Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Lämmönjako asennetaan piiloon

Nykyään lämmönlähteet halutaan katseelta piiloon, ja yhä useammin ne asennetaan raken­teiden sisään. Tällöin esim. tilojen kalustus helpottuu entiseen patterilämmitysjärjestel­mään verrattuna, huoneista tulee tasalämpöisiä, ja lattiavedon tunne häviää. Tässä suhtees­sa sähköisiä lattia- ja kattolämmityksiä voidaankin pitää edelläkävijöinä. Uusissa omakoti­taloissa lattialämmitys toteutetaan yleisimmin vesikiertoisena. Tämän vaihtoehdon valitsee 68 % uudisrakentajista. Sähkö- tai vesilattialämmitys asennetaan lähes poikkeuksetta aina­kin johonkin osaan taloa, yleisimmin pesutiloihin.

 

Lattialämmityksellä mukavuutta

Lattialämmitys toteutetaan yleisimmin vesi- tai sähkötoimisena ja asennetaan erityisesti tiloihin, joissa lattiamateriaali­na on lämmittämättömänä kylmän tun­tuinen pinta. Oli pintamateriaali mikä ta­hansa, paljaan jalan alla lämmin lattia tun­tuu miellyttävältä, mikä nostaa asumis­viihtyisyyttä. Lattialämmitys voidaan to­teuttaa myös ilmakiertoisena.

Toinen etu on lämpötaloudellisuus. Lämpö nousee lattiapinnasta ylöspäin siirtymänä tai osittain säteilynä, jolloin huoneen ilma lämpenee tasaisesti lattia­pinnasta kattoon. Näin asumislämpötilaa voidaan laskea muutamalla asteella viihtyvyyden vielä kärsimättä.

Lattialämmitys asennetaan useimmi­ten betonilaattaan, jonka massa varastoi lämmön esim. yösähköllä. Varastoitunut lämpö siirtyy tasaisesti heikosti lämpöä johtavien pintojen, kuten esim. korkin ja parketin, läpi luovuttaen lämpöä talou­dellisesti koko päivän. Lämmitys voidaan asentaa myös pintamateriaalin alle tasoi­tekerrokseen tai koolatuissa puu- tai le­vylattioissa suoraan pinnoitteen alle.

Kipsilattioissa lattialämmitys asenne­taan levykerroksien sisään, jolloin levyjen kiviaines toimii varastoivana kerroksena.

Lattialämmityksen etuna on sen sopi­vuus kaikille lämmitysmuodoille. Kattila­lämmityksessä yleisin ratkaisu on vesikiertoinen lat­tialämmitys, oli sitten energiamuotona puu, öljy tai sähkö. Lattialämmitys voi­daan tehdä myös sähkölämpökaapeleita tai -mattoja käyttäen tai vesikiertoisen järjestelmän kanssa rinnakkain esim. pesutiloissa. Kuivissa tiloissa myös kat­tolämmitys on yleinen rinnakkaislämmi­tysmuoto vesikiertoisen lattialämmityk­sen kanssa.

lmmnjako1

Patterilämmitys

Periaatteessa kaikissa patterilämmityk­sissä lämpenee ensin yläilma, minkä jäl­keen lämpö vasta siirtyy alempiin ilma­kerroksiin. Patterit on syytä sijoittaa ik­kunan alle. Tällöin saadaan poistettua ikkunan tuoma vedon tunne ja samalla lämpö jakautuu tasaisemmin koko tilaan.

Patterilämmitys voidaan toteuttaa jo­ko vesikiertoisena tai sähköpattereilla. Jälkimäistä käsittelemme paremmin säh­kölämmityksen yhteydessä.

Vesikiertoisessa järjestelmässä veden lämpötila on +50–70 astetta. Pattereiden termostaatit säädetään tällöin 22 asteen huonelämpötiloihin, jolloin täydellä te­holla saadaan ko. lämpötila. Jos huoneti­lan lämpötilaa halutaan laskea, voidaan se säätää termostaatista. Täyden tehon sää­tö puolestaan säästää energiaa, kun tiloja ei koskaan lämmitetä liikaa.lmmnjako2

 

Automatiikka

Vesikiertoinen järjestelmä on aina syy­tä varustaa ulko- ja sisälämpösäätimellä. Kun ulkolämpötila laskee, nostaa järjes­telmä automaattisesti kiertoveden läm­pötilaa ja vastaavasti laskee ilman lauh­tuessa. Säädöt ennakoivat siten lämmön­tarpeen jo paljon ennen kuin ulkoläm­pötilan muutos tuntuu talon rakenteissa.

Tämän päivän rakentaja valitsee kes­kusautomatiikan, jota voidaan valvoa ja etätoiminnolla säätää paikasta tai ajasta riippumatta. Automatiikkaan kuuluvat sil­loin kaikki kodin toiminnot: palo- ja asu­misturvallisuus, lvi, valaistus, lämpötilat, paikalla/pois -toiminnot ja ilmastointi.

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

nibelogo 

 

 Stiebel Eltron logo