Julkisivun valinta
Julkisivun valinta on yksi rakentamisen suuria päätöksiä, sillä julkisivu on talon näkyvin osa ja sen tyyli määrittää pitkälti rakennuksen luonteen. Vaihtoehtoja omakotitalon julkisivuksi on useita: talo voidaan verhota tiilellä, hirrellä, puulla, rappauksella tai slammauksella. Julkisivun valintaan vaikuttavat rakentajan omien mieltymysten lisäksi usein myös ympäristö ja kaavamääräykset.
Kuva: Kontio
Lautaverhoilu
Puurakenteisilla taloilla on taloteollisuudesta ja myös rakennusliikeosaamisesta johtuen nykyisin hyvin vahva, noin 70 %:n asema, kun se koko pientalokannassa on 50 %. Puutalojen vahvuus on erityisesti sen laajassa tarjonnassa ja loppuasiakasominaisuuksissa:
- edullinen tehdä
- sopii omatoimiselle rakentajalle
- helppo sisustaa
- miellyttävä asua
- hyvännäköinen
Kuva: Älvsbytalo
Hirsi
Ennen sotia lähes kaikki asunnot Suomessa tehtiin hirrestä, mutta sotien jälkeen hirsirakentaminen hiipui. 1980-luvulle tultaessa osuus oli enää 2 %. Kun teollinen hirsirakentaminen kehittyi 1970-luvulla ensin mökkeihin ja saunoihin, se teki uuden tulemisen myös taloihin. 80-luvulta alkaen teollinen hirsi nousi hiljalleen lähennellen vuosituhannen vaihteessa jo 20 % :ia. Kaupungistuminen tässä vaiheessa laski osuutta 10%:iin v. 2010, mutta sen jälkeen osuus on noussut uudestaan, ollen jälleen noin 20 %.
Lähivuosina kaupungistuminen ja erityisesti kaavoitus ja viranomaisten suhtautuminen hirsirakentamiseen vaikuttavat kehitykseen. Hirsirakentamisen perusta on kunnossa, eli teollinen hirsirakentaminen pystyy hyvinkin energiatehokkaaseen, laadukkaaseen ja terveeseen talon tekoon. Hirsirakentaminen on pikkuhiljaa saavuttanut taas jalansijaa myös suurimmissa kaupungeissa. Ihmisten ja asunnon hankkijoiden mielissä hirsitalolla on vahvat perusteensa:
- hengittävä rakenne
- terveellinen ratkaisu
- miellyttävä asua
- hyvännäköinen lopputulos
- pitkäikäinen rakenne
Nämä tekijät ja myös kokemukset ovat hirsirakentamisen ylivoimaa. Hirsi on osoittanut käytännössä kestävänsä satojen vuosien käyttöä.
Kuva: Honkatalot
Tiiliverhous
Tiili yleistyi pientaloissa 1900-luvun lopulla niin, että se julkisivuna oli 1970-luvulla ylivoimaisen suosittu yli 70 %:n osuudella. Kun 1980-luvun alussa teimme selvityksen tiilitalon kustannuksista puutaloihin verrattuna, saimme laskennan tuloksena sen 3 % kalliimmaksi. Oleellista oli, että pientalorakentajien mielikuvissa tiilitalon kustannukset olivat 30 % puutaloa kalliimmat.
Tiilitalon suosio alkoi kuitenkin hiipua niin, että sen osuus omakotitaloissa on enää 2 % ja rivitaloissa noin 10 %. Syynä kehitykseen on ollut pitkään tekemisessä: muurauspalvelu ja sen saanti, myynti ja hinta heikkenivät, kun samaan aikaan puuverhouspalvelujen tarjonta parani oleellisesti. On luonnollista, että puutaloteollisuus suosii puuta. Kuitenkin tiilellä on edelleen eniten vahvuustekijöitä:
- helppohoitoinen
- pitkäikäinen
- arvostettu
- kestävä
- pitkän päälle edullinen
- energiataloudellinen
- hyvännäköinen lopputulos
- sopii hyvin taajamiin
- hyvä äänieriste
Tiili on myös erinomainen rapattava ja kuten aiemminkin, tiilitalon kustannukset ovat kyllä edelleenkin noin 3 % isommat kuin puutalon, mutta toisaalta se on täysin hoitovapaa ja hyvin arvostettu julkisivu. Kaupunkirakentamisen/ taajamarakentamisen myötä voisi hyvin ennustaa parempaa menestystä myös tiilelle.
Kuva: Wienerberger
Betoni, harkko, rappaus
Vaikka rappareidenkin tarjonnassa on paljon puutteita, meille on kuitenkin tullut lisää kivitalon aktiivista tarjontaa, jossa pinnat tehdään valmiiksi. Kivitalon voi tehdä myös ilman rappausta. Moni asia, joka sopii tiilirakentamiseen, sopii myös muuhun kivirakentamiseen.
Kun suomalaisilta pientaloasukkailta on kysytty kivitalon (betoni/harkko/rappaus) parhaita puolia, päällimmäiset vahvuudet ovat:
- sopii taajamiin
- energiataloudellinen
- pitkäikäinen
- hyvännäköinen
- helppo sisustaa
- pitkän päälle edullinen
- helppohoitoinen
Pientalorakentamisessa tällaisten kivitaloratkaisujen osuus on noin 10 % sekä omakoti-, että rivitaloissa.
Kuva: Lakka-Kivitalot
Julkisivutuotteita: