Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Maalämmöllä ympäristöystävällistä energiaa

Maalämpö on auringon lämpöä, joka varastoituu maaperään ja kallioon eikä järkevästi mitoitettuna lopu talvellakaan. Se on ympäristöystävällistä luonnon omaa uusiutuvaa energiaa. Jo vuosikymmenen ajan maalämpö on ollut suosituin lämmitystapa uusissa omakotitaloissa. Joka toinen uudisomakotirakentaja valitsee sen pääasialliseksi lämmitystavaksi.

Maalämpö on lämmitysmuotona helppo ja huoleton. Laitteisto mahtuu pieneen tilaan ja sopii hyvin vaikka sisätiloihin, sillä se vie tilaa vain yhden jääpakastekaapin verran.

Maalämmön hyötysuhde on erinomainen, sen keräämiseen tarvitaan vain noin neljännes sähköä.

NIBE F1245 F1255 interior

 

Helppo ja vaivaton

Maalämpöjärjestelmää käytetään yleisimmin keskivertoa suuremmissa taloissa, joissa laitteisto sijoitetaan rakennuksen tekniseen tilaan. Maalämmössä lämpöenergia saadaan kerättyä maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla. Niistä keskusyksikön lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Tehokkaimmin järjestelmä toimii ns. matalalämpöisen lämmönjärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen, kanssa.

Käännettäessä toiminto päinvastaiseen, saadaan maalämmön avulla muutaman asteen viilennys kesähelteellä. Varmimmin tämä toimii porakaivolla varustetuissa järjestelmissä. Sähkön lisäksi rinnakkaisina järjestelminä voidaan käyttää aurinkoenergiaa ja tulisijaa. Järjestelmä on helppo automatisoida toimimaan muidenkin lämmitysjärjestelmien kanssa.

Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympäristöystävällisyydellä, mutta tavallisimmin mainitaan kuitenkin käyttökustannusten edullisuus. Haittapuolena tulee ottaa huomioon maalämpöjärjestelmän hankintahinnan kalleus.

 

Edulliset energiakustannukset

Vaikka itse lämpö ei juuri maksa, täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Toisaalta hyötysuhde alentaa käytön edullisuutta. Erityisen energiatehokkaissa ja pienissä taloissa järeä maalämpöjärjestelmä ei usein ole suurehkojen hankintakustannusten vuoksi järkevää.

Maalämpöpumppujen hyötysuhde (cop-luku) on useimmiten noin 3–5 eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä, maalämmitys antaa kolmesta viiteen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että se kattaa noin 3/4 talon energiatarpeesta.

Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoiteta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövastuksilla, jotka tukevat järjestelmää kaikkein suurimpien kulutuspiikkien aikana.

 

Suunnittelussa huomioitava kokonaisuus

Edellytyksenä hyvin toimivalle maalämmitykselle ovat huolellinen suunnittelu sekä oikein mitoitettu ja asennettu maalämpöpumppu. Lisäksi siihen vaikuttavat oikein mitoitettu lämmönkeruupiiri ja lämmönjakoverkosto. Maalämpö kannattaakin hankkia kokonaispakettina ja asennettuna.

Osateholle mitoitettu maalämpöyksikkö käyttää sähkövastuksia talven kylmimpinä aikoina. Laitteisto voidaan mitoittaa myös täydelle teholle, jolloin maalämpö kattaa koko vuoden lämmön tarpeen. Tämä ei aina kuitenkaan ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Puuttuva lisälämpö voidaan -ja kannattaa- tuottaa esimerkiksi tulisijalla.

Lämpöä voidaan myös kerätä talteen varaajaan. Laitteissa on yleensä mukana n. 300 litran varaaja, mutta esim. kohteissa, joissa käyttöveden määrä on suuri, voidaan asentaa lisävaraaja tasaamaan käyttö- ja lämmitysveden kapasiteettia.

 

Putkisto porakaivoon, maahan tai vesistöön 

Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskustannusten edullisuuden ansiosta.

Porakaivon keskimääräinen syvyys on 150–200 metriä ja se sopii myös ahtaille tonteille, joissa kalliopinta on maanpinnassa tai lähellä sitä. Tarvittaessa lämmitysjärjestelmään voidaan liittää useampi porakaivo. Kaivo ei vie paljon tilaa pihassa ja porauskalusto sopii ahtaaseenkin pihaan. Lopputuloksena nurmikolla näkyy vain pintavesiltä suojattu huoltokaivo, jonka voi naamioida vaikka istutuksilla.

Maanalaisessa putkistossa vaakaputkisto kaivetaan 1,2–1,5 metrin syvyyteen. Paras maalaji on kostea savi. Kivisessä maassa on vaarana putkiston rikkoutuminen ja huonompi lämmönkeruukapasiteetti. Vaakaputkisto on porakaivoa edullisempi, mutta vaatii suuremman tilan. Yhdessä keruulenkissä on enintään 400 m putkea. Tavallisimmin omakotitaloon asennetaan kaksi keruuputkistoa, jolloin kaivuala on noin 500–600 m².

Vesistöön asennettaessa maalämmöstä saadaan lämpöä yhtä paljon kuin hyvästä porakaivosta, mutta huomattavasti edullisemmin. Tämä kuitenkin edellyttää, että vesistö on lähellä ja vähintään 2 metriä syvä. Putkistot ankkuroidaan järven pohjaan. Mahdollinen pohjan liettyminen voi alentaa jonkin verran keruuputkiston hyötysuhdetta.

 

Tutustu myös:

Valitse kotiisi sopiva NIBE:n lämpöpumppuratkaisu

NIBE Energy Systems Oy

Stiebel Eltron Oy

www.motiva.fi

 

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot