Vaalea katto heijastaa valoa
Katon yleisväri on vaalea, usein hieman taitettu valkoinen. Tällöin katto tasaa ikkunoista tulevaa luonnonvaloa ja heijastaa valaisimien valon koko huonetilaan. Puu on luonnostaan vaalea, mutta mm. mäntypaneelikatto tummuu lakkauksesta huolimatta ajan myötä auringon valon vaikutuksesta. Kuivissa tiloissa sisäkattomateriaalina voidaan oikeastaan käyttää mitä tahansa rakennuspintamateriaalia tai niiden yhdistelmiä. Katon muoto, väri ja materiaali vaikuttavat suurelta osin sisustuksen yleisilmeeseen. Sisäkatto on suuri yhtenäinen pinta jonka rikkovat ainoastaan valaisimet ja ilmastointiventtiilit.
Kuva: Tarkett
Vinoilla pinnoilla näyttävyyttä
Usein runkorakenteet määräävät vinojen pintojen sijainnin. Varsinkin yläkerran katto voi myötäillä vesikaton muotoja. Yksikerrosratkaisun kattotuolit on voitu tehdä saksiristikolla, jolloin huonekorkeutta on saatu lisää normaaliin tasakertaan nähden.
Vinouden ei tarvitse olla yhdensuuntainen, vaan katto voi muodostaa kolmioita ja porrastuksia. Nämä nostavat kuitenkin rakenteen hintaan, kun työ vaikeutuu ja hidastuu sekä materiaalihukka kasvaa.
Myös suora katto on mahdollista tehdä korjauksen yhteydessä vinoksi, jos vain huonekorkeus antaa siihen mahdollisuuden. Tämä ratkaisu voi mahdollistaa esim. ilmastointiputkien vetämisen laskutilassa ilman kotelointia. Sama ratkaisu toimii myös vinoa kattoa suoristettaessa.
Vaalea väri tasaa valon
Vaalea sävy on hyvä paitsi katton väriksi, myös seinäpintoja uusittaessa, jolloin huoneen valo-ominaisuudet saadaan kuntoon. Kattoon ei juuri kohdistu rasitteita, ja pinta kestää paljon pidempään kuin seinäpintamateriaalien. Kun katto on vaalea, uuden tapetin tai maalisävyn valitseminen on huomattavasti helpompaa, eikä katon maalausta tarvitse tehdä tarpeettomasti.
Kuva: Värisilmä
Katossa paneeli on yleisin
Puu sopii sisäkattomateriaaliksi niin kuiviin kuin kosteisiinkin tiloihin. Se on luonnostaan kaunis, vaalea ja helppo työstää. Puu sopii myös vaikeisiin ratkaisuihin.
Puun etuihin kuuluu myös vähäinen alusrakenteiden tarve, koska normaali paneeli kestää hyvin notkumatta 600 mm:n juoksuvälin.
Paneelin sijaan katot on voitu tehdä höylätystä lomalaudasta. Varsinkin 70- ja 80-luvun taloista näitä löytyy paljon. Korjauksen yhteydessä lomalauta antaa mahdollisuuden viedä esim. sähkövetoja alalautojen välissä. Elävyyttä voidaan lisätä valitsemalla eri puulajeja: esim. kattoa vasten voidaan asentaa mäntylauta ja pintaan kuusilauta. Ajan myötä väriero vain kasvaa ja katosta tulee raidallinen.
Puulaji on muutenkin syytä harkita materiaalia valittaessa. Kuusi pysyy huomattavasti pitempään vaaleana, kun taas mänty tummuu suhteellisen nopeasti.
Valon kestoa voidaan parantaa valitsemalla hieman valkoisella sävytetyllä lakalla. Myös jo hieman tummunut katto voidaan sävyttää valkolakalla, mutta voimakkaasti väriä vaihtanut paneeli kannattaa jo peittomaalata.
Kaikki irtonainen vanha kerros poistetaan huolellisesti ja pinta pestään esim. maalarinpesulla. Kolot ja vauriopaikat paikataan. Maalauksessa käy pakkeli, lakkauksessa voidaan tehdä hiontapölystä ja liimasta sopiva täyttömassa, jolloin paikkauksen väri on lähellä katon omaa väriä. Uudelleen maalauksiin sopivat kaikki yleisimmät rakennusmaalit ja lakat. On kuitenkin muistettava, että vanhan vesiohenteisen tuotteen päälle ei voida vetää uutta liotinpohjaista kerrosta.
Paneeleja löytyy useista eri puulajeista, joiden leveydet ovat yleisimmin 95, 120 ja 145 mm. Vahvuutta paneeleilla on 12–18 mm. Reunamuoto voi olla viistetty (stv) tai pyöristetty (stp), ja ponttaukset ovat joko paneelin sivuilla tai ne ovat ympäripontattuja. Antiikki- tai helmipaneeleja katossa käytetään harvemmin.
Laatuluokituksina löytyvät oksaton, vähäoksainen, terveoksainen ja ns. tarjouspaneeli. Viimeksi mainitussa on jo tummia, irtoavia oksia, oksanreikiä ja taustalla vajaakanttisuutta.
Paneelin pinta voi olla joko käsittelemätön, lakattu, valkolakattu, kuultosävytetty tai maalattu. Jos pinta käsitellään paikan päällä, ainakin ensimmäinen käsittelykerta kannattaa tehdä ennen paneelien kiinnitystä. Tällöin vältetään kutistumisen seurauksena syntyvät värierot.
Valmispaneelit ovat helppoja
Valmispaneelit ovat määrämittaisia, ympäripontattuja ja pintakäsiteltyjä paneeleja. Niiden raaka-aine on puuta tai esim. puusyykuviollista MDF-levyä. Niiden hyvinä puolina ovat vähäinen materiaalihukka, työn nopeus ja pakettien helppo käsiteltävyys. Suurin hyöty lienee siinä, että valmista pintaa syntyy heti.
Kipsilevy pohjana
Kipsilevy on yleinen tapa rakentaa sisäkatto. Levyjen taakse asennetaan vähintään 48 mm:n koolaus k600 jaolle. Saumat käsitellään valmistajan ohjeen mukaisesti ja lopuksi pinta ylitasoitetaan joko käsin tai ruiskulla. Levykaton hyvinä ominaisuuksina ovat nopea rakentaminen, edullisuus, paloturvallisuus, laaja pintojen muotomahdollisuus ja elämättömyys. Huonona puolena mainittakoon tasoitustarve, jota usein pidetään hankalana, jolloin työn teettäminen ammattilaisella lisää neliökustannuksia. Kosteissa tiloissa käytetään sinne soveltuvia levy- ja pintatuotteita. Kipsilevyllä voidaan rakentaa myös kaarevia pintoja.
Valmislevykatot
Valmislevykatot ovat ympäripontattuja ja valmiin pinnan omaavia valmistuotteita. Levyt ovat joko sivupituudeltaan 300, 400 tai 600 mm:n kokoisia neliöitä tai leveydeltään noin 300 mm:n soiroja, joiden pituudet vaihtelevat valmistajan mukaan. Levyt kiinnitetään piilonaulauksella valmistajan ohjeen mukaan jaotetulle koolaukselle. Kattolevyjen materiaaleina ovat huoko-, puukuitu- tai MDF-levyt, joiden pintana on joko maalaus tai kalvo. Pinnat voivat olla mm. sileitä, rosoisia, puusyytä jäljitteleviä tai kangaspintoja. Myös akustiikkalevyt kuuluvat valmislevykattojen valikoimiin.
