennustekniset ominaisuudet. Vanhan rakennuksen päivitys nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi vaatii sekä suunnittelijalta että toteuttajilta osaamista ja tarkkuutta. Kun kodin korjaaminen ja remontointi tulevat ajankohtaiseksi, kannattaa heti aluksi laatia kunnollinen korjaussuunnitelma ja budjetti. Pienetkin harkitsemattomat muutokset voivat pilata molemmat. Muista, että jos talo on rakennettu ennen vuotta 1994, on aina ennen korjaukseen ryhtymistä teetettävä myös asbestikartoitus, jonka saa tehdä vain pätevyyden omaava ammattilainen. Samoin radontarkastus on syytä tehdä, jos sitä ei aiemmin ole tehty ja asunto on riskialueella.
Kauniisti, vanhaa kunnioittaen, remontoitu talo on persoonallinen ja kestää jälleen vuosikausia sukupolvilta toisille. (Kuva: Piklas)
Luonnoksista työpiirustuksiin
Vanhoista taloista ei useinkaan ole suunnittelun ja määrien laskentaa varten täsmällisiä mittoja. Sen takia koko talo on hyvä mitata uudelleen. Suunnitelma auttaa kiinnittämään huomiota niin ulkonäköseikkoihin kuin myös budjettiin.
Korjaussuunnittelun pohjaksi asukas määrittää kustannustavoitteet, tila- ja varustelutarpeet sekä asumismukavuusvaatimukset. Tämän tiedon pohjalta suunnittelija laatii kokonaisuudesta, tilojen uudelleen muotoutumisesta, varustuksesta, materiaaleista jne. luonnoksen sekä karkean kustannusarvion. Luonnoksista syntyvät edelleen pääpiirustukset, joilla korjaukselle haetaan rakennuslupa, jos sellaista edellytetään. Suunnittelija laatii edelleen pääpiirustusten pohjalta työpiirustukset. Rakennuttajan apuna on myös vastaava työnjohtaja, jota tarvitaan myös silloin, kun otetaan vastaan ja hyväksytään ulkopuolisen urakoitsijan osatyö: vastaava on rakennuttajan palveluksessa oleva taho, jonka tulee ottaa kantaa siihen, onko työ tehty oikein ja suunnitelmien mukaisesti.
Älä pilaa väärillä materiaaleilla
Moni perusrakenteeltaan terve talo on korjauksen seurauksena vaurioitunut, kun rakenteiden rakennusfysikaalinen käyttäytyminen on muuttunut. Esimerkkejä tämän tapaisista virheistä on useita, mutta ehkä tyypillisimpänä voidaan mainita muovimattojen asennus lattioihin, jolloin aiemmin harva ja hengittävä rakenne on suljettu ja asuntoa rasittavat helposti jäljelle jääneet vuotokohdat. Tällöin tilan kosteusprosentti on hiljalleen kasvanut ja seurauksena on ollut rakenteiden homehtuminen.
Rakennustavat ja materiaalit ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun käytetään samaa tai mahdollisimman samanlaista materiaalia ja korjaustapaa kuin alkuperäisessä ratkaisussa. Kun muutoksia tehdään, ehkä tärkein huomioitava seikka suunnittelulle on sisäilman terveys ja asunnon toimivuus. Entisten kaltaiset materiaalit eivät liity pelkästään ulkonäköön vaan myös tekniseen käyttäytymiseen. Tänä päivänä vanhoja materiaaleja tai niiden kaltaisia on suhteellisen helposti saatavilla. Näitä ovat mm. pinkopahvi, perinteiset maalit, luonnonvahat, erikoishöylätyt listat ja paneelit, pellavavierre, tervapaperi sekä hitaasti kasvanut tiheäsyinen puuaines. Lisäksi vanhaan rakennukseen sopivat puukuitulevyt sekä pellava-, sellu- ja puukuitueriste, jotka ottavat vastaan ja luovuttavat huoneistokosteutta lähes samanlaisesti kuin alkuperäiset ratkaisut.
Tämän päivän säännökset
Remontoitaessa täytyy ottaa huomioon mahdolliset asemakaavan antamat rajoitukset sekä tarvittavat luvat. Lupa-asioissa on aina paikkakuntakohtaisia eroja, joten ennen projektin alkua on hyvä tarkistaa rakennusvalvonnasta tarvitsevatko suunnitellut toimenpiteet luvan.
Varsinkin luvanvaraisessa korjausrakentamisessa tulevat väistämättä eteen tämän päivän määräykset, jotka koskevat mm. vedeneristämistä ja ilmanvaihtoa. Uusien ja vanhojen ratkaisujen väliltä täytyy löytää kompromissi. Korjaaminen on kallista. Siihen eivät vaikuta pelkästään materiaalit ja työ, vaan myös purkaminen, yllätykset purkamisten alta ja työn hitaus.
Kosteus- ja homevauriot
Usein kosteus- tai homevauriot huomataan, kun kodissa tehdään pientä pintaremonttia. Pintapuolisesti rakenteet voivat olla siistejä ja ehjiä, mutta pinnan alta löytyykin yllätyksiä. Kosteusvaurio tai muu rakennevaurio toimii lähtölaukauksena kunnon remonttitarpeelle ja vieläpä kiireiselle sellaiselle. Kosteusvauriot yms. ovat vaurioita, joita on vaikea huomata, ennen kuin korjaamisella on jo kiire. Juuri tästä syystä pintaremonttikin kannattaa suunnitella kunnolla ja kääntyä ammattilaisen puoleen. Kosteusvaurio syntyy siitä, että sisätilojen rakenteisiin on päässyt syystä tai toisesta ylimääräistä kosteutta. Tämä voi olla peräisin putki-, vesikatto- tai vedeneristysvuodosta, huolimattomasta vedenkäsittelystä, kosteasta sisäilmasta, puutteellisesta vedeneristyksestä ja joskus myös ulkoseinään osuvasta vesisateesta tai maaperästä alapohjan rakenteissa. Kosteus siis tulee rakenteisiin ulkopuolelta eli ilman kosteudesta, sadevedestä, maassa olevasta vedestä tai veden käsittelystä/putkivaurioista. Oma nenä voi usein myös olla hyvä homeen tai kosteusongelman havaitsemisessa; tunkkainen, pistävä ja outo haju talossa kielii ongelmasta. Kun talossa oleviin tekstiileihin ja omiin vaatteisiin tarttunut haju herättävät nenän nyrpistystä, voi kyseessä olla home. Pienissäkin remonttitarpeissa kannattaa harkita remonttia kokonaisuutena ja konsultoida alan ammattilaisia.
Sauna, kylpyhuone ja wc-tilat ovat erikoistiloja, joissa pitää ottaa myös kosteuskäyttäytyminen huomioon. Kahta erillistä vedeneristyskerrosta ei rakenteissa saa olla ja kaikki kosteudelle alttiit rakenteet tehdään aina tuulettuvina. Koska kosteus ja väärä rakentaminen ovat riskitekijöitä, kannattaakin ehdottomasti keskustella asiantuntijan kanssa aiotuista toimenpiteistä. Remontin yhteyteen kannattaa yhdistää myös putkitusten ja vesikalusteiden uusiminen. Korjauksen yhteydessä voidaan käyttää myös kuntotarkastusta ja epäselvissä tilanteissa kuntotutkimusta.
Lähes kaikissa peruskorjattavissa vanhoissa rakennuksissa salaojat ovat yksi tyypillisimpiä korjauksen kohteita. Ne ovat puutteelliset lähes aina. Samalla perusmuuri saa tarvittavat kosteusvarmenteet, lisäeristeet ja routasuojat.