Jätelaki uudistui – myös rakennus- ja purkujätteet lajiteltava

• Tulosta

Jätelain ja sitä täydentävien asetuksien tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi. Myös rakennus- ja purkujätteet on lajiteltava uudelleen käyttöä varten.

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Rakennus- ja purkujätteet

Uudet määräykset kiristävät erityisesti rakennus- ja purkujätteitä. Määräys edellyttää, että rakennuttajan on suunniteltava ja toteutettava rakennus- ja purkuhanke siten, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta jätettä. Käyttökelpoiset rakennusosat ja -materiaalit on otettava talteen ja käytettävä uudelleen aina, kun se on jätelain mukaan mahdollista. Tämä sama velvollisuus koskee myös kotitalouksia ja muita pienrakennuttajia.

Vähintään 70 % syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä jätelainsäädännön mukaan valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää muutoin materiaalina. Tämä ei koske maa- ja kiviaineisjätteitä tai vaarallisia jätteitä. Suomessa hyödyntämisaste on ollut viime vuosina vain 50–60 %. 

Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä työmaan jätehuolto siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää materiaalina esimerkiksi maarakentamisessa. Rakennus- ja purkujätteen haltijalla tarkoitetaan rakennushankkeeseen ryhtyvää taikka päätoteuttajaa tai urakoitsijaa, jolle jätehuollon järjestämisvastuu on annettu sopimuksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä.

Uusi jätelaki asettaa haasteita kodin lajittelulle. Keittiössä on hyvä olla ainakin astiat biojätteelle, sekajätteelle, muoville ja kartongille. Lisäksi tarvitaan paikka joko keittiössä tai muualla ainakin pattereille, lasille, metallille, pulloille ja keräyspaperille. (KUVA: Topi-Keittiöt)

Erilliskeräys on järjestettävä vähintään seuraaville jätteille:

1. betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka mahdollisuuksien mukaan lajiteltuina jätelajeittain
2. bitumi ja kattohuopa
3. kipsi
4. kyllästämätön puu
5. metalli
6. lasi
7. muovi
8. paperi ja kartonki
9. mineraalivillaeriste
10. asfaltti
11. maa- ja kiviaines

Vaaralliset jätteet on aina kerättävä erikseen ja toimitettava niille tarkoitettuun käsittelyyn. Pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät POP-jätteet on pyrittävä tunnistamaan ja keräämään erikseen asianmukaista käsittelyä varten.

Pakkausjätteet on toimitettava pakkausten tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Myös muu työmaalla syntyvä jäte on mahdollisuuksien mukaan lajiteltava ja toimitettava kierrätettäväksi tai muutoin materiaalina hyödynnettäväksi.

Jos työmaalla syntyy huomattavan suurina määrinä tiettyä tasalaatuista jätettä, kuten kalvomuovijätettä, se on pyrittävä keräämään erikseen.

Osan jätelajeista voi kerätä työmaalla samaan keräysvälineeseen ja toimittaa lajittelulaitokseen eroteltavaksi.

Kotitalouden itse tekemän pienimuotoisen rakentamisen tai purkamisen jätteet tulee lajitella mahdollisuuksien mukaan ja toimittaa kunnan jätelaitoksen vastaanottoon.

Jätelain noudattamista rakennus- ja purkujätteiden jätehuollossa valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Nämä viranomaiset voivat toimia yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Lisätietoa jätehuollon järjestämisestä saat alueellasi toimivilta yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä.

Lähde: www.ym.fi