Tee suunnitelmat korjaustarpeen mukaan
Lähdettäessä korjaamaan tai laajentamaan asuntoa voi perusteena olla esimerkiksi pintojen kuluneisuus, toimintojen uudenaikaistaminen tai tilan puute. Tällöin asiaa pohditaan rauhassa ajan kanssa ja remonttirahaa laitetaan jo etukäteen sukanvarteen. Ikävä kyllä kosteusvaurio tai muu rakennevaurio on usein lähtölaukauksena kiireelliselle remonttihankkeelle, joka usein tulee vielä yllätyksenä. Tällöinkään ei kannata lähteä soitellen sotaan, vaan harkita remonttia kokonaisuutena ja yhdistää siihen mahdollisesti tarvittavia muita kunnostuksia ja uudistuksia. Muita huomioitavia tekijöitä ovat mahdolliset asemakaavan antamat rajoitukset ja tarvittavat luvat.
Kartoituksesta kaikki alkaa
Kun rakennuksessa ei ole varsinaisia vaurioita ja taloa vain pintaremontoidaan tai nykyaikaistetaan, ei kartoitus vaadi suuria ponnisteluja. Projektin voi jakaa usealle vuodelle, ja rahoituskin helpottuu. Vaarana vain on, että nälkä kasvaa syödessä ja remonttia tehdäänkin suunniteltua nopeammassa tahdissa, jolloin myös rahoitustarve kasvaa. Muita kustannuksia kasvattavia syitä ovat pintojen alta löytyvät yllätykset. Pintapuolisesti rakenteet voivat olla siistejä ja ehjiä, mutta itse rakenteesta löytyy esim. vesi- ja homevaurioita.
Joka tapauksessa pintaremonttikin kannattaa suunnitella. Koko taloa koskeva remontti on järkevintä aloittaa kauimmaisesta tilasta. Tällöin remontista aiheutuva liikenne ohjautuu remonttia odottavien huonetilojen kautta ja pintojen suojaaminen on tällöin huomattavasti vähäisempää.
Remontin jakautuessa usealle vuodelle tilat jaetaan kiireellisyysjärjestykseen kuluneisuuden ja käytön mukaan. Tällöin remontti useimmiten aloitetaan keittiöstä tai olohuoneesta. Korjauksen yhteydessä voidaan käyttää myös kuntotarkastusta ja epäselvissä tilanteissa kuntotutkimusta. Näitä käsittelemme jäljempänä omassa artikkelissaan. Lupa-asioissa on paikkakuntakohtaisia eroja, joten ennen projektin alkua on hyvä tarkistaa rakennusvalvonnasta, tarvitsevatko suunnitellut toimenpiteet luvan vai eivät. Pääpiirteinä voidaan kuitenkin pitää, että lupa tarvitaan sisäremonteissa aina, kun huoneen käyttötarkoitusta, kokoa tai kantavia rakenteita muutetaan.
Ojasta allikkoon
Vanhaa korjattaessa on aina otettava huomioon kohteena oleva rakennus ja sen sisältämät rakenteet ja materiaalit. Moni perusrakenteeltaan terve talo on korjauksen seurauksena vaurioitunut, kun rakenteiden rakennusfysikaalinen käyttäytyminen on muuttunut. Esimerkkejä tämän tapaisista virheistä on useita, mutta ehkä tyypillisimpänä voidaan mainita muovimattojen asennus lattioihin, jolloin aiemmin harva ja hengittävä rakenne on suljettu. Tällöin tilan kosteusprosentti on hiljalleen kasvanut ja seurauksena on ollut rakenteiden homehtuminen. Myös energiankulutusta pienentävät toimenpiteet, kuten lisäeristäminen ja rossipohjan tuuletusaukkojen tukkiminen ilman asiantuntemusta voivat aiheuttaa suurta vahinkoa, jos kosteusteknisiä muutoksia ei tarkkaan huomioida. Ammattilaisen tekemä suunnitelma ja heidän tietämyksensä laajempikin käyttäminen johtavat turvallisempaan lopputulokseen.
Kuivissa tiloissa riittää yleensä pintojen vaihto
Olo- ja makuuhuoneissa, joissa rasitusalttius on suhteellisen pieni, sekä eteisissä riittää yleensä pintojen vaihto ja maalaus. Työ on nopeaa ja suhteellisen edullista riippuen tietenkin käytetyistä materiaaleista. Seinä- ja kattopintojen uusiminen on yleistä, ja vuosittain noin 60 000 omakotitaloa saa uudet sisäpinnat. Lisäksi noin 90 000 kohteeseen asennetaan ainakin johonkin tilaan uusi lattiapäällyste.
Keittiöön kannattaa panostaa
Kotitalousvähennyksen suosion kasvu paikkasi osaltaan keittiöremonttien määrän laskua, mutta epävarma taloustilanne näkyy silti keittiökalusteiden hankinnassa. Noin 54 000 asunnossa toteutetaan vuosittain keittiöremontti. Kaapistojen hankinta maksaa omakotikorjaajalle keskimäärin 5 000 euroa ilman kodinkoneita, asennusta ja vanhan purkua. Kokonaisuudessaan keittiöremontin kustannuksiksi muodostuu noin 10 300 euroa. Kodinkoneineen osuus keittiöremontin yhteydessä on keskimäärin 2500 euroa. Hintahaitari on kuitenkin keittiöremonteissa iso.
Keittiön uusintaan vaikuttivat yleisilmeen lisäksi toimivuustekijät ja kodinkoneiden ikä. Suunniteltaessa keittiöremonttia kannattaa harkita myös pelkkien kalusteovien vaihtoa, jos runkojen kunto ja mitoitukset sen sallivat. Vanhat kodinkoneet eivät ole kovin energiaystävällisiä, ja remontin yhteydessä on syytä vakavasti harkita niiden vaihtamista uusiin, vähemmän kuluttaviin laitteisiin.
Keittiössä oleillaan ja työskennellään paljon. Pintamateriaaleihin kohdistuu rasitteita myös roiskevedestä ja vaikeista tahroista. On siis hyvä valita kestävät ja helposti puhtaana pidettävät materiaalit. Noin seitsemän asukasta kymmenestä remontoi keittiönsä itse.
Kosteissa tiloissa ammattilainen apuun
Sauna, kylpyhuone ja wc-tilat ovat erikoistiloja, joissa pitää ottaa myös kosteuskäyttäytyminen huomioon. Kahta erillistä vedeneristyskerrosta ei rakenteissa saa olla, ja kaikki kosteudelle alttiit rakenteet tehdään aina tuulettuvina.
Kosteiden tilojen remontti aiheutuu usein vesivahingosta tai sen ennalta ehkäisemisestä, ja tällöin selvitään harvoin pelkällä pintaremontilla. Koska kosteus ja väärä rakentaminen ovat riskitekijöitä, kannattaakin ehdottomasti keskustella asiantuntijan kanssa aiotuista toimenpiteistä. Remontin yhteyteen kannattaa yhdistää myös putkitusten ja vesikalusteiden uusiminen. Kylpyhuoneremontti koskettaa noin 75 %:a kaikista korjauskohteista. Remontin suuruus vaihtelee paljon pienistä korjauksista koko kylpyhuoneen korjauksiin runkoa myöten keskihinnan ollessa 6 140 euroa.
Ulkovuorauksien katselmukset
Jos jotakin ulkovuorta voidaan sanoa huoltovapaaksi, niin tiilijulkisivu on lähellä sitä. Siinäkin on silti tarkasteltavia kohteita. Ikkunapellitykset ovat voineet ruostua puhki, sauma on voinut lohkeilla, sammal kasvaa kiinni seinään tai ilmaraot tukkeutua. Viat ovat yleensä pieniä, ja ne on helppo korjata.
Rappauspinnan iäksi lasketaan n. 50 vuotta. Vikojen kartoituksessa selvitetään, tehdäänkö paikkauksia vai uusitaanko koko rappaus. Asian selvittämiseksi kannattaa aina kääntyä ammattilaisen puoleen.
Puujulkisivut tarvitsevat katselmuksensa joka vuosi. Arimpia kohtia ovat mm. vuorauksen alaosa, ikkuna- ja oviaukot, laudoituksen suunnan vaihto ja eteläpääty. Jos verhouksessa on vain paikallisia vikoja, voidaan ne usein korjata vain vaihtamalla osa laudoituksesta. Koko julkisivun uusimista kannattaa harkita esim. lisälämmöneristämisen yhteydessä tai jos pintavauriot ovat laajoja. Huoltomaalaukset on syytä tehdä jo ennen kuin maali alkaa halkeilla.
Hirsirunko painuu iän myötä. Mahdollisten vikojen taustalla onkin usein se, ettei jokin rakenne pääse laskeutumaan. Vanhemmissa rakennuksissa alimmat hirret voivat olla lahonneet tai perustus laskeutunut. Arkoja kohteita kosteudelle ovat myös ikkuna- ja oviaukot.
Kellaritiloissa viat tulevat usein ulkopuolelta
Kellarin ja sokkelin yleisimpiä vikoja on kosteuden tihkuminen rakenteen läpi. Pelkkä ummehtunut haju voidaan usein korjata pelkästään ilmastointia parantamalla, mutta selkeä kosteus tarvitsee rakenteen ulkopuolista tarkastelua. Syynä ovat yleensä epätoimivat tai riittämättömät salaojat tai huono ulkopuolinen sokkelin vedeneristys. Jollei salaojia päästä huuhtelemaan tarkastuskaivojen kautta tai huuhtelu ei riitä vian korjaamiseksi, ainoana ratkaisuna on seinänvierustan aukaisu anturan alatasoon asti.
