Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Lämmityslaitteiden valinta ja huollon helppous

rts_tutkii_logo_pieni

Lämmityslaite ja -ratkaisu määräävät, kuinka usein lämmönjärjestelmä vaatii huomiota. Puulämmitystä on seurattava joka käyttökerralla, kun maa- ja kaukolämpö tarvitsevat vain vähän seurantaa ja sähkölämmitys näitäkin vähemmän. Osan huolloista voi tehdä itse, mutta osaan tarvitaan aina ammattilaisen apua. Laitteiden käyttöopastus ja -ohjekirja ovat tärkeitä tietolähteitä, jos ongelmatilanteita syntyy. Teknisen tilan siisteys on osa huoltoa ja paloturvallisuutta.

olohuone1 fmt

Vesikiertoinen öljylämmitys luo miellyttävää lämpöä kotiin. Eri huoneisiin voidaan säätää erilaiset lämpötilat huoneen käytön mukaan. Kuva: Öljyalan Palvelukeskus

Sähkölämmitys

Sähkön etuina lämmityksessä nyt ja tulevaisuudessa on, että se tulee kaikkiin taloihin ja tulevaisuuden talot ei juuri kuluta energiaa. Sähkö on huoltovapauden ja vaivattomuuden ansiosta helppo ratkaisu sekä asumiseen, että talon lämpöremonttiin.

Sähkön hinta on pitkällä tähtäimellä noususuuntainen ja hinnassa on vaihtelua. Siksi sähköä käytetään yhä useammin täydentävänä ja varmentavana lämmönlähteenä, eli sen rinnalla käytetään esimerkiksi takkoja ja aurinkoenergiakeräimiä. Sähkölämmitystaloissa käytetään usein myös sähköä hyväksi käyttäviä ilmalämpöpumppuja, jolloin lämpö tuotetaan edullisemmin.

Lue lisää sähkölämmityksestä: Sähkö varmistaa muita lämmitystapoja

Huolto: Sähkölämmityksessä kaikki laiteviat lukuun ottamatta sulakkeen vaihtoa ovat ammattilaisen töitä. Huoltoon kuuluukin patterilämmitteisissä taloissa vain pölyjen imurointi lämmittimen taustasta ja väleistä. Muista, että sähkölämmitintä ei saa koskaan peittää eikä sitä tule käyttää kuivaustelineenä.

 

Puulämmitys

Noin 90 %:ssa omakotitaloista on mahdollisuus käyttää puuta lämmityksessä, mutta pääasi¬allisena lämmitystapana se on vain noin joka viidennessä kotitaloudessa ja noin puolet omakotiasukkaista ilmoittaa käyttävänsä takkaa lämmitykseen. Puu on raaka-aineena kotimaista, uusiutuvaa ja suhteellisen edullista. Puuta käytetään lämmitykseen klapeina, hakkeena tai pellettien muodossa.

Puulämmitteinen kiertovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä polttopuuta on saatavilla helposti. Puiden kanssa touhuava voi summata myös siitä saatavan hyötyliikunnan edukseen.

Lue lisää puulämmityksestä: Uudet säädökset suosivat puulämmitystä | Mökki lämmitetään puulla

Huolto: Puulämmitys vaatii jatkuvaa huoltoa. Kovilla talvipakkasilla takkaa lämmitetään usein päivittäin. Pellettilämmitys on klapien käyttöä vaivattomampaa, sillä niissä on automatiikkaa mukana ja huoltoa on laitteista riippuen noin viikoittain. Puulämmityksessä suurimmat huoltotyöt liittyvät tuhkan poistoon sekä arinan ja tulipesän puhdistamiseen. Myös tulipesän ympäristö on pidettävä siistinä roskista. Kuiva puu palaa puhtaammin ja raaka-aine pitääkin säilyttää kuivassa varastossa.

 

Öljylämmitys

Pelkän öljyn varaan rakennetaan alle 1 % uusista taloista, mutta öljylämmityksellä on vahva rooli vanhoissa taloissa. Sitä täydennetään usein muilla lämmitysmuodoilla, kuten puulla, sähköllä ja auringolla. Öljylämmitys on asukkaalle hyvin vaivaton lämmitysmuoto ja se soveltuu niin vesikiertoiseen lattialämmitykseen kuin patterilämmitykseen. Öljylämmityksen etuihin voidaan laskea myös lämpimän käyttöveden riittävyys, sillä erityisesti isoissa perheissä lämmintä vettä kuluu yllättävän paljon.

Nykyaikaisilla laitteistoilla toteutettuna öljylämmitys on myös käyttökustannuksiltaan kilpailukykyinen. Öljyn hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja se vaihtelee päivittäin.

Lue lisää öljylämmityksestä: Öljylämmitys on tehokas | Öljylaskussa säästyvät eurot huoltoihin ja kunnostuksiin

Huolto: Uusissa kattiloissa huolto tulee eteen, kun on kulutettu 5 000 litraa öljyä. Keskimääräinen omakotitalon kulutus on noin 2 500 – 3 000 litraa vuodessa, joten huoltoväliksi tulee noin kaksi vuotta. Lisäksi maanalaisen öljysäiliön tarkistus pitää tehdä 10 vuoden kuluttua asennuksesta. Öljypolttimessa ilmenevät viat ovat yleensä suuttimessa. Polttimen sammuessa sen kylkeen syttyy punainen kuittausvalo, josta painamalla poltin syttyy esituuletuksen jälkeen uudelleen. Toimenpiteen voi toistaa kaksi kertaa. Jollei poltin vieläkään syty, kutsu paikalle huoltomies. Jos poltin syttyy, tulee kuitenkin seurata, ettei vika uusiudu seuraavalla polttokerralla. Laitteen vika voi johtua ilma- tai öljyvuodoista, suuttimesta tai sytytyskärjistä. Öljypolttimen asennus – ja huoltotyöt ovat kuitenkin luvanvaraista toimintaa, joten huoltotyöt on syytä teettää aina ammattilaisella.

 

Maalämpö

Maalämpö on kasvattanut viimeisen vuosikymmenen aikana vahvasti suosiotaan ja se tulee jo yli puoleen uusista omakotitaloista. Lämmitysmuotona se on vaivaton, ekologinen ja käyttökustannuksiltaan edullinen. Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, joista keskusyksikön lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön. Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä.

Lue lisää maalämmöstä: Maalämpö soveltuu hyvin remonttikohteeseen | Ilmavesi- ja maalämpöpumppu -energian ja rahan säästäjät

Huolto: Maalämpöpumput näyttävät monimutkaisilta laitteilta, mutta ovat suhteellisen toimintavarmoja. Aluksi ilma voi tehdä putkistoissa kiusaa, mutta yleensä vika poistuu käytössä. Laitteen vioissa ja huolloissa kannattaa kääntyä laitetoimittajan puoleen sekä käyttää vain ammattilaisia. Asennuksen yhteydessä järjestelmään annetaan käyttöopastus. Tässä vaiheessa tulee myös selvittää huoltoon liittyvät kysymykset, mitä tulee tarkistaa, mitä voi tehdä itse ja kenen puoleen voi kääntyä mahdollisen vian ilmettyä.

 

Kaukolämpö

Kaukolämmitysjärjestelmässä lämpö tuotetaan suhteellisen edullisesti perustuen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon suurissa kaukolämpölaitoksissa. Se on käyttäjälle käytännössä täysin vaivaton. Kaukolämpöverkoston alueella tästä vaihtoehdosta on vaikea kieltäytyä, sillä kaukolämpö on suhteellisen edullista, ja jopa rakennuslupaehdot saattavat sitä edellyttää. Kaukolämpöön liitetyssä talossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa kuten talokohtaisissa järjestelmissä. Keskusyksikkö ei myöskään vaadi paljoa alaa teknisestä tilasta. Lämmitystavan heikkona puolena nähdään usein se, että se sitoo yhteen lämmöntuottajaan, joka myös määrittää energian hinnan.

Huolto: Kuten määlämpöpumput, myös kaukolämpölaitteet ovat suhteellisen toimintavarmoja. Vika- ja huoltotilanteessa tulee kääntyä ammattilaisen puoleen.

 

Ilmalämpöpumppu

Talon ulkopuolella oleva ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on nykyään tuttu näky omakotitaloissa. Ilmalämpöpumppuja on useaa eri tyyppiä. Ilmalämpöpumput keräävät ulkoilmasta lämpöä ja siirtävät sen sisätiloihin. Lämpöpumppujen toimintaperiaate on kaikilla laitteilla periaatteessa sama, vain toiminto vaihtuu laitteen mukaan. Lämpöpumppu on tänä päivänä uusiutuvan energialämmityksen avainsana. Lämpöpumppu tyypistä riippuen voi toimia joko päälämmönlähteenä tai toissijaisena lämmitystapana.

Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä. Se on melko melko edullinen hankkia ja laitteen asentaminen ei vaadi paljoa työtä. Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Laitetta voidaan käyttää talvella lämmöntuottamiseen ja kesällä viilentämiseen. Laitteen varjopuolena voidaan pitää sitä, että lämmin tai kylmä ilma puhaltuu yhdestä pisteestä, jolloin sisäyksikön lähellä ilmavirta voi tuntua epämiellyttävän voimakkaana.

Poistoilmalämpöpumpulla hoidetaan sekä rakennuksen ilmanvaihto että lämmitys. Laitteen lämpökerroin on 1,5–2,2, ja sillä voidaan hoitaa lähes koko rakennuksen lämmittämiseen tarvittava energiatarve aina noin –20 asteeseen saakka. Vanhaan taloon asennettaessa poistoilmalämpöpumppu vaatii myös talon ilmanvaihtoremontin, johon kuuluu ehdottomasti rakenteiden tiiveyden varmistaminen. Järjestelmä on edullisempi kuin maa- tai ilmavesipumppu, mutta käytössä se vie hiukan enemmän sähköä. Huoltoon kuuluvat laitetoimittajan ohjeen mukaiset puhdistukset ja suodattimien vaihdot.

Ulkoilma-vesilämpöpumppu on nimensä mukaisesti laite, joka sitoo ulkoilmasta saadun lämmön veteen. Veden lämmön vastaanottokyky on huomattavasti parempi kuin ilman, joten ilmavesilämpöpumpun teho on ilmalämpöpumppua parempi. Lisäksi lämpö saadaan koko taloon lattialämmityksen kautta ilman vedontunnetta. Laitteen hyötysuhde on n. 2,0, ja se säästää 40–60 % ostoenergiasta suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Ulkoilma-vesilämpöpumppu ei vaadi porakaivoa, kuten maalämpöpumppu, joten se soveltuu hyvin maalämmön sijasta kohteisiin, joissa maalämpöä ei syystä tai toisesta voida asentaa. Hinnaltaan järjestelmä on edullisempi kuin maalämpö.

Lue lisä ilmalämpöpumpuista: Ilmalämpöpumppu lisälämmi­tykseen tai lämmönlähteeksi | Lämpöpumput yleistyvät myös lomarakentamisessa | Ilmavesi- ja maalämpöpumppu -energian ja rahan säästäjät

Huolto: Ilmalämpöpumput vaativat käyttäjältään varsin vähän huoltotoimenpiteitä ja nämä ovat riippuvaisia laitetyypistä. Laitteiden hoito koostuu lähinnä säännöllisestä puhdistuksesta ja mahdollisten suodattimien vaihdosta. Isommissa huoltotöissä ja laitevioissa on syytä olla yhteydessä laitteen toimittajaan.

 

 

Lämmitystavat omakotiasunnoissa (Suomi Asuu 2015). Eri lämmitystapojen yleisyys pääasiallisena ja toissijaisena lämmitysmuotona.

Sähkö: pääasiallinen 41%, toissijainen 15%

Puu: pääasiallinen 21%, toissijainen 43%

Öljy: pääasiallinen 14%, toissijainen 1%

Kaukolämpö: pääasiallinen 12%, toissijainen 1%

Ilmalämpöpumppu: pääasiallinen 12%, toissijainen 18%

Maalämpö: pääasiallinen 10%, toissijainen 1%

 

 

 

nibelogo 

 

 Stiebel Eltron logo