Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Takan ja uunin käyttö kannattaa – muista tulisijan hoito

RTS1Takan ja uunin käyttö suomalaisissa omakotitaloissa on lämmitysenergian tuottamisen kannalta merkittävää, sillä pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40%. Pientaloissa on lämmityskäytössä noin 2,2 miljoonaa tulisijaa. Kylminä talvikuukausina tulisija voi alentaa lämmityskustannuksia huomattavasti ja usein se hankitaankin varalämmittimeksi. Tulisijalla on lämmityksen ja ruoanlaiton lisäksi muita tärkeitä tehtäviä: se on tunnelman tuoja, kaunis ja kodikas sisustuselementti.

essi 1 fmt

Kuva: Nunnauuni

 

Tulisijalla edullista lämpöä

Nykyään miltei jokaiseen uuteen omakotitaloon tulee tulisija, kolmannekseen jopa useampi. Tulisijan valinnassa painaa jokaisen asukkaan omat mieltymykset mm. tulisijan ulkonäön, mallin, sisustuksen ja hinnan vaikuttaessa. Vaikka tulisija hankitaan useimmiten tilapäisesti käytettäväksi varalämmittimenä, yhä useampi lämmittää tulisijaansa kylminä aikoina ja laittaa siinä ruokaa. Tulisija on riippumaton sähkökatkoista ja erityisesti pakkaskuukausina ne tasaavat sähkönkulutuksen huippuja.

Uudella, tehokkaalla varaavalla tulisijalla on mahdollista tuottaa jopa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta energiasta. Säästö lämmitysenergialaskussa voi olla merkittävä. Polttamalla varaavassa tulisijassa korillisen polttopuuta päivässä talvikuukauden ajan, voi säästää lämmityskuluissa 130Euroa kuukaudessa ( www.tsy.fi  , Tulisijayhdistys).

 

Valitse oikeankokoinen tulisija

Kunnollinen tulisija painaa tuhannesta kilosta ylöspäin, joten se vaatii vankan pohjan. Erityisesti remonttikohteissa on syytä tarkistaa, onko taloon aikoinaan jo tehty varaus takan rakentamiselle. Samalla tulee tarkistaa, onko olemassa oleva hormisto paloturvallinen uudelle tulisijalle. Paikalliseen rakennusvalvontaviranomaiseen kannattaa ottaa yhteys lupien ja tarkastusten vuoksi ajoissa ja noudattaa valmistajan ohjeita huolella.

Oikeankokoinen tulisija antaa oikean ja riittävän määrän lämpöä. Lämmöntarpeeseen vaikuttaa paitsi lämmitettävä pinta-ala, myös rakennuksen lämmöneristys, ilmanvaihto, tiiviys, sekä kylmien ulkoseinien ja ikkunoiden pinta-ala, mutta myös asunnon muoto, väliseinät ja tulisijan paikka.

Tulisija valitaan useimmiten sen mukaan, mikä malli sopii kunkin asukkaan makuun ja sijoituspaikkaan. Toiseksi tärkein valintaperuste on tulisijan ulkonäkö ja lämmityskyky. Mitä suurempi lämmitettävä tila on, sitä suurempimassainen ja tehokkaampi tulisija tarvitaan. Liian pientä tulisijaa joudutaan lämmittämään liikaa, jolloin sen käyttöikä lyhenee ja rikkoontumisvaara kasvaa.

graafi

 

Tiili on suosituin

Liki puolet tulisijoista on tiilipintaisia joko rapattuina tai puhtaaksi muurattuina. Tiili on suosittu kaikissa tulisijatyypeissä, mutta varsinkin avotakat tehdään pääasiassa pelkästään tiilestä. Omakotitaloissa suositellaan, että tulisija muurattaisiin ns. kuorimuurauksella jossa tulisijan rungon ympärille muurataan kuoriosa, joka alentaa pintalämpötilaa. Tiilirunkoisista tulisijoista 14% on pinnaltaan puhtaaksi muurattuja, 62% rapattuja ja 25%ssa on keraaminen laatta.

Tiilitakan voi muurata myös valmispaketeista, jotka sisältävät kaikki tarvittavat osat jopa valmiiksi leikattuja tiiliä myöten. Markkinoilla on myös valmiita sydänosia, joiden ympärille tiilet muurataan, ja näin nopeutetaan ja helpotetaan muuraustyötä.

Vuolukivisiä tulisijoja on noin 15% uusien omakotitalojen uuneista. Ne toimitetaan tavallisimmin asennettuina. Pohjan on oltava riittävän luja, jotta se kestää tuotteen painon, ja sen pitää olla ehdottoman suora. Tavallisimmin vuolukivilaatat liimataan toisiinsa kiinni, jolloin mitään korjauksia saumojen avulla ei voida tehdä. Ammattitaitoinen vuolukivimuurari kokoaa isonkin tulisijan päivässä. Tulisijavaihtoehtoja löytyy eri valmistajilta kymmenittäin, ja tuotteista on mahdillisuus tilata myös yksilöllisesti suunniteltuja tulisijoja.

Klassisen kaakeliuunin lisäksi keraaminen pinta on löytänyt tiensä myös muihinkin ratkaisuihin kuten tiilisiin kuorimuureihin ja vuolukiveen. Teollisesti valmistetut keraamiset tulisijat ovat pakettiratkaisuja, jotka asennetaan tehtaan toimesta. Asennus vie päivän tai pari mallista riippuen. Valikoimista löytyy useita ulkonäöltään ja lämmityskyvyltään erilaisia malleja. Markkinoilla on myös tulisijoja, jotka ovat niin keveitä, että ne voidaan sijoittaa vaikkapa puisen välipohjan päälle.

Valikoimiin kuuluu myös metallisia takkoja ja kamiinoita, tosin niiden pinnassa voi olla myös kiveä tai keramiikkaa. Kevyttulisija ei luonnollisestikaan ole varauskyvyltään kovin suuri, pahimmissa tapauksessa se kylmenee heti, kun tuli pesästä on sammunut. Kevyttulisija sopii kohteisiin, joihin ei voida asentaa painavaa lämmönlähdettä tai joissa halutaan luoda vain tunnelmaa. Lisäksi markkinoilla on keveitä, massatäytteisiä ja yleensä peltikuorisia takkauuneja, joiden lämmönvarauskyky on huomattavasti parempi, kuin kevyttulisijojen. Tuotteet ovat edullisia, nopeasti asennettavia ratkaisuja.

 

Takka-uuni yleisin

Noin 60% uusien omakotitalojen tulisijoista on tyypiltään varaavia takkoja/takkauuneja. Takan voi yhdistää myös kokonaisuudeksi leivinuunin kanssa. Tällaisen yhdistelmän valitsee noin joka neljännes rakentajista. Takkauunissa yhdistyy perinteisen pystyuunin tehokas vastavirtausperiaate ja lasin takana tunnelmaa luova tuli. Hyötysuhde on korkea, parhaimmillaan jopa 80–90 %. Takkauuni luovuttaa lämpöä pitkään, jopa puolesta vuorokaudesta kahteen lämmityksen jälkeen.

Takkauunin voi varustaa niin sanotulla kesäpellillä, joka avaa ja sulkee tulipesästä suoran yhteyden savukanavaan. Tällöin kesäaikaan pelti voidaan avata ja pesässä pitää tulta huonetilan silti kuumenematta liikaa.

 

Leivinuuni

Leivinuuni tai se yhdistettynä johonkin muuhun tulisijaan tulee reiluun kolmannekseen omakotitaloista. Leivinuuni ei ole ainoastaan lämmönlähde vaan se on hyödyksi osana ruuanlaittoa. Pitkän lämmönluovutuskyvyn ansiosta monet ruuat ovatkin parhaimmillaan leivinuunissa valmistettuina.

Leivinuunissa poltetaan puut kivi - arinalla. Palamisen jälkeen hiilet ja tuhka poistetaan hiililuukkuun, ja kuumennettu arina on käyttökunnossa monta tuntia. Leivinuuninkin saa varustettuna lasiluukulla, jolloin tunnelmallinen tulen loimu tulee esiin uunia lämmittäessä.

 

Muista tulisijan huolto säännöllisesti

Tulisija ja hormit tulee huoltaa säännöllisesti. Hormit pitäisi asuintaloissa nuohota kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Nuohooja kertoo sekä tulisijan että piipun kunnosta, jos korjauksia pitää tehdä. Tulisijaa kannattaa huoltaa säännöllisesti itse. Joka kerta ennen lämmitystä puhdista arina tuhkista ja tyhjennä tuhkalaatikko ennen sen täyttymistä. Harjaa, tai imuroi tulisija pölyistä ja roskista.

Nokeentuneen lasiluukun saat puhtaaksi lasinpesuaineella, pyyhkimällä kosteaan talouspaperiin laitetulla tuhkalla, tai keraamisen liesitason puhdistukseen tarkoitetulla pesuaineella.

Lue lisää savupiipun huollosta: Savupiipun hoito ja huolto

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

tulikivilogo

tiileri

nunnauuni

 uunisepatlogo

wienerberger

schiedellogo