Lämmönjako asennetaan piiloon
Nykyään lämmönlähteet halutaan katseelta piiloon, ja yhä useammin ne asennetaan rakenteiden sisään. Tällöin esim. tilojen kalustus helpottuu entiseen patterilämmitysjärjestelmään verrattuna, huoneista tulee tasalämpöisiä, ja lattiavedon tunne häviää. Tässä suhteessa sähköisiä lattia- ja kattolämmityksiä voidaankin pitää edelläkävijöinä. Uusissa omakotitaloissa lattialämmitys toteutetaan yleisimmin vesikiertoisena. Tämän vaihtoehdon valitsee 68 % uudisrakentajista. Sähkö- tai vesilattialämmitys asennetaan lähes poikkeuksetta ainakin johonkin osaan taloa, yleisimmin pesutiloihin.
Lattialämmityksellä mukavuutta
Lattialämmitys toteutetaan yleisimmin vesi- tai sähkötoimisena ja asennetaan erityisesti tiloihin, joissa lattiamateriaalina on lämmittämättömänä kylmän tuntuinen pinta. Oli pintamateriaali mikä tahansa, paljaan jalan alla lämmin lattia tuntuu miellyttävältä, mikä nostaa asumisviihtyisyyttä. Lattialämmitys voidaan toteuttaa myös ilmakiertoisena.
Toinen etu on lämpötaloudellisuus. Lämpö nousee lattiapinnasta ylöspäin siirtymänä tai osittain säteilynä, jolloin huoneen ilma lämpenee tasaisesti lattiapinnasta kattoon. Näin asumislämpötilaa voidaan laskea muutamalla asteella viihtyvyyden vielä kärsimättä.
Lattialämmitys asennetaan useimmiten betonilaattaan, jonka massa varastoi lämmön esim. yösähköllä. Varastoitunut lämpö siirtyy tasaisesti heikosti lämpöä johtavien pintojen, kuten esim. korkin ja parketin, läpi luovuttaen lämpöä taloudellisesti koko päivän. Lämmitys voidaan asentaa myös pintamateriaalin alle tasoitekerrokseen tai koolatuissa puu- tai levylattioissa suoraan pinnoitteen alle.
Kipsilattioissa lattialämmitys asennetaan levykerroksien sisään, jolloin levyjen kiviaines toimii varastoivana kerroksena.
Lattialämmityksen etuna on sen sopivuus kaikille lämmitysmuodoille. Kattilalämmityksessä yleisin ratkaisu on vesikiertoinen lattialämmitys, oli sitten energiamuotona puu, öljy tai sähkö. Lattialämmitys voidaan tehdä myös sähkölämpökaapeleita tai -mattoja käyttäen tai vesikiertoisen järjestelmän kanssa rinnakkain esim. pesutiloissa. Kuivissa tiloissa myös kattolämmitys on yleinen rinnakkaislämmitysmuoto vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.
Patterilämmitys
Periaatteessa kaikissa patterilämmityksissä lämpenee ensin yläilma, minkä jälkeen lämpö vasta siirtyy alempiin ilmakerroksiin. Patterit on syytä sijoittaa ikkunan alle. Tällöin saadaan poistettua ikkunan tuoma vedon tunne ja samalla lämpö jakautuu tasaisemmin koko tilaan.
Patterilämmitys voidaan toteuttaa joko vesikiertoisena tai sähköpattereilla. Jälkimäistä käsittelemme paremmin sähkölämmityksen yhteydessä.
Vesikiertoisessa järjestelmässä veden lämpötila on +50–70 astetta. Pattereiden termostaatit säädetään tällöin 22 asteen huonelämpötiloihin, jolloin täydellä teholla saadaan ko. lämpötila. Jos huonetilan lämpötilaa halutaan laskea, voidaan se säätää termostaatista. Täyden tehon säätö puolestaan säästää energiaa, kun tiloja ei koskaan lämmitetä liikaa.
Automatiikka
Vesikiertoinen järjestelmä on aina syytä varustaa ulko- ja sisälämpösäätimellä. Kun ulkolämpötila laskee, nostaa järjestelmä automaattisesti kiertoveden lämpötilaa ja vastaavasti laskee ilman lauhtuessa. Säädöt ennakoivat siten lämmöntarpeen jo paljon ennen kuin ulkolämpötilan muutos tuntuu talon rakenteissa.
Tämän päivän rakentaja valitsee keskusautomatiikan, jota voidaan valvoa ja etätoiminnolla säätää paikasta tai ajasta riippumatta. Automatiikkaan kuuluvat silloin kaikki kodin toiminnot: palo- ja asumisturvallisuus, lvi, valaistus, lämpötilat, paikalla/pois -toiminnot ja ilmastointi.