Ilmanvaihto vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen sekä talon energiatasoon
Ei ole yhdentekevää, millaista sisäilmaa hengitämme. Suomalaiset oleskelevat sisätiloissa noin 90 % ajastaan ja hengittävät vuorokaudessa keskimäärin 15 000 litraa ilmaa keuhkojensa kautta. Huonossa ilmassa voi esiintyä mm. radonkaasuja, tupakan aiheuttamia haittoja, materiaalipäästöjä, kosteusvaurioista aiheutuvia haju- ja itiöhaittoja sekä myös melua. Nämä aiheuttavat lukuisia sairauksia ja allergisia oireita tai jopa kuolemaan johtavaa syöpää. On kuitenkin useita ratkaisuja, joilla voidaan parantaa sisäilman laatua ja näin ollen omaa terveyttä ja asumisviihtyvyyttä.
Suunnitelmat riittävän ajoissa
Hyvän sisäilmaston perustoteutus edellyttää koko rakentamisen ajan tapahtuvaa toimintaa. Hyvin suunniteltu kokonaisuus, oikeat materiaalivalinnat ja rakentaminen sekä asiallinen huolto ja oikea käyttö vaikuttavat hyvään sisäilmaan. Jo suunnittelussa pyritään laittamaan kaikki ns. huonoa ilmaa tuottavat tilat, kuten wc, kylpyhuone ja kodinhoitohuone, samaan kokonaisuuteen. Tällöin ilmanvaihto voidaan hallita paremmin. Samoin suunnitteluun kuuluu oikein toimivan ilmanvaihtojärjestelmän luominen. Tähän vaikuttaa putkistojen ja koneiden oikea valinta. Markkinoilla on ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokituksen M1 omaavia koneita ja komponentteja. Myös useat rakenteet ja materiaalivalinnat omaavat rakennusmateriaalien päästöluokan M1. Näiden käyttöä tulisi suosia mahdollisimman usein. Rakennusaikainen puhtaus ja huolellinen suojaus sekä oikeaoppinen rakentaminen yhdessä oikean jälkihoidon ja käytön kanssa vaikuttavat sisäilmaan. Huomioitavia toimenpiteitä ovat mm. ilmanvaihtoventtiilien säätö, kanavien ja suodattimien puhdistus, kosteusvaurioiden ehkäisy ja tunnistaminen sekä siivous.
Rakennusmateriaalien päästöluokka
M1 Rakennusmateriaalien päästöluokka on puolueettomasti tutkittu, turvallinen vapaaehtoinen tuotemerkintä, joka takaa hyvän ilmanlaadun tuotteiden osalta. Tutkimuksissa tuotteet on testattu neljän viikon vanhoina huoneilmaan kulkeutuvien päästöjen, kuten esim. formaldehydien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä hajujen osalta. Sisäilmayhdistyksen kehittämän päästöluokan ideana on parantaa valmistajien intressejä tuottaa entistä puhtaampia ja turvallisempia rakennusmateriaaleja. Tässä on onnistuttukin hyvin, sillä nykyään M1-tuotteita on liki 500 kpl ja päästöluokkaleima näkyy hyvin myös markkinoinnissa. Myös luokat M2 ja M3 ovat olemassa, mutta näihin luokkiin ei kuulu yhtään tuotetta. M1 Rakennusmateriaalin päästöluokan rinnalle on noussut myös M1 Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka, joka omalta osaltaan kuuluu hyvän sisäilman toteutukseen.
Peruslähtökohdat hyvälle rakentamiselle
Jo rakennuspaikalla on vaikutusta sisäilmaan, joten kuiva, aurinkoinen, tuulensuojainen paikka on paras. Talon valinnallakin on oma vaikutuksensa, esim. hirsitaloa on pidetty hengittävyytensä ansiosta hyvänä sisäilman ratkaisuna. Tuulettuva alapohja estää hyvin radonriskit. Maaperustainen laatta tehdään mahdollisimman tiiviiksi ja yhtenäiseksi, ja mahdollinen radonkaasu johdetaan putkistoon ja tuuletetaan koneellisesti. Kunnollinen salaojitus poistaa hyvin peruskosteuden alapohjasta. Myös varsinaisen rakennuksen tiiveyteen ja lämmöneristykseen tulee kiinnittää huomiota. Hyvä ilma edellyttää kunnollista ilmanvaihtoa, jolloin eristyksellä ja hyvällä koko talon energiatasolla on merkittävä vaikutus syntyviin käyttökustannuksiin. Rakenteiden tulee pysyä kuivina, mikä taataan kunnollisella vedeneristyksellä, oikeilla kaadoilla kosteiden tilojen lattioissa sekä rakenteiden tuulettuvuudella. Rakenteissa ja pintamateriaaleissa tulisi käyttää M1-luokan rakennusaineita. Pintamateriaaleiksi valitaan helposti puhdistettavia, laadukkaita tuotteita. Muita asumiseen liittyviä tekijöitä ovat mm. keskuspölynimuri, lattialämmitys, ovelliset säilytystilat, puhtaat ja laadukkaat kodin tekstiilit sekä kunnolliset ovimatot. Myös varsinaisen rakennustyön osalta vaaditaan puhtautta, huolellisuutta ja tuotteiden oikeaa asennusta. Samoin on tärkeää, että peitettävät pinnat ovat kuivia ennen pinnoitteen asentamista. Vaativammissa kohteissa mm. rakennusosat suojataan tai osastoidaan työtaukojen ajaksi, tarvikkeet varastoidaan kuivissa tiloissa suojattuina ja kaikki pakkaukset avataan vasta, kun tuote otetaan käyttöön.
Ilmaluokat
Sisäilman laadun määrittelyyn on luotu kolme luokkaa, S1, S2 ja S3. Parhaimpaan tavoitteeseen pyritään luokassa S1. Tällöin sisäilma on laadultaan erittäin hyvää, mikä tarkoittaa asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä kuten vedottomuutta ja miellyttäviä lämpötiloja niin kesällä kuin talvellakin. Ilman säätely tapahtuu huonekohtaisesti, ja päästöt ovat niin alhaiset, että myös allergiset henkilöt voivat tilassa oleskella oireilematta. Siksi luokkaa kutsutaan myös yksilölliseksi sisäilmastoksi. Tähän luokkaan kuuluvat mm. koko rakentamisen aikainen puhtaus, tiiveys, ympäristön haittojen ja pohjarakenteiden kosteuden ja kaasupäästöjen estäminen. Luokan S2 sisäilma on vedoton ja laadultaan hyvä. Vähäiset poikkeukset sallitaan, esim. lämpötilan nousu kesäaikaan. Luokan S3 ilma on tyydyttävää. Sisätilojen ilma täyttää minimivaatimukset laadun ja lämpöolojen suhteen. Yleisimmät hetkelliset poikkeamat sallitaan, esim. kesäkuumuus. Luokka saadaan aikaiseksi huolellisella työllä perusvaatimuksia noudattaen.
Huono ilma tuntuu tunkkaiselta
Jos asunnossa tuntuu tunkkaiselta ja kostealta tai ilmassa on pölyä ja muita epäpuhtauksia, syynä voi olla ilmastoinnin kanavien, venttiilien tai suodattimien likaisuus. Myös väärin säädetty laitteisto voi olla vian syynä. Ilmastointia täytyykin huoltaa, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin. Myös asumisen alkuaikoina voi päästöjä syntyä normaalia enemmän, jolloin tehostettu ilmanvaihto parantaa tunkkaiselta tuntuvaa ilmaa. Hajuille voi olla useita lähteitä. Yleisimmät syyt ovat kuivunut lattiakaivo, väärä ilmastoinnin säätö, kosteusvauriot, ulkopuolelta tulevat hajuhaitat, asumistavat tai vaikkapa vain riittämätön siivous. Myös väärät rakennusmateriaalien valinnat voivat aiheuttaa ongelmia. Tilapäiset hajut lähtevät tuulettamalla, mutta pitkäaikaiset tarttuvat esim. tekstiileihin ja aiheuttavat hajuhaittoja pitkään sen jälkeenkin, kun vika on korjattu. Lämpötilan vaihtelut vaikuttavat asumisviihtyvyyteen merkittävästi. Kesäyön kuumuus on tuttu monille, ilmastoinnista huolimatta. Tilapäisiä lämpötilan nostajia ovat esim. lämpöä tuottavien laitteiden käyttö ja useiden henkilöiden pitkäaikainen oleskelu samassa tilassa. Myös lämmityslaitteiden viat ja väärät säädöt saavat aikaan sisäilman lämpötilan liiallista vaihtelua. Veto koetaan usein kylmyyden tunteena. Veto voi johtua kylmistä, suurista pinnoista tai suuresta rakenteellisesta vuotokohdasta. Myös väärin asennettu tai suunnattu tuloilma voi aiheuttaa vedon tunteen.nIlma voi tuntua joskus ärsyttävän kuivalta. Syynä voi olla ilmassa oleva pöly, ulkoilman alhainen lämpötila tai vastaavasti sisäilman liiallinen kuumuus sekä liian suuri ilmanvaihto.
Lisätietoa