Kosteiden tilojen rakentaminen

Tulosta

Kosteat tilat on aina rakennettava oikeaoppisesti ja erityistä huolellisuutta noudattaen talon ja rakenteiden terveenä pysymiseksi. Kaiken edellytyksenä on huolellinen työ aina runkoratkaisusta alkaen. Kosteiden tilojen tekemisessä maltti on todellakin valttia. Kuivausaikojen tulee olla riittävän pitkät. Märkätilat vaativat aina vedeneristystä ja kunnollista ilmanvaihtoa.

Kalustevalintoja kannattaa pohtia myös laadun, huollettavuuden ja ympäristön näkökulmasta. (Kuva:Passiivikivitalot)

Tietyt perussäännöt suunnitteluun

Kun suunnitellaan kokonaan uusia pesutiloja, on hyvä muistaa tiettyjä perussääntöjä tilojen mitoituksessa. Näitä olemme koonneet oheiseen FAKTA-osioon. Jos suihkutila rajataan suihkuseinällä tai suihkukaapilla, pesutila pysyy kuivempana. Varsinkin yläkerran pesutilat olisi syytä varustaa suihkukaapilla vedeneristyksestä huolimatta. Tällöin vesivahingon mahdollisuus pienenee. Pesutilan koko ei ole niin oleellinen kuin se, miten neliöt on käytetty ja mitä toimintoja pesutilaan sijoitetaan. Jos talossa on erillinen kodinhoitotila, riittää pesutilaan vähemmätkin neliöt, jo noin 4–5 m².

Pesutilojen määrä on pitkälti sama kuin on talon kerrosluku. 1-tasoisissa riittää pääsääntöisesti yksi saunan yhteyteen sijoitettu pesutila, 2-tasoisissa tämän lisäksi on toisessa kerroksessa myös kylpyhuone. Lähes aina pääkylpyhuone on suunniteltu tähän samaan tilakokonaisuuteen kuin muutkin kodin kosteat tilat. Uusissa omakotitaloissa noin 90 %:ssa pääkylpyhuoneen vieressä on vielä kodinhoitotila ja erillinen wc.

FAKTA

Pesuhuoneiden kriittisiä mittoja ja ohjeita

Suihkutilan ohjeellinen leveys 90–100 cm (min 80 cm), mielellään 2 erillistä suihkua. Kahden suihkun tilan minimileveys on 150 cm.
WC-istuimen vaatima tila leveyssuunnassa on 80 cm, syvyyssuunnassa 120 cm. WC on hyvä sijoittaa omaan ovelliseen tilaan.
Pesualtaan ja pöydän korkeus 80–90 cm, perheen pienimmille erillinen tukeva koroke tai altaan sijoitus alemmas.
Peilin sijoitus perheen lyhyimmän aikuisen ehdoilla. Peilin alareuna mielellään jo rinnan korkeudelle.
Lasten kannalta on parasta, jos peili on iso ja alkaa heti pöytäpinnan tasolta ylöspäin.

Kuivausaika riittävän pitkä

Maltti on valttia, kun rakennetaan kosteita tiloja. Kuivausajan tulee olla niin pitkä, että varmistetaan kaiken kosteuden poistuminen rakenteista ennen niiden sulkemista. Seinät tasoitetaan ja lattian kaadot tarkistetaan. Tasoitteiden käytössä kannattaa aina noudattaa valmistajien ohjeita niin vesimäärien kuin lisäaineidenkin suhteen. Vesieristys tehdään tasoitettujen pintojen päälle ja niiden kuivuttua pintamateriaalit voidaan asentaa ja tehdä mahdolliset saumaukset ja tiivistykset. On hyvä muistaa, että lattialämmityskohteissa ei kannata porata reikiä lattiaan, vaan käyttää asennuksissa tiloihin tarkoitettuja liimamassoja. Kaikki asennuksiin tarvittavat reiät täytetään silikonilla ennen ruuvien kiertämistä paikoilleen.

kosteat tilat rakenneyksityiskohdat

Vedeneristysten tekoon ammattilainen

Sekä seinät että lattia on määräysten mukaan vesieristettävä. Tämä voidaan tehdä käyttämällä itseliimautuvaa bitumimattoa, vedeneristysmuovimattoa tai levitettävää vedeneristysmassaa, joka voi olla vahvistettu kuitukankaalla. Erityisen huolella on tehtävä lattian ja seinän liittymäkohta sekä lattiakaivon ympärys. Lisäksi on tärkeää varmistaa seinien sauma- ja kulmakohdat sekä materiaalien liitoskohdat erillisellä saumanauhalla. Vedeneristystyöhön pitää käyttää ammattilaista.

Suihku on lisäksi hyvä erottaa muusta tilasta suihkuseinää tai suihkukaappia käyttäen. Suihkukaappi vähentää kosteusvaurioriskiä ja antaa lisäksi käyttömukavuutta, kun vesi ei roisku koko pesuhuoneen alueelle. Suihkukaappia kannattaa vedeneristyksistä huolimatta harkita, erityisesti, jos kosteat tilat tulevat kodin yläkertaan.

Laattaa vaiko mikrosementtiä

Kosteiden tilojen seinäpinnoissa käytetään nykyisin useimmiten kaakelia. Kaakeli on näyttävä materiaali ja valikoima on nykyisin loputon ja jokaisen makuun löytyy silmää miellyttäviä tuotteita ja niiden väriyhdistelmiä. Kaakeli on helposti puhdistettava, eikä pinta ime likaa ja se kestää hyvin erilaisia pesunesteitä ja kemikaaleja. Kaakeleiden heikko kohta on sen sauma. Ne likaantuvat helposti ja varsinkin vaaleissa saumoissa lika näkyy helposti. Tätä ongelmaa voidaan vähentää käyttämällä saumasuoja-ainetta, jota saa rautakaupoista.

Laatoitus onnistuu myös omatoimisesti. Ennen töiden aloitusta suunnitellaan laattajako niin, että vältytään kulmissa kapeilta soiroilta. Seinälaatoitus aloitetaan toiseksi alimmasta laattarivistä. Laatan alareunan kohdalle kiinnitetään seinään tarkalleen vaakasuoraan ns. ohjurilauta, jonka päältä laatoitus alkaa. Laattoja voidaan työstää laattaleikkurilla, laattasahalla, reikäporanterällä tai laattapihdeillä.

Laastia levitetään kampalastalla sen suuruiselle alueelle, joka ehditään hyvin laatoittaa ennen massan kuivumista. Laatat ladotaan paikoilleen. Sivusaumojen tasaisuus varmistetaan joko saumalangalla tai muovisilla saumakulmilla. Vaakasaumoihin asennetaan ennen seuraavan kerroksen laatoitusta aina saumalanka (tai saumaristi). Laattojen pystysaumojen suoruutta on syytä tarkkailla jatkuvasti. Viimeinen laattarivi kiinnitetään vasta viimeiseksi lattian laatoituksen jälkeen. Jokainen laatta työstetään oikeaan mittaan ja liimataan laastilla kiinni. Lattian rajaan tulee jättää esim. pahvinpaloilla rako saumalaastia varten. Saumalaasti levitetään kumilastalla ristikkäisin vedoin painaen laastia saumoihin. Laastin kuivahdettua pestään ylimääräinen laasti pois. Laattasaumat viimeistellään esim. pyöristetyllä puutikulla. Lopuksi nurkat ja lattian saumat tiivistetään saniteettisilikonilla. Silikoni viimeistellään heti pursotuksen jälkeen kostutetulla sormella.

Laattojen tilalla märkätiloissakin voi käyttää mikrosementtiä, jolla saa näyttäviä ja saumattomia pintoja paitsi seiniin, myös lattioihin. Mikrosementillä saa rouheita betonin näköisiä pintoja ja värivaihtoehtojakin on kymmeniä. Mikrosementtiä voi käyttää lähes kaikkien kovien pintojen pinnoittamiseen. Mikrosementtipinta on helppo pitää myös puhtaana.

Sitä on helppo työstää ja se sopii myös tee se itse -miehen käsiin. Loppupinta on aina tekijänsä näköinen.

Vedeneristystä ei saa unohtaa mikrosementinkään alta.

Ilmanvaihto on a ja o

Ilmanvaihto on osa kosteiden tilojen ja saunan käyttömukavuutta ja turvallisuutta. Hyvin toimiva ilmanvaihto kuivattaa pesutilat nopeasti raikkaiksi ja mukaviksi käyttää. Hyvä ilmanvaihto on oleellista myös rakenteiden turvaamiseksi. Lattiapinnoilla seisova vesi voi aiheuttaa ikäviä kosteusvaurioita ajan mittaan.

Pesutilassa oleva poistoilma on hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle suihkua, jolloin kostea ilma saadaan poistumaan huoneesta mahdollisimman tehokkaasti ja suorinta tietä. On aina hyvä, jos kosteat tilat on suunniteltu siten, että niissä on avautuva ikkuna.

Myös kalusteiden on kestettävä kosteutta

Erityinen huomio kostean tilan kalusteita hankittaessa on kiinnitettävä kalusteiden rakenteiden ja pintojen kosteudenkestävyyteen. Nykyisin on monilta valmistajilta saatavissa kosteudenkestävästä levystä valmistettuja kaapistorunkoja. Ovimateriaaleja on tarjolla runsaasti, mutta kosteutta paremmin kestävinä materiaaleina ainakin massiivipuu ja korkeapainelaminoidut ovet ovat suositeltavia ratkaisuja.

Keittiökalusteisiin verrattuna kosteiden tilojen kalusteissa on lisäksi se ero, että alakaapeista puuttuu sokkeli. Kalusteet ripustetaan suoraan seinälle, reilusti irti lattiasta, jotta lattialla liikkuva vesi ei pääse vahingoittamaan kalusteiden runkoja.

Pesutilojen saniteettikalusteiden materiaalina on lähes poikkeuksetta posliini, mutta myös muovisia ja teräksisiä kalusteita on markkinoilla. Saniteettikalusteiden sijoittelussa kannattaa käyttää standardisoituja mittoja ja ottaa huomioon myös perheen pienimpien asettamat vaatimukset.