Luonnollisesti hirsi
Hirsi sopii niin mummonmökkiin kuin kaupunkitaloonkin. Hirsi on ollut ylivoimaisesti suosituin runkomateriaali loma-asuntorakentamisessa jo vuosikymmenien ajan. Hirren suosio on kasvanut myös uusien omakotitalojen runkoratkaisuna. Siitä on tullut suorastaan trendikäs materiaali, mikä ei olekaan ihme, sillä hirsitaloissa viihdytään, se on energiatehokas, ekologinen ja edullinen asua. Monille se edustaa perinteitä, käsityötaitoa ja luontoyhteyttä.
Hirsitalon etuna pidetään erityisesti kosteusteknistä turvallisuutta, joka heijastuu sisäilman laatuun. (Kuva: Honkarakenne)
Hirsi sopii kaikkialle
Hirsi sopii suomalaiseen maisemaan: niin tunturiin, saareen kuin pellon reunaan. Se sopii perinteisiin mummonmökkeihin yhtä hyvin kuin moderneihin kaupunkitaloihin. Hirsi on ikiaikainen materiaali ja se oli ennen Suomessa ylivoimaisesti käytetyin rakennusaine –lähes kaikissa rakennustyypeissä. 1950-luvulta alkanut teollisen hirren kehitys tähän päivään on osoittanut, että hirsirakentamisella on myös hyvä tulevaisuus. Viime vuosina julkitulleet kosteus- ja homeongelmat myös isommissa rakennuksissa, ovat ”sataneet” kysyntää hirren laariin. Hirsiteollisuus tuottaa rakennusten ulkoseiniä, alapohjia, välipohjia, kattorakenteita, palkkeja, pilareita ja väliseiniä. Kymmenissä maissa ympäri maailman ostetaan suomalaisia hirsirakennuksia.
Olemassa olevista rakennuksista tällä hetkellä Suomessa on eniten juuri hirsirakennuksia: saunat, talousrakennukset, grillikatokset, aitat, autotallit, saunamökit, kesä- ja talviloma-asunnot, omakotitalot, palvelutalot, tunturirakennukset, koulut jne.
Meillä on useita satoja vuosia vanhoja hirsirakennuksia käytössä tänäkin päivänä. Teollinen nykyhirsi tiedetään olevan yhtä lailla kestävä ja ekologinen, mutta samalla erittäin mittatarkka, teknisesti ja taloudellisesti hyvin kilpailukykyinen. Teollisen hirren parhaita ominaisuuksia ovat sen monipuoliset käyttömahdollisuudet paitsi erilaissa rakennustyypeissä niin samalla myös eri rakennusosissa.
Hirsi sopii suomalaiseen maisemaan. (Kuva: Kontio)
Lämmin, luonnollinen, terveellinen, ekologinen ja hengittävä hirsi
Sanotaan, että hirsi hengittää. Hengittämisessä on kysymys ennen muuta kosteus- ja lämpötasapainosta huoneilmassa. Jokainen massiivihirsimökissä yön nukkuneena voi aistia kosteus- ja lämpötasapainon. Hirsiseinä pystyy merkittävästi varastoimaan ja luovuttamaan kosteutta. Lämpömielessä aurinko lämmittää talon ulkoseinän ulkopintaa päivällä varaten lämpöä, mikä taas hyödyntyy kylmempinä öinä. Ulkoseinärakenteena massiivinen hirsi on idioottivarmasti toimiva.
Puun kyky säädellä kosteutta ja ilmankosteutta luonnollisesti auttaa siis ylläpitämään terveellistä sisäilmaa.
Teollinen hirsi ei kuitenkaan vuoda ilmaa. Kun nykyisin vaaditaan hyvin tiiviitä rakennuksia, se onnistuu teollisella hirrellä erittäin hyvin. Tutkimukset, joita on tehty viime vuosien aikana, osoittavat teollisen hirsitalon yhtä hyväksi kuin puu- tai kivitalon. Terveellisyys, hengittäminen ja ekologisuus ovat kuitenkin erityisesti hirsirakentamiseen kuuluvia. Massiivisessa hirsitalossa on paljon kestävää puuta ja se toimii hiilinieluna. Hirsi on myös luonnostaan vahva ja kestävä materiaali ja puu luo lämpimän ja viihtyisän ilmapiirin. Puu on uusiutuva luonnonvara ja siksi se on ekologinen valinta, sillä se sitoo hiilidioksidia ja vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.
Helposti muokattava
Omakotitalossa hirren etuna voidaan pitää ulkoseinässä myös sen varmaa rakennusfysikaalista toimivuutta yhdistelmärakenteisiin verrattuna.
Massiivihirsiseinän lämmöneristyskyky ei ilman lisäeristystä ole yhtä hyvä kuin puu- tai kivitalon seinällä. Em. hyvistä puolista johtuen hirsiseinälle sallitaankin heikompi eristyskykyvaatimus. Sen vaikutus energian kokonaiskulutuksen kannalta on kuitenkin hyvin pieni verrattuna saavutettuihin etuihin. Lisäksi hirsiseinää on helppo myös lisäeristää hyvillä eristeillä (PUR ja PIR) sellaisilla alueilla, joissa se ei näy (esimerkiksi keittiö, kodinhoitohuone, wc, pesuhuone, sauna, varasto). Esimerkiksi omakotitaloissa hyvin riittää lamellihöylähirsi 205 mm ja esimerkiksi 10 cm lisäeristys ei-näkyville pinnoille. Etu tällaisessa ratkaisussa verrattuna 35–50 cm paksuun ulkoseinään on, että hyötyneliöiltään esimerkiksi 150 m²:n omakotitalossa rakennettava hirsitalon bruttoala on noin 10 m² pienempi eli kustannuksiltaan jopa 20-30 000 euroa edullisempi.
Hirttä on helppo työstää ja muokata ja se mahdollistaa monenlaiset arkkitehtoniset ratkaisut ja joustavuuden suunnittelussa.
Tutustu merkittäviin hirsitalovalmistajiin osiossa: Hirsitalopaketit
