Ilmanvaihto

• Tulosta

Ilmanvaihtoratkaisun valinta

Ilmanvaihto

• Tulosta

RTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Puhdas, raikas sisäilma

• Ilmanvaihto vaikuttaa koko asumismukavuuteen, joten sen suunnitteluluun kannattaa panostaa.

Ilmanvaihto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen sekä talon energiatasoon

• Vaikka ilmanvaihto onkin näkymätön elementti asumisessa, ei sen tärkeyttä voi vähätellä. Huonossa ilmassa voi esiintyä mm. radonkaasuja, tupakan aiheuttamia haittoja, materiaalipäästöjä, kosteusvaurioista aiheutuvia haju- ja itiöhaittoja sekä myös melua.

Yritysten artikkeleita aiheesta

Täällä yritykset saavat itse esitellä sekä tuotteitaan että ratkaisujaan omavalitsemassaan muodossa.

• Milloin ilmanvaihto kannattaa päivittää?
• Kodin raikas sisäilma syntyy kotimaisella Vallox-ilmanvaihdolla
• Vallox: 10 VINKKIÄ HYVÄN ILMANVAIHDON SUUNNITTELUUN
• VILLA MYÖTÄTUULEN RAIKAS SISÄILMA syntyy kotimaisella Vallox-ilmanvaihdolla
• Vallox ilmanvaihdolla RAIKKAAN ILMAN KOTI
• Vallox: Laadukas ilmanvaihto on tärkeää hyvinvoinnille

Ilmanvaihtoyritykset

Ilmanvaihtoyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

• Vallox
• Swegon Oy
• Nibe
• Uponor

Ilmanvaihto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen sekä talon energiatasoon

• Tulosta

Ei ole yhdentekevää, millaista sisäilmaa hengitämme. Suomalaiset oleskelevat sisätiloissa noin 90 % ajastaan ja hengittävät vuorokaudessa keskimäärin 15 000 litraa ilmaa keuhkojensa kautta. Huonossa ilmassa voi esiintyä mm. radonkaasuja, tupakan aiheuttamia haittoja, materiaalipäästöjä, kosteusvaurioista aiheutuvia haju- ja itiöhaittoja sekä myös melua. Nämä aiheuttavat lukuisia sairauksia ja allergisia oireita tai jopa kuolemaan johtavaa syöpää. On kuitenkin useita ratkaisuja, joilla voidaan parantaa sisäilman laatua ja näin ollen omaa terveyttä ja asumisviihtyvyyttä.

Suunnitelmat riittävän ajoissa

Hyvän sisäilmaston perustoteutus edel­lyttää koko rakentamisen ajan tapahtu­vaa toimintaa. Hyvin suunniteltu koko­naisuus, oikeat materiaalivalinnat ja ra­kentaminen sekä asiallinen huolto ja oi­kea käyttö vaikuttavat hyvään sisäilmaan. Jo suunnittelussa pyritään laittamaan kaikki ns. huonoa ilmaa tuottavat tilat, kuten wc, kylpyhuone ja kodinhoitohuo­ne, samaan kokonaisuuteen. Tällöin il­manvaihto voidaan hallita paremmin. Sa­moin suunnitteluun kuuluu oikein toimi­van ilmanvaihtojärjestelmän luominen. Tähän vaikuttaa putkistojen ja konei­den oikea valinta. Markkinoilla on ilman­vaihtotuotteiden puhtausluokituksen M1 omaavia koneita ja komponentteja. Myös useat rakenteet ja materiaali­valinnat omaavat rakennusmateriaalien päästöluokan M1. Näiden käyttöä tulisi suosia mahdollisimman usein. Rakennus­aikainen puhtaus ja huolellinen suojaus sekä oikeaoppinen rakentaminen yhdes­sä oikean jälkihoidon ja käytön kanssa vaikuttavat sisäilmaan. Huomioitavia toi­menpiteitä ovat mm. ilmanvaihtoventtii­lien säätö, kanavien ja suodattimien puh­distus, kosteusvaurioiden ehkäisy ja tun­nistaminen sekä siivous.

Rakennusmateriaalien päästöluokka

M1 Rakennusmateriaalien päästöluokka on puolueettomasti tutkittu, turvallinen vapaaehtoinen tuotemerkintä, joka ta­kaa hyvän ilmanlaadun tuotteiden osalta. Tutkimuksissa tuotteet on testattu nel­jän viikon vanhoina huoneilmaan kulkeu­tuvien päästöjen, kuten esim. formalde­hydien, ammoniakin ja haihtuvien orgaa­nisten yhdisteiden sekä hajujen osalta. Sisäilmayhdistyksen kehittämän pääs­töluokan ideana on parantaa valmistajien intressejä tuottaa entistä puhtaampia ja turvallisempia rakennusmateriaaleja. Täs­sä on onnistuttukin hyvin, sillä nykyään M1-tuotteita on liki 500 kpl ja päästö­luokkaleima näkyy hyvin myös markki­noinnissa. Myös luokat M2 ja M3 ovat olemassa, mutta näihin luokkiin ei kuu­lu yhtään tuotetta. M1 Rakennusmateri­aalin päästöluokan rinnalle on noussut myös M1 Ilmanvaihtotuotteiden puhta­usluokka, joka omalta osaltaan kuuluu hyvän sisäilman toteutukseen.

Peruslähtökohdat hyvälle rakentamiselle

Jo rakennuspaikalla on vaikutusta sisäilmaan, joten kuiva, aurinkoinen, tuulen­suojainen paikka on paras. Talon valinnal­lakin on oma vaikutuksensa, esim. hirsi­taloa on pidetty hengittävyytensä ansios­ta hyvänä sisäilman ratkaisuna. Tuulettuva alapohja estää hyvin ra­donriskit. Maaperustainen laatta tehdään mahdollisimman tiiviiksi ja yhtenäiseksi, ja mahdollinen radonkaasu johdetaan putkistoon ja tuuletetaan koneellisesti. Kunnollinen salaojitus poistaa hyvin pe­ruskosteuden alapohjasta. Myös varsinai­sen rakennuksen tiiveyteen ja lämmön­eristykseen tulee kiinnittää huomiota. Hyvä ilma edellyttää kunnollista ilman­vaihtoa, jolloin eristyksellä ja hyvällä ko­ko talon energiatasolla on merkittävä vaikutus syntyviin käyttökustannuksiin. Rakenteiden tulee pysyä kuivina, mikä taataan kunnollisella vedeneristyksellä, oikeilla kaadoilla kosteiden tilojen latti­oissa sekä rakenteiden tuulettuvuudella. Rakenteissa ja pintamateriaaleissa tulisi käyttää M1-luokan rakennusaineita. Pin­tamateriaaleiksi valitaan helposti puhdis­tettavia, laadukkaita tuotteita. Muita asu­miseen liittyviä tekijöitä ovat mm. kes­kuspölynimuri, lattialämmitys, ovelliset säilytystilat, puhtaat ja laadukkaat kodin tekstiilit sekä kunnolliset ovimatot. Myös varsinaisen rakennustyön osal­ta vaaditaan puhtautta, huolellisuutta ja tuotteiden oikeaa asennusta. Samoin on tärkeää, että peitettävät pinnat ovat kui­via ennen pinnoitteen asentamista. Vaa­tivammissa kohteissa mm. rakennus­osat suojataan tai osastoidaan työtau­kojen ajaksi, tarvikkeet varastoidaan kui­vissa tiloissa suojattuina ja kaikki pakka­ukset avataan vasta, kun tuote otetaan käyttöön.

Ilmaluokat

Sisäilman laadun määrittelyyn on luotu kolme luokkaa, S1, S2 ja S3. Parhaimpaan tavoitteeseen pyritään luokassa S1. Täl­löin sisäilma on laadultaan erittäin hy­vää, mikä tarkoittaa asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä kuten vedottomuut­ta ja miellyttäviä lämpötiloja niin kesäl­lä kuin talvellakin. Ilman säätely tapahtuu huonekohtaisesti, ja päästöt ovat niin al­haiset, että myös allergiset henkilöt voi­vat tilassa oleskella oireilematta. Sik­si luokkaa kutsutaan myös yksilölliseksi sisäilmastoksi. Tähän luokkaan kuuluvat mm. koko rakentamisen aikainen puhtaus, tiiveys, ympäristön haittojen ja poh­jarakenteiden kosteuden ja kaasupäästö­jen estäminen. Luokan S2 sisäilma on vedoton ja laa­dultaan hyvä. Vähäiset poikkeukset salli­taan, esim. lämpötilan nousu kesäaikaan. Luokan S3 ilma on tyydyttävää. Sisäti­lojen ilma täyttää minimivaatimukset laa­dun ja lämpöolojen suhteen. Yleisimmät hetkelliset poikkeamat sallitaan, esim. kesäkuumuus. Luokka saadaan aikaisek­si huolellisella työllä perusvaatimuksia noudattaen.

Huono ilma tuntuu tunkkaiselta

Jos asunnossa tuntuu tunkkaiselta ja kos­tealta tai ilmassa on pölyä ja muita epä­puhtauksia, syynä voi olla ilmastoinnin kanavien, venttiilien tai suodattimien li­kaisuus. Myös väärin säädetty laitteisto voi olla vian syynä. Ilmastointia täytyy­kin huoltaa, jotta se toimisi mahdollisim­man hyvin. Myös asumisen alkuaikoina voi päästöjä syntyä normaalia enemmän, jolloin tehostettu ilmanvaihto parantaa tunkkaiselta tuntuvaa ilmaa. Hajuille voi olla useita lähteitä. Ylei­simmät syyt ovat kuivunut lattiakaivo, väärä ilmastoinnin säätö, kosteusvauriot, ulkopuolelta tulevat hajuhaitat, asumista­vat tai vaikkapa vain riittämätön siivous. Myös väärät rakennusmateriaalien valin­nat voivat aiheuttaa ongelmia. Tilapäiset hajut lähtevät tuulettamalla, mutta pit­käaikaiset tarttuvat esim. tekstiileihin ja aiheuttavat hajuhaittoja pitkään sen jäl­keenkin, kun vika on korjattu. Lämpötilan vaihtelut vaikuttavat asu­misviihtyvyyteen merkittävästi. Kesäyön kuumuus on tuttu monille, ilmastoinnis­ta huolimatta. Tilapäisiä lämpötilan nos­tajia ovat esim. lämpöä tuottavien laittei­den käyttö ja useiden henkilöiden pitkä­aikainen oleskelu samassa tilassa. Myös lämmityslaitteiden viat ja väärät säädöt saavat aikaan sisäilman lämpötilan liiallis­ta vaihtelua. Veto koetaan usein kylmyyden tun­teena. Veto voi johtua kylmistä, suuris­ta pinnoista tai suuresta rakenteellises­ta vuotokohdasta. Myös väärin asennet­tu tai suunnattu tuloilma voi aiheuttaa vedon tunteen.nIlma voi tuntua joskus ärsyttävän kui­valta. Syynä voi olla ilmassa oleva pöly, ul­koilman alhainen lämpötila tai vastaavas­ti sisäilman liiallinen kuumuus sekä liian suuri ilmanvaihto.

Lisätietoa

www.allergia.fi

www.sisailmayhdistys.fi

Ilmanvaihtoratkaisun valinta

• Tulosta

Tavoitteena hyvä sisäilma

Pientalon sisäilman laatuun vaikuttavat monet asiat: ulkoa tulevat epäpuhtaudet, huonepöly, lemmikkieläimet, ruuan valmistamisesta tulevat käryt, rakennusaineista ja huonekaluista haihtuvat emissiot, radon jne. Suurin ilman pilaajia on kuitenkin asukkaat itse, keskimäärin jokainen ihminen hengittää noin 15 m3 ilmaa vuorokaudessa. Sisäilman laatua pyritään vaalimaan mm. valitsemalla vain päästöttömyyden suhteen parhaaseen M1-luokkaan kuuluvia sisustustuotteita. Asumisaikana myös oikeaoppisella siivouksella on merkitystä. Tärkein sisäilman puhtauteen vaikuttava asia on kuitenkin ilmanvaihto.

Normaalitilanteessa ilmanvaihtojärjestelmän tulee pystyä vaihtamaan rakennuksen ilma kahden tunnin välein. Erityistilanteissa, kuten ruuan valmistus, saunominen jne. tulisi ilman vaihtua vieläkin tehokkaammin. Ilmanvaihto pitää myös kosteuden hallinnassa. Sopiva sisäilman suhteellinen kosteus on 25 % ja 60 %:n välillä. Yli 60 %:n pitkäaikainen kosteus suo mikrobeille ja homeille otolliset olosuhteet, alle 25 % painuva kosteus taas aistitaan erilaisina limakalvo-oireina. Hyvä ilmanvaihto poistaa hengityksen ja hikoilun tuottaman vesihöyryn, kuivattaa märkätilat samoin kuin pyykitkin sisätiloissa vuodenajasta riippumatta.

Ilmanvaihto ja energiatehokkuus

Ilmanvaihdon kautta poistuu noin kolmannes rakennuksen lämmittämiseen käytetystä energiasta. Uusissa taloissa vaaditaankin, että ilmanvaihdon kuluttamasta energiasta vähintään 30 % saadaan talteen. Vaatimuksen täyttäminen edellyttää käytännössä koneellista, lämmöntalteenotolla varustettua järjestelmää.  Painovoimainen järjestelmä on sekin vielä mahdollinen, mutta tällöin vastaavaan energiansäästöön on päästävä muita rakenteita parantamalla.

Lämmöntalteenottokennoja on kahdenlaisia: kiinteitä tai pyöriviä. Ihanneoloissa yksi kiinteä kenno saa talteen poistoilman lämmöstä 50-60 %, kaksi perättäistä kennoa  70-80 %. Pyörivän lämmöntalteenottolaitteen hyötysuhde on 70-80 %. Todellisessa käyttötilanteessa ei energiasta näin paljoa saada kierrätykseen, järjestelmien vuosihyötysuhteita arvioitaessa prosentit kerrotaan tavallisesti 0.6:lla. Merkittävä energiatehokkuutta heikentävä asia on lämmöntalteenottokennon jäätymistaipumus kovilla pakkasilla. Jäätymisen hallintaan kehitetyillä järjestelmillä on myös vuosihyötysuhdetta onnistuttu parantamaan.

Kennoratkaisun sijasta laite voidaan varustaa ilmalämpöpumpulla, jolloin poistoilmasta talteen saatava energia voidaan valjastaa lämmittämään myös lämmintä käyttövettä tai vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää. Ilmalämpöpumppu antaa noin 2 kertaa enemmän energiaa kuin ottaa sähköä, joten käyttöveden lämmitykseen valjastettuna siitä on hyötyä kesälläkin. Poistoilmalämpöpumppu voidaan asentaa kytkimestä napsauttamalla toimimaan myös toisin päin, jolloin se toimii jäähdytyslaitteena.

Ilmanvaihtojärjestelmät

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötila- ja paine-eroihin. Ilmanvaihtohormissa ilma liikkuu kohtuullisesti, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ulkoilma tai esim. tuuli aiheuttaa ilmanvaihtohormiin imua. Kesällä Ilmanvaihtoa joudutaan tehostamaan ikkunoiden kautta tuulettamalla. Hyvin toimiakseen järjestelmä vaatii suuret tuloilmaventtiilit (tai rakennus ei saa olla kovin tiivis). Sopivan paine-eron syntyminen vaatii myös riittävän korkean rakennnuksen. Hyvinkin suunniteltua painovoimaista ilmanvaihtoa on mahdoton säätää tarkasti, sillä sen toimivuus riippuu jatkuvasti vaihtelevista olosuhteista rakennuksen ulkopuolella. Poistoilmasta ei saada myöskään lämpöä talteen. Uudisrakentamisessa tämä vaatii  määräyksiä parempaa eristystä vaipan muissa osissa, joka on myös erityisin laskelmin osoitettava. Painovoimainen järjestelmän (liesituulettimella tehostettuna) valitseekin nykyään vain noin 5 % omakotirakentajista.

Koneellinen poisto huippuimurilla on sekin  uusissa omakotitaloissa harvinainen. Järjestelmässä poistoilma imetään muutamista pisteistä, parhaimmillaan huonekohtaisesti.  Korvausilma otetaan huoneisiin tuloilmaventtiilistä tai tuuletusikkunasta. Järjestelmän kunnollinen toimivuus edellyttää tiivistä taloa, jotta korvausilma todella tulee niille järjestettyjen tuloilmareittien eikä epätiiviiden rakenteiden kautta. Suoraan ulkoa otettava kylmä korvausilma voi aiheuttaa vedon tunnetta ja käytännössä järjestelmää ei aina käytetä  niin kuin on tarkoitus. Tässäkään systeemissä ei poistoilman lämpöä voida hyödyntää, joten se vaatii lisäeristystä  rakennuksen muissa osissa.

Koneellinen, lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä tulee noin 90 %:iin uusista omakotitaloista. Järjestelmässä sekä tuleva että poistuva ilma kulkee ilmanvaihtokoneen kautta. Tuloilmasta suodatetaan epäpuhtaudet, kuten siitepölyt pois ennen huonetiloihin johtamista. Tuloilmaventtiilit järjestetään "puhtaisiin" tiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin, poistoventtiilit taas "likaisiin" tiloihin kuten keittiöt, WC:t ja pesutilat. Näin ilmavirrat kulkevat kohti "likaisia tiloja" eivätkä siellä syntyvät hajut tai kosteus leviä ympäri rakennusta. Ilmavirtojen kulkemisesta huoneiden välillä huolehditaan esim. kynnysrakojen avulla. Joissain tilanteissa, kuten useamman henkilön asuttamassa makuuhuoneessa, voi hiilidioksiditaso yöllä nousta kynnysraosta huolimatta. Tällöin kannattaa väliovea pitää yölläkin auki.

Koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän ilmavirrat säädetään huonekohtaisesti, eikä venttiilien asetuksiin tule omin päin koskea ( puhdistus tehdään irroittamalla koko venttiili, ei pelkästään kierrettävää säätöosaa). Turvallisuussyistä koko talon ilmanvaihtosuhde pyritään säätämään muutaman prosentin negatiiviseksi, eli imuventtiilien poistama ilmamäärä on hieman suurempi kuin tuloilmaventtiilien kautta tuleva. Pienen alipaineen avulla varmistetaan, että ilma kulkee sieltä mistä pitääkin eikä esimeriksi rakenteissa olevien epätiiviiden kohtien kautta.

Ilmanvaihtokoneissa on pääsääntöisesti imuilman esilämmitys, jolla varmistetaan tuloilman pysyminen miellyttävän lämpimänä niissäkin tilanteissa, jolloin pelkkä lämmön talteenotto ei tähän riitä. Esilämmitys voidaan toteuttaa joko sähkövastuksella tai liittämällä ilmanvaihtokone tältä osin talon muuhun lämmitysjärjestelmään.

Ilmanvaihtokoneen tehoa voidaan säätää joko koneessa olevalla tai erillisellä ohjausyksiköllä. Kehittyneimmissä järjestelmissä on automatiikka, joka säätää laitetta esim. ilman hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuuden perusteella. Itse kone voidaan asentaa tekniseen tilaan, komeroon tai esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen kaapiston päälle. Asennuspaikan valinnassa vaikuttavat sekä ilmanvaihtoputkistojen kulkureitit että meluhaittojen minimointi. Koneet eivät desipelimittariin kovin suuria lukemia nosta, mutta esimerkiksi makuuhuoneen seinää vasen asennettuna voi laite yön hiljaisuudessa häiritä. Samasta syystä myös ilmanvaihtoputkistoihin asennetaan sopiviin kohtiin äänenvaimentimet. Ilmanvaihtoputket myös eristetään veden kondensoitumisen ja energiahukan estämiseksi.

LTO-laitteisto kanavistoineen ja asennuksineen maksaa 5000 euron molemmin puolin  järjestelmästä ja talon koosta riippuen. Isoihin taloihin tarvitaan järeämmät laitteistot, joskus on  järkevää käyttää jopa kahta erillistä ilmanvaihtokonetta ja putkistoa. Konetehon mitoitus on hyvä tehdä niin, että perusilmanvaihdossa kone käy suunnilleen puolella tehostaan.  Näin koneen käyttöikä kasvaa ja tehoa on reservissä myös erikoistilanteita varten.

Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä vaatii jonkin verran huoltoa. Ilmansuodattimet on puhdistettava säännöllisesti ja vaihtovälisuositus on yksi vuosi. Ilmanvaihtoputkistot suositellaan nuohottaviksi kymmenen vuoden välein.

Riittävän ilmanvaihdon tunnusmerkit

Ilman mittareitakin voi arvioida asunnon ilmanvaihdon toimivuutta. Ilmanvaihto on yleensä kunnossa, jos makuuhuoneen ilma on raikasta aamullakin, pesuhuoneet kuivuvat nopeasti käytön jälkeen ja ikkunat ja muut ulkoseinärakenteet pysyvät lämmityskaudella kuivana.

Ilmanvaihtoon liittyviä yrityksiä:

Vallox>>>

Uponor>>>

Swegon ILTO Oy>>>

Nibe-Haato>>>

Ilmanvaihtoyritykset

• Tulosta

Loimaalaisen Vallox Oy:n päätuotteita ovat ilmanvaihtokoneet, liesikuvut ja liesituulettimet. Yritys valmistaa ilmanvaihtojärjestelmiä kaiken tyyppisiin rakennuksiin, mutta erityisesti pientaloihin tarkoitettujen, lämmön talteenotolla varustettujen ilmanvaihtolaitteiden kohtalla se on ollut edelläkävijä.

Lue lisää Valloxista täältä.

Swegon Oy on vuonna 1980 perustettu, Kaarinassa sijaitseva yritys, se on osa Latour-konsernia. Yritys on panostanut voimakkaasti ilmanvaihtojärjestelmien tekniseen kehitykseen, laatuun ja asiakaspalveluun.

Lue lisää Swegonista täältä.

Nibe-konserni on pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien toimittaja. Suomessa yritys toimii nimellä Nibe Energy Systems, tarjoten rakentajille ja korjaajille kattavan valikoiman maa-, ulkoilma-, ja poistoilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia ja sähkökattiloita.

Lue lisää Nibestä täältä.

Uponor Suomi Oy tarjoaa kestäviä ja turvallisia ratkaisuja erilaisten rakennusten sisäilmaston ja käyttöveden hallintaan. Uponor Infra Oy on KWH Pipen ja Uponorin muodostama yhteisyritys, jolla on pitkä kokemus tutkimus- ja kehitystyöstä Infra-alalla.

Lue lisää Uponorista täältä.