Ilmanvaihto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen sekä talon energiatasoon

• Tulosta

Ei ole yhdentekevää, millaista sisäilmaa hengitämme. Suomalaiset oleskelevat sisätiloissa noin 90 % ajastaan ja hengittävät vuorokaudessa keskimäärin 15 000 litraa ilmaa keuhkojensa kautta. Huonossa ilmassa voi esiintyä mm. radonkaasuja, tupakan aiheuttamia haittoja, materiaalipäästöjä, kosteusvaurioista aiheutuvia haju- ja itiöhaittoja sekä myös melua. Nämä aiheuttavat lukuisia sairauksia ja allergisia oireita tai jopa kuolemaan johtavaa syöpää. On kuitenkin useita ratkaisuja, joilla voidaan parantaa sisäilman laatua ja näin ollen omaa terveyttä ja asumisviihtyvyyttä.

Suunnitelmat riittävän ajoissa

Hyvän sisäilmaston perustoteutus edel­lyttää koko rakentamisen ajan tapahtu­vaa toimintaa. Hyvin suunniteltu koko­naisuus, oikeat materiaalivalinnat ja ra­kentaminen sekä asiallinen huolto ja oi­kea käyttö vaikuttavat hyvään sisäilmaan. Jo suunnittelussa pyritään laittamaan kaikki ns. huonoa ilmaa tuottavat tilat, kuten wc, kylpyhuone ja kodinhoitohuo­ne, samaan kokonaisuuteen. Tällöin il­manvaihto voidaan hallita paremmin. Sa­moin suunnitteluun kuuluu oikein toimi­van ilmanvaihtojärjestelmän luominen. Tähän vaikuttaa putkistojen ja konei­den oikea valinta. Markkinoilla on ilman­vaihtotuotteiden puhtausluokituksen M1 omaavia koneita ja komponentteja. Myös useat rakenteet ja materiaali­valinnat omaavat rakennusmateriaalien päästöluokan M1. Näiden käyttöä tulisi suosia mahdollisimman usein. Rakennus­aikainen puhtaus ja huolellinen suojaus sekä oikeaoppinen rakentaminen yhdes­sä oikean jälkihoidon ja käytön kanssa vaikuttavat sisäilmaan. Huomioitavia toi­menpiteitä ovat mm. ilmanvaihtoventtii­lien säätö, kanavien ja suodattimien puh­distus, kosteusvaurioiden ehkäisy ja tun­nistaminen sekä siivous.

Rakennusmateriaalien päästöluokka

M1 Rakennusmateriaalien päästöluokka on puolueettomasti tutkittu, turvallinen vapaaehtoinen tuotemerkintä, joka ta­kaa hyvän ilmanlaadun tuotteiden osalta. Tutkimuksissa tuotteet on testattu nel­jän viikon vanhoina huoneilmaan kulkeu­tuvien päästöjen, kuten esim. formalde­hydien, ammoniakin ja haihtuvien orgaa­nisten yhdisteiden sekä hajujen osalta. Sisäilmayhdistyksen kehittämän pääs­töluokan ideana on parantaa valmistajien intressejä tuottaa entistä puhtaampia ja turvallisempia rakennusmateriaaleja. Täs­sä on onnistuttukin hyvin, sillä nykyään M1-tuotteita on liki 500 kpl ja päästö­luokkaleima näkyy hyvin myös markki­noinnissa. Myös luokat M2 ja M3 ovat olemassa, mutta näihin luokkiin ei kuu­lu yhtään tuotetta. M1 Rakennusmateri­aalin päästöluokan rinnalle on noussut myös M1 Ilmanvaihtotuotteiden puhta­usluokka, joka omalta osaltaan kuuluu hyvän sisäilman toteutukseen.

Peruslähtökohdat hyvälle rakentamiselle

Jo rakennuspaikalla on vaikutusta sisäilmaan, joten kuiva, aurinkoinen, tuulen­suojainen paikka on paras. Talon valinnal­lakin on oma vaikutuksensa, esim. hirsi­taloa on pidetty hengittävyytensä ansios­ta hyvänä sisäilman ratkaisuna. Tuulettuva alapohja estää hyvin ra­donriskit. Maaperustainen laatta tehdään mahdollisimman tiiviiksi ja yhtenäiseksi, ja mahdollinen radonkaasu johdetaan putkistoon ja tuuletetaan koneellisesti. Kunnollinen salaojitus poistaa hyvin pe­ruskosteuden alapohjasta. Myös varsinai­sen rakennuksen tiiveyteen ja lämmön­eristykseen tulee kiinnittää huomiota. Hyvä ilma edellyttää kunnollista ilman­vaihtoa, jolloin eristyksellä ja hyvällä ko­ko talon energiatasolla on merkittävä vaikutus syntyviin käyttökustannuksiin. Rakenteiden tulee pysyä kuivina, mikä taataan kunnollisella vedeneristyksellä, oikeilla kaadoilla kosteiden tilojen latti­oissa sekä rakenteiden tuulettuvuudella. Rakenteissa ja pintamateriaaleissa tulisi käyttää M1-luokan rakennusaineita. Pin­tamateriaaleiksi valitaan helposti puhdis­tettavia, laadukkaita tuotteita. Muita asu­miseen liittyviä tekijöitä ovat mm. kes­kuspölynimuri, lattialämmitys, ovelliset säilytystilat, puhtaat ja laadukkaat kodin tekstiilit sekä kunnolliset ovimatot. Myös varsinaisen rakennustyön osal­ta vaaditaan puhtautta, huolellisuutta ja tuotteiden oikeaa asennusta. Samoin on tärkeää, että peitettävät pinnat ovat kui­via ennen pinnoitteen asentamista. Vaa­tivammissa kohteissa mm. rakennus­osat suojataan tai osastoidaan työtau­kojen ajaksi, tarvikkeet varastoidaan kui­vissa tiloissa suojattuina ja kaikki pakka­ukset avataan vasta, kun tuote otetaan käyttöön.

Ilmaluokat

Sisäilman laadun määrittelyyn on luotu kolme luokkaa, S1, S2 ja S3. Parhaimpaan tavoitteeseen pyritään luokassa S1. Täl­löin sisäilma on laadultaan erittäin hy­vää, mikä tarkoittaa asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä kuten vedottomuut­ta ja miellyttäviä lämpötiloja niin kesäl­lä kuin talvellakin. Ilman säätely tapahtuu huonekohtaisesti, ja päästöt ovat niin al­haiset, että myös allergiset henkilöt voi­vat tilassa oleskella oireilematta. Sik­si luokkaa kutsutaan myös yksilölliseksi sisäilmastoksi. Tähän luokkaan kuuluvat mm. koko rakentamisen aikainen puhtaus, tiiveys, ympäristön haittojen ja poh­jarakenteiden kosteuden ja kaasupäästö­jen estäminen. Luokan S2 sisäilma on vedoton ja laa­dultaan hyvä. Vähäiset poikkeukset salli­taan, esim. lämpötilan nousu kesäaikaan. Luokan S3 ilma on tyydyttävää. Sisäti­lojen ilma täyttää minimivaatimukset laa­dun ja lämpöolojen suhteen. Yleisimmät hetkelliset poikkeamat sallitaan, esim. kesäkuumuus. Luokka saadaan aikaisek­si huolellisella työllä perusvaatimuksia noudattaen.

Huono ilma tuntuu tunkkaiselta

Jos asunnossa tuntuu tunkkaiselta ja kos­tealta tai ilmassa on pölyä ja muita epä­puhtauksia, syynä voi olla ilmastoinnin kanavien, venttiilien tai suodattimien li­kaisuus. Myös väärin säädetty laitteisto voi olla vian syynä. Ilmastointia täytyy­kin huoltaa, jotta se toimisi mahdollisim­man hyvin. Myös asumisen alkuaikoina voi päästöjä syntyä normaalia enemmän, jolloin tehostettu ilmanvaihto parantaa tunkkaiselta tuntuvaa ilmaa. Hajuille voi olla useita lähteitä. Ylei­simmät syyt ovat kuivunut lattiakaivo, väärä ilmastoinnin säätö, kosteusvauriot, ulkopuolelta tulevat hajuhaitat, asumista­vat tai vaikkapa vain riittämätön siivous. Myös väärät rakennusmateriaalien valin­nat voivat aiheuttaa ongelmia. Tilapäiset hajut lähtevät tuulettamalla, mutta pit­käaikaiset tarttuvat esim. tekstiileihin ja aiheuttavat hajuhaittoja pitkään sen jäl­keenkin, kun vika on korjattu. Lämpötilan vaihtelut vaikuttavat asu­misviihtyvyyteen merkittävästi. Kesäyön kuumuus on tuttu monille, ilmastoinnis­ta huolimatta. Tilapäisiä lämpötilan nos­tajia ovat esim. lämpöä tuottavien laittei­den käyttö ja useiden henkilöiden pitkä­aikainen oleskelu samassa tilassa. Myös lämmityslaitteiden viat ja väärät säädöt saavat aikaan sisäilman lämpötilan liiallis­ta vaihtelua. Veto koetaan usein kylmyyden tun­teena. Veto voi johtua kylmistä, suuris­ta pinnoista tai suuresta rakenteellises­ta vuotokohdasta. Myös väärin asennet­tu tai suunnattu tuloilma voi aiheuttaa vedon tunteen.nIlma voi tuntua joskus ärsyttävän kui­valta. Syynä voi olla ilmassa oleva pöly, ul­koilman alhainen lämpötila tai vastaavas­ti sisäilman liiallinen kuumuus sekä liian suuri ilmanvaihto.

Lisätietoa

www.allergia.fi

www.sisailmayhdistys.fi