Muut lämmitysjärjestelmät

• Tulosta

Markkinoilla on olemassa useita erityyppisiä lämmitysjärjestelmiä, ja koko ajan niitä tu­lee lisää. Lisäksi entiset lämmitysjärjestelmät kehittyvät niin teholtaan kuin ympäristöystä­vyydeltäänkin. Varsinkin uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä hyödynnetään usein rinnakkaisina järjestelminä. Näitä ovat esim. aurinko- ja tuulienergia.

Kaukolämpö

Kaukolämmitysjärjestelmässä lämpö tuotetaan edullisesti perustana lämmön ja sähkön yhteistuotanto suurissa kauko­lämpölaitoksissa. Kaukolämpöverkoston alueella tästä vaihtoehdosta on vaikea kieltäytyä, sillä kaukolämpö on suhteel­lisen edullista, ja jopa kaavaehdot saatta­vat sitä edellyttää.

Kaukolämpöön liitetyssä talossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa ku­ten talokohtaisissa järjestelmissä. Kesku­syksikkö ei myöskään vaadi suurta alaa teknisestä tilasta.

Kaukolämmön piiriin liittyi 10 % ra­kentajista.

Ilmalämmitys

Ilmalämmityksessä lämmintä ilmaa joh­detaan huonetiloihin, ja ilman poistuessa siitä kerätään lämpö talteen hyödynnet­täväksi uudelleen.

Ilmalämmitys voidaan tehdä myös il­makiertoisena lattialämmityksenä. Täl­löin valuun upotetaan ilmakanavasto, jos­sa lämmin ilma kiertää suljetussa piirissä ja sitoutuu tavallista paksumpaan, hyvin lämpöä varastoivaan laattaan.

Ratkaisu on turvallinen ja miltei huol­tovapaa. Energia tuotetaan suoraan säh­köllä tai siirretään veden välityksellä kiertoilmaan muista lämmitysmuodoista.

Aurinkoenergia

Aurinkoöljy on öljylämmityksen ja aurin­kopaneelien yhteisjärjestelmä. Suomessa on noin 8 kk vuodessa saatavilla aurin­gon ilmaisenergiaa. Järjestelmässä noin 10 m²:n aurinkopaneelit ottavat vastaan lämmön ja luovuttavat sen kerääjälle.

Laitteen automatiikka lisää tarvitta­van lisäenergian polttimen kautta. Par­hain hyötysuhde saadaan käyttämällä au­rinkoenergiaa käyttöveden lämmittämi­sessä.

Aurinkopaneelit ovat voimakkaas­sa kehityksessä, ja niitä kohtaan tunnet­tu kiinnostus kasvaa. Aurinkopaneeleilla tuotettu energia voidaan muuttaa myös sähköksi.

Myös talon sijoittelu tontille, isot ete­lään päin suunnatut ikkunat ja rakennuk­sen massiivisuus ovat osaltaan aurinko­energian hyväksikäyttöä.

Aurinkoenergialla voidaan saavuttaa 25–30 %:n osuus lämmitysenergian tar­peesta.

Energiavaraajat

Energiavaraajat ovat lieriömäisiä tai kul­mikkaita isoja säiliöitä, jotka ovat yleen­sä lämpöeristettyjä. Varsinkin puukatti­loiden yhteydessä ne ovat välttämättö­miä varatessaan energiaa ja hyödyntäes­sään puun lämpöenergian paremmin.

Varaajat varustetaan käyttövesikieru­koin ja useimmiten myös sähkövastuksin. Säiliön koko valitaan lämmitystarpeen ja lämpölähteen mukaan.

Lämminvesivaraajat

Käyttövesi otetaan joko erillisestä läm­minvesivaraajasta tai lämpökierukan avulla lämpölähteestä tai energiavaraa­jasta. Lämminvesivaraajat ovat kotikäy­tössä 15–300-litraisia, muodoltaan kul­mikkaita tai lieriömäisiä.

Ulkonäöltään ne ovat yleensä kalus­teisiin sopivia ja väriltään valkoisia, joten ne sopivat sellaisinaan vaikka kodinhoi­tohuoneeseen. Toinen suosittu tapa on sijoittaa säiliö lauteiden alle jäävään tyh­jään tilaan, jolloin käytetään sauna-asen­nukseen suunniteltua lämminvesivaraa­jaa.

Varaajat tarvitsevat aina varolaiteryh­män. Ostohetkellä kannattaakin selvittää, kuuluuko varolaite varaajan varustuksiin vai joudutaanko se hankkimaan erikseen.

Varaajan kokoa harkittaessa ei kanna­ta asentaa liian pientä laitetta. 100 litran säiliö riittää tilapäisesti 1–3 hengen käyt­tövedelle, mutta suositeltavaa on hank­kia heti riittävän suuri varaaja. 300 litran säiliö riittää tavalliseen perheeseen hy­vin, ja se voidaan ladata myös yösähköä käyttäen. Hankintakustannuskaan ei rat­kaisevasti muutu, vaikka valitaankin tar­vetta isompi säiliö.