Kodin laatu on monen tekijän summa
Kodin kokonaislaatua mietittäessä, voi yksinkertaisuudessaan asian kiteyttää, että kodin hankintaprojekti kokonaisuudessaan on lopulta onnistunut hyvin, kun talon asukkaat parin vuoden asumisen jälkeenkin ovat kotiinsa erittäin tyytyväisiä.
Rakentamisen laatu on paitsi teknistä ja toiminnallista laatua myös asiakkaan odotusten täyttymystä. Laatuvalinta lähtee jo tulevan kodin sijaintivaatimuksesta ja sopivasta asuntotyypistä. Ihannekoti sijaitsee kätevän matkan päässä työpaikalta ja myös kaupat, koulut ja päiväkodit löytyvät lähettyviltä, samoin julkisen liikenteen tulisi olla saavutettavissa.
Asunnon laatuun vaikuttavat mm. hyvä sijainti, viihtyvyys ja rakenteellinen laatu. (Kuva: Älvsbytalo)
Kaavoitus kerrostalot edellä -pientalot saavat väistyä
Kaavoitus on yksi tärkeimmistä laadun ja asukkaiden tyytyväisyyden tekijöistä. Kaavoituksen tulisi elää ajassa ja se mitä suunnitellaan, pitäisi tapahtua lähes täysin markkinoita, ja ennen muuta asiakkaita ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Kaavoitus kuitenkin tänä päivänä ohjaa kerrostaloasumiseen kaikkein kalliimmille ja halutuimmille alueille. Kaupunkipienrakentaminen ja -asuminen sekä rakennusoikeustarpeet ovat hukassa. Kun näitä tarpeita ei ymmärretä, ei voi syntyäkään viihtyisää pientalomuotoista asumista eli laatuasumista. Meillä tulisi sallia rakentamisoikeutta olemassa oleville kiinteistöille lisää ja keskittyä esim. kuntakeskuksissa keskustojen käyttämättömien tonttien saamiseksi rakentamisen piiriin. On moneen kertaan todennettu, että tonttitehokkuus 0,3 sallii viihtyisän asumisen ja autopysäköinnin ja ajoväylät sadalle hengelle/ha eli 10.000 hengelle/km².
Tontin saannin jälkeen pitäisi saada lupa rakentaa. Esimerkiksi omakotirakentajista noin viidennes kohtaa vaikeuksia tontin hankinnassa ja rakennusluvan saannissa ja neljännes kärsii rakentamisen viivästymisestä. Liki puolet rakentajista joutuu jonkinlaisiin vaikeuksiin ja iso osa ei pääse lainkaan rakentamaan.
Asukas on lähtökohta
Asukaslähtöinen asuntohankinta etenee, kun löydetään sopivanoloinen talotoimittaja, jonka myötävaikutuksella tai ilman, asunnonhankkija löytää tarpeittensa mukaisen ja laatuisan talomallin. Talotoimittajalla on monta keinoa osoittaa oman toimintansa laatu ja toteuttamisen kyky, sekä kilpailukykyinen hinta, joka sopii asunnon hankkijalle. Haaste on siinä, että rakennuttaja ei itsekään osaa kaikkea tarpeellista huomioida, eikä talotoimittaja esittää. Toimittajan ja myyjän tulisi olla asiakkaansa luottamuksen arvoinen, sosiaalisesti kyvykäs, ammattitaitoinen ja innokas, hyvä tiedottaja ja toimitusvarma.
Laatua on sujuva rakentamisprosessi ja virheettömyys
Rakentamisen laatuun vaikuttavat urakoitsijoiden lisäksi hankkeen lukuisat eri osapuolet, kuten viranomaiset, tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat sekä rakennuksen ylläpitäjät. Tutkimukset osoittavat, että jälkeenpäin vaikeasti korjattavia vikoja ja puutteita tehdään luvattoman paljon. Esimerkiksi kiinteistön helppohoitoisuudelle ei anneta riittävästi painoa talon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Isona ongelmana ja haasteena voi pitää myös asiakkaan osaamista. Tässä rakentamisen ja korjaamisen ammattilaisilla on suuret puutteet. Rakentaminen on palveluammatti ja ammattirakentajaa ei opeteta ammatin vaatimiin vuorovaikutustaitoihin. Kyse on ennen muuta esimies-alainen -suhteista, osaurakoitsijoiden keskinäisistä suhteista ja ammattilaisen ja loppuasiakkaan välisistä suhteista. Hyvän laadun ominaisuuksia ovat virheettömyys, sujuva rakentamisprosessi ja onnistuneet asiakaskohtaamiset.
Tekninen laatu
Vaikeaa ei ole niinkään itse rakentaminen. Tutkimukset osoittavat, että rakennusliikkeet yhdessä talotehtaiden kanssa osaavat rakentamisen teknisen laadun hyvin. Tämä koskee kaikkia teknisiä vaatimuksia, kuten esteettömyys, energiatehokkuus, kosteustekninen toimivuus, ilmanvaihto, lujuus, terveellisyys, turvallisuus jne. Hyvän laadun perustana ovat riittävä ammattiosaaminen, edellytysten luominen laadun tuottamiselle sekä tahto tehdä laadukkaasti.
Vähättelemättä esiin tulleita hometalokohteissa tehtyjä osin törkeitä virheitä, tiedämme silti, että se ei koske suurinta osaa Suomen asuntokannasta ja tiedämme, että rakennusalan ammattilaiset Suomessa osaavat rakentamisen laatumielessä hyvin. Lisäksi on sanottava, että ”ylilaadulla” ei useinkaan saavuteta muuta kuin ylikustannukset. Se on kuitenkin ymmärrettävä, että rakentamisen laatu on enemmän mielikuvissa koettua laatua kuin teknistä todellisuutta.
Toiminnallinen laatu – asumisviihtyvyyttä
Asunnon toimivuutta ja hoidettavuutta kuvaava toiminnallinen laatu vaikuttaa selvästi mm. asumisviihtyvyyteen. Uusien asuntojen toimivuus on viime vuosina heikentynyt, ja sen pitäisikin huolestuttaa mm. päättäjiä.
Syynä toiminnallisen laadun heikkenemiseen uudisasunnoissa on asunnontuottajien ja päättäjien pyrkimys edullisempaan kerrostaloasuntojen tuottamiseen. Eli, kun tehdään keskustaajamiin mahdollisimman pieniä asuntoja, ne absoluuttisesti ovat halvempia ja rahoitus esim. nuorille järjestetään. Tässäkin kaupunkipientalokaavoitus häviää ja tonttihintoja saadaan hivutella ylemmäs.
Tällä hetkellä tiedämme, että liian pienillä asunnoilla ei enää riitä kysyntää, esim. Helsingissä tyhjilleen jää kalliille paikoille pieniä asuntoja. Käsittämätöntä onkin ollut, että aikaisemmin kaksion neliöihin riittäneisiin tiloihin mahdutetaan nyt kolmioita, joissa yksikään tila ei enää ole riittävän kokoinen. Tässäkin tingitään rajusti toiminnallisuudesta eli asumisviihtyvyydestä.
Toiminnallisen laadun heikkoutta asunnon ostaja ei helposti huomaa kuin vasta asumisvaiheessa. Erityisesti asunnon toimivuus näkyy tilaratkaisuissa, kuten liian pieni asunto, liian vähän säilytystiloja, eteisen/sisäänkäynnin ahtaus, kodinhoitotilan puute, kylpyhuoneen ahtaus ja makuuhuoneen kaappien vähyys. Toimivuustekijöitä ovat myös kodin tekniikka mm. keskuspölynimuri, tulisijat, lämmitysjärjestelmät, ilmanvaihto, tekniikan ohjaus ja kodinkoneet.
Kaikille tiloille, rakennusosille, suunnittelu- ja toteutusratkaisuille on joukko määräyksiä, raja-arvoja ja pitoisuuksia. Määräysten tavoitteena on laadun parantaminen, mutta ne tuovat mukanaan myös toimivuusongelmia pienrakentamisessa, mm. rakennusoikeuksien pienuus asettaa haasteensa (esim. ryömintätilalliset ullakot/160 cm:n sääntö).
