Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Pientalon lämmöneristys

rts tutkii logo pieni

Energian hinnan jatkuva nousu on kannustanut rakentajia kiinnittämään huomiota lämmöneristykseen. Samalla kansainväliset ympäristötavoitteet ovat ajaneet lainlaatijoita kiristämään määräyksiä. Seinien läpi valuva hukkalämpö vastaa karkeasti kymmentä prosenttia koko talon energiankulutuksesta. Toinen kymmenen prosenttia menetetään yläpohjan kautta. Hyvään eristykseen panostaminen kannattaa, sillä kerran tehtynä se tuottaa säästöä koko talon eliniän ajan.

Jämerä esittely opt

Kuva: Jämerä

 

Uusi asetus vuoden 2018 alussa - tavoitteena nollaenergiatalot

Ympäristöministeriö antoi uuden asetuksen rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta sekä energiatehokkuudesta ja ne tulivat voimaan vuoden 2018 alussa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi vuodelta 2010/EU velvoittaa, että uusien rakennusten rakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiatason rakentamiseen ja vähäinenkin energia katetaan liki kokonaan uusiutuvalla energialla.

Nyt annetuilla asetuksilla pyritään edistämään energiatehokkaiden rakennusten rakentamista kustannustehokkaasti. Vaatimustason nostotarve asuinrakennuksille on hyvin maltillinen. Uudet vaatimukset energiatehokkuudesta on nivelletty energiatodistusta ja energiamuotojen kertoimia koskeviin säädösmuutoksiin. Energiatehokkailla taloilla hillitään ilmastonmuutosta.  

 

Eristepaksuudet kasvaneet

Suuntaus eristepaksuuksien kasvattamiseen on selvä. Seinissä se on nyt noin 25 senttiä ja yläpohjassa, jossa hyvä eristäminen on erityisen kannattavaa, keskipaksuus on jo puoli metriä. Paksuuden lisäksi merkitystä on valituilla materiaaleilla ja tietenkin myös rakenneratkaisuilla kuten toimivilla ilman- ja höyrynsuluilla. Tiiviys on hyvän eristämisen peruslähtökohta. Hyvin suunnitellun rakenteen lämmöneristyksen läpi ei mene paikallisesti heikentäviä rakenteita eli ns. kylmäsillat ei saa toteutua.

Myös rakennusmääräykset edellyttävät uusilta taloilta A-luokan energiatehokkuutta. Eri osa-alueille on ohjearvot, mutta rakennuksia tarkastellaan kuitenkin kokonaisuuksina. Tyypillisesti esimerkiksi hirsitaloissa seinien kautta katoaa suhteellisen paljon lämpöenergiaa. Määräykset kuitenkin täyttyvät, jos vastaavasti vaikkapa ylä- tai alapohjat on eristetty tavallista paremmin.

 

Eristys tulee suunnitella ja tehdä huolella

Oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään ja eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Oikein suunniteltu rakenne estää kosteuden pääsyn rakenteisiin ja on silti tuulettuva, jolloin eristeiden toimivuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Kosteuden poisjohtumista edesauttaa, jos seinän rakenne harvenee ulospäin mentäessä, jolloin tiiviit rakenteet ovat sisäpuolella ja läpäisevämmät ulkopuolella.

Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös asunnon ilmanvaihto. Hallitun ilmanvaihdon tarkoituksena on paitsi vaihtaa huoneilma, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus huoneistosta. Vinojen sisäkattojen yhteydessä erityinen huomio on kiinnitettävä rakenteiden tuuletuksen riittävyyteen. Eristeen ja aluskatteen väliin jätetään vähintään 70 mm:n tuuletusrako ja vastaavasti myös aluskatteen ja vesikatteen välillä on oltava hyvä tuuletus. Alhaalla räystään alalaudoitukseen jätetään reilut raot, joiden kautta ilma pääsee tuuletusonteloon, josta sen on päästävä poistumaan vapaasti esimerkiksi yläkolmion tuuletusventtiileistä tai harjalle asetettujen tuuletushattujen kautta.

 

Alapohjassa polystyreeni eli EPS on yleisin

Käytetyin eristemateriaali alapohjassa on polystyreeni eli EPS tai tutummalta nimeltään styrox, jota alapohjaansa asentaa neljä rakentajaa viidestä. Polystyreeni kestää hyvin mm. betonivalun aiheuttamaa painetta eikä hätkähdä pienestä kosteudestakaan. Sen päällä voi hyvin liikkua, joten raudoitus käy kätevästi. Tuotetta valmistetaan eri käyttökohteisiin, tutuimpia rakentajalle ovat lattia- ja routaeristelevyt sekä platina/harmaa EPS, jonka lämmöneristyskyky on selvästi EPS:ää parempi.

Keraaminen kevytsora on savesta polttamalla valmistettu kemiallisesti ja mekaanisesti kestävä tuote. Kevytsora puhalletaan suoraan autosta, joten sen asentaminen on vaivatonta. Eristeestä tulee saumatonta, ja alapohjan U-arvovaatimukset täyttyvät metrin reuna-alueilla 420 mm:n ja keskiosalla 300 mm:n kerroksilla. Tämä eristystapa soveltuu alapohjaeristykseen erityisen hyvin silloin, kun tarvitaan alapohjan radontuuletusta. Kevytsora voi tarjota myös vaihtoehdon paalutukselle. Mineraalivillalevyjä ja puhallettavia eristeitä käytetään kantavissa alapohjissa, ns. rossipohjissa.

Polyuretaani eristää lämpöä muita eristemateriaaleja tehokkaammin, koska sen huokosissa on vielä ilmaakin paremmin eristävää kaasua. Materiaali soveltuu erityisen hyvin silloin, jos halutaan saavuttaa ohuella rakenteella mahdollisimman hyvä eristys.

 

Mineraalieriste ulkoseinissä yleisin - puukuitueristeiden suosio kasvaa

Ulkoseinissä tavallisin eriste on levymäinen standardiväleihin mitoitettu mineraalivilla. Tutkimuksiemme mukaan uusien talojen ulkoseiniin asennetuista eristeistä vajaa puolet oli vuori-villaa ja kolmannes lasivillaa. Näitä mineraalivilloja valmistetaan levyinä ja rullatavarana sekä tuulensuoja- ja runkolevyinä. Viime vuosina selluvillan käyttö ulkoseinäeristeenä on lisääntynyt erityisesti lisäeristetyissä hirsitaloissa, mutta muissakin runkotyypeissä selluvillan käyttö on yleistynyt.

EPS-polystyreeniä, platinaa tai polyuretaania käytetään ulkoseinäeristeenä lähinnä lämpöharkkojen välissä. Myös eristämiseen hyvin soveltuvaa pellavaeristettä  (Isolina) on saatavissa levytuotteina, jotka sopivat niin ulkoseinä- kuin yläpohjaeristeiksi.

 ekovilla puhallusvilla asennus

Puukuitueristeen käyttö ulkoseinien lämmöneristyksessä on ollut viime vuodet kasvussa. Kuva: Ekovilla Oy.

 

Yläpohjissa puukuitu on ykkönen

Yläpohjan kautta lämmönhukkaa tapahtuu helpoimmin ja se kannattaakin eristää kunnolla. Yläpohjassa eristepaksuuden kasvattaminen on yleensä yksinkertaisinta ja myös taloudellisesti kannattavaa. Eristepaksuus ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksissa on tällä hetkellä keskimäärin 500 mm. Yläpohjassa käytetyt eristeet ovat joko levymäisiä, mattomaisia tai puhallettavia mineraalivilla- tai puukuitueristeitä.

Yläpohjissa voidaan käyttää samoja materiaaleja kuin seinissäkin. Useimmiten sinne valitaan helposti levitettävä puhalluseriste. Yleinen ratkaisu on myös laittaa pohjalle ensin ryhtiä tuova ja esimerkiksi höyrysulkua suojaava eristelevy jonka päälle puhalluseriste levitetään. Selvästi suosituin yläpohjan eriste on puhallettu puukuitu (Selluvilla, Ekovilla).

Lue lisää: Yläpohjan lisäeristys Ekovillalla

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

leca4

tiileri

wienerberger

ekovilla logo