Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mistä pientalolaadussa on kysymys

Hankkeen kokonaislaatu muodostuu talon toimittajan laadusta, tulevan asunnon toiminnallisesta laadusta ja sen teknisestä laadusta suhteessa odotuksiin. Laatuvalinta lähtee jo tulevan asunnon sijaintivaatimuksesta ja sopivasta asuntotyypistä. Laatu paranee paljon, kun vielä työpaikka on sopivan matkan päässä ja tarvittavat lähipalvelut, kuten kauppa, koulut ja liikenneyhteydet.

 Kuva: Honkatalot

 

Asukaslähtöisyys

Pientalorakentamisessa on usein kyse siitä, miten rakennuttaja itse aikoo osallistua hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen kokonaislaatu muodostuu talotoimittajan laadusta, tulevan asunnon toiminnallisesta laadusta ja sen teknisestä laadusta suhteessa odotuksiin. Projekti on lopulta onnistunut hyvin, kun talon asukkaat parinvuoden asumisen jälkeen ovat taloihinsa erittäin tyytyväisiä. Haaste on siinä, että rakennuttaja ei itsekään osaa kaikkea tarpeellista huomioida, eikä talotoimittaja esittää.

Asukaslähtöinen asuntohankinta etenee, kun löydetään sopivan oloinen talotoimittaja, jonka myötävaikutuksella tai ilman sitä asunnonhankkija löytää tarpeittensa laatuisan ja mukaisen talomallin. Talotoimittajalla on monta keinoa osoittaa oman toimintansa laatu ja toteuttamisen kyky, sekä kilpailukykyinen hinta, mikä sopii asunnon hankkijalle.

 

TOIMITTAJALAATU

Toimittajan ja myyjän tulisi olla luottamuksen arvoinen, sosiaalisesti kyvykäs, ammattitaitoinen ja innokas, hyvä tiedottaja ja toimitusvarma. Tutkimukset osoittavat, että jälkeenpäin vaikeasti korjattavia vikoja ja puutteita tehdään luvattoman paljon. Esimerkiksi kiinteistön helppohoitoisuudelle ei anneta riittävästi painoa talon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Samoin esim. talon sisäänkäynnit ovat usein jopa epäkelpoja ja rakentamismääräyksillä niitä vain heikennetään. Portaat ja invaluiskat tehdään ulos jopa kuolemanloukuiksi, kun oikeasti tulisi kannustaa suojaisan ja turvallisen kuistin järjestämiseksi, eikä laskea tällaisissa kohdissa rakennusoikeuksien menetyksiä.

Isona ongelmana/haasteena voi pitää asiakkaan osaamista. Tässä rakentamisen ja korjaamisen ammattilaisilla on suuret puutteet. On totta, että asunnon suunnittelun näkökulmasta esim. kerrostalorakentamisessa asunnon ostajia ei kuulla juuri lainkaan, rivitalorakentamisessa jonkin verran ja omakotirakentamisessa paljon. Rakentaminen on palveluammatti ja ammattirakentajaa ei opeteta ammatin vaatimiin vuorovaikutustaitoihin. Kyse on ennen muuta esimies-alainen –suhteista, osaurakoitsijoiden keskinäisistä suhteista ja ammattilaisen ja loppuasiakkaan välisistä suhteista.

 

TEKNINEN LAATU

Vaikeaa ei ole niinkään itse rakentaminen. Tutkimukset osoittavat, että rakennusliikkeet yhdessä talotehtaiden kanssa osaavat rakentamisen teknisen laadun hyvin. Tämä koskee kaikkia teknisiä vaatimuksia, kuten

-        esteettömyys

-        energiatehokkuus

-        kosteustekninen toimivuus

-        ilmanvaihto

-        lujuus

-        terveellisyys

-        turvallisuus jne

Vaikka näissä asioissa on tehty paljon virheitä, ne ovat pitkälti menneisyyttä. Lisäksi on sanottava, että ”ylilaadulla” ei useinkaan saavuteta muuta kuin ylikustannukset. Se on kuitenkin ymmärrettävä, että rakentamisen laatu on enemmän mielikuvissa koettua laatua kuin teknistä todellisuutta.

Esimerkiksi media kaivaa harvinaisuuksia ja tekee niistä yleisiä. Vähättelemättä esiin tulleita hometalokohteissa tehtyjä osin törkeitä virheitä, tiedämme silti, että se ei koske suurinta osaa Suomen asuntokannasta ja tiedämme, että rakennusalan ammattilaiset Suomessa osaavat rakentamisen laatumielessä hyvin.

 

TOIMINNALLINEN LAATU

Toiminnallinen laatu kuvaa asunnon toimivuutta ja hoidettavuutta vaikuttaen selvästi mm. asumisviihtyvyyteen.  Kaikkien uusien asuntojen toimivuus on viime vuosina heikentynyt, mikä pitäisi huolestuttaa mm. päättäjiä.

Syynä toiminnallisen laadun heikkenemiseen uudisasunnoissa on taloudellisesti heikko aika ja päättäjien pyrkimys edullisempaan kerrostaloasuntojen tuottamiseen. Eli, kun tehdään keskustaajamiin mahdollisimman pieniä asuntoja, ne absoluuttisesti ovat halvempia ja rahoitus esim. nuorille järjestetään. Tässäkin kaupunkipientalokaavoitus häviää ja tonttihintoja saadaan hivutella ylemmäs.

Toiminnallisen laadun heikkoutta asunnon ostaja ei helposti huomaa kuin vasta asumisvaiheessa. Erityisesti asunnon toimivuus näkyy tilaratkaisuissa, kuten:

-        liian pieni asunto

-        liian vähän säilytystiloja

-        eteisen/sisäänkäynnin ahtaus

-        kodinhoitotilan puute

-        kylpyhuoneen ahtaus

-        makuuhuoneen kaappien vähyys

 

Muita toimivuustekijöitä on mm.

-        keskuspölynimuri

-        tulisijat

-        lämmitysjärjestelmät

-        ilmanvaihto

-        keittiökalusteiden määrä ja kesto

-        tekniikan ohjaus yms

-        hoidon järjestelyt

Hyvin merkittävänä toimivuusongelmana pienrakentamisessa on rakentamisen monet määräykset, rakennusoikeuksien pienuus (esim. ryömintätilalliset ullakot/160cm:n sääntö)

 

ASUNTORAKENTAMISEN LAATUONGELMAT ALKAVAT SUOMESSA TONTIN HANKINNASTA JA KAAVOITUKSESTA

Suurimmat laatuvirheet tapahtuvat jo kaavoituksessa. Kaavoitus ei elä ajassa ja se mitä suunnitellaan, tapahtuu lähes täysin markkinoita ja ennen muuta asiakkaita ja heidän tarpeitaan kuulematta. Käsitteet kaupunkipienrakentaminen ja –asuminen sekä rakennusoikeustarpeet ovat täysin hukassa. Kun näitä tarpeita ei ymmärretä, ei voi syntyäkään viihtyisää pientalomuotoista asumista eli laatuasumista. Pallo on hukassa myös poliittisilla päättäjillä, jotka eivät tällä hetkellä ymmärrä edellä kuvattuja tosiasioita. Nyt meillä tulisi sallia rakentamisoikeutta olemassa oleville kiinteistöille lisää ja keskittyä esim. kuntakeskuksissa keskustojen käyttämättömien tonttien saamiseksi rakentamisen piiriin. On moneen kertaan todennettu, että tonttitehokkuus 0,3 sallii viihtyisän asumisen ja autopysäköinnin ja ajoväylät sadalle hengelle/ha, eli 10.000hengelle/km2.

Tontin saannin jälkeen pitäisi saada lupa rakentaa. Esimerkiksi omakotirakentajista 2015 viidennes kohtasi vaikeuksia tontin hankinnassa, viidennes rakennusluvan saannissa ja neljännes rakentamisen viivästymisessä. Liki puolet rakentajista joutui yhteensä vaikeuksiin. Sitten on vielä enemmän niitä, jotka eivät päässeet lainkaan rakentamaan.

Image Map