Lämmitys vaatii entistä vähemmän energiaa

• Tulosta

Pientalojen lämmittäminen on ollut muutoksessa jo muutamia vuosia, sillä talojen lämmitykseen tarvittava energia on pudonnut murto-osaan kiristyneiden energiatehokkuusvaatimusten myötä. Muutama vuosi sitten tullut asetus ajaa kohti nollaenergiataloja ja vähäinenkin lisäenergian tarve katettaisiin laajalti uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähköä ja lämpöä tarvitaan, jotta koti on terveellinen ja viihtyisä sekä toimiva. Jokainen asukas voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa energialaskuunsa omalla käytöksellään.

Älä anna saunan odottaa, sulje suihkun hana, kun saippuoit, opettele pikasuihku. Lämmin käyttövesi vie n. 30 % lämmitysenergiasta. (Kuva: Honkarakenne)

Maalämpö joka toiseen uuteen omakotitaloon

Erityisesti maalämpö ja poistoilmalämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan omakotirakentajien keskuudessa. Lähes puolet rakentajista valitsee jäähdytysmahdollisuudella varustetun lämmitysjärjestelmän ja neljännes lämmityksen etäohjauksen. Pienentyneen lämmitysenergian kulutuksen myötä lämpimän käyttöveden tuotto on noussut suurempaan rooliin. Lämmin käyttövesi haukkaa selvästi suuremman osan energialaskusta kuin aikaisemmin ja siksi on erityisen tärkeä huomioida lämpimän käyttöveden tarve lämmitysjärjestelmää valittaessa. Päälämmitystavaksi luokitellaan öljylämmitys, kaukolämpö, maalämpö ja pellettikeskuslämmitys aina, kun sellainen taloon tulee. Sähkölämmitys puolestaan lasketaan pääasialliseksi järjestelmäksi aina, kun sen rinnalla ei ole edellä mainittuja. Poistoilmalämpöpumppu, ulkoilma-vesilämpöpumppu ja puulämmitys ovat pääasiallisia silloin, kun talolla ei ole muuta pääasiallista lämmitystapaa. Vesikiertoiset lämmitystavat ovat pääasiallisia aina, kun sellainen tulee taloon.

Hybridilämmityksessä monta energialähdettä

Hybridilämmityksessä hyödynnetään useampaa kuin yhtä energialähdettä lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa. Omakotitalorakentajat valitsevat taloonsa käytännössä aina keskimäärin kaksi lämmitysjärjestelmää. Takka tai puu-uuni on ylivoimaisesti yleisin rinnakkaislämmönlähde. Sellainen tulee lähes joka toiseen uuteen omakotitaloon täydentäväksi lämmönlähteeksi. Takka tuo energiankustannuksiin säästöä erityisesti talvikaudella, jolloin lämpöpumppujen hyötysuhteet jäävät alimmilleen. Samalla takka luo omavaraisuutta talon energiantuotantoon, kun lämpöä saadaan myös mahdollisten sähkökatkojen aikana. Tulisijojen suosiolla on Suomessa pitkät perinteet ja niiden valintaa puoltaa myös muut kuin lämpötaloudelliset seikat.

Uusiutuvista luonnonvaroista aurinkoenergia on tekemässä nousua osana pientalojen lämmitystä. Myös kevyet ilmalämpöpumput etenkin suorasähkötaloissa ovat yleistyneet. Ulkoilmalämpöpumppu tulee täydentäväksi lämmityslaitteeksi noin 19 %:iin uusista omakotitaloista.

Huolettomuus ja vaivattomuus painavat lämmitystavan valinnassa

Omakotirakentajien tärkeimmät viisi perustetta lämmitystavan vallinnassa ovat huolettomuus/vaivattomuus, edulliset käyttökustannukset, helppohoitoisuus ja ympäristöystävällisyys, sekä se, että näkyviä pattereita ei saa olla. Alla on listattu suosituimpien lämmitysjärjestelmien parhaat ominaisuudet.

Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen, huoleton ja ympäristöystävällinen valinta. Se valitaan myös tuttavan suosittelun vaikutuksesta. Omakotirakentajista 51 % valitsee maalämmön.

Poistoilmalämpöpumppu on edullinen hankinta- ja käyttökustannuksiltaan, usein talotehtaan suosittelema, helppohoitoinen ja huoleton. Omakotirakentajista noin 12 % hankkii poistoilmalämpöpumpun.

Sähkölämmitys on helppohoitoinen ja edullinen hankkia ja siitä on aiemmat kokemukset.  Moni ahkera takkalämmittäjä päätyy sähkölämmitykseen pääasiallisena lämmitystapana. Omakotirakentajista noin 4 % valitsee sähkölämmityksen.

Kaukolämpöön päädytään suurempien taajamien kaukolämpöalueilla usein jo kaavamääräysten takia. Kaukolämpö on helppohoitoinen ja huoleton lämmitystapa. Omakotirakentajista noin 5 % päätyy kaukolämmitykseen.

Ulkoilma-vesilämpöpumppu on edullinen hankkia ja käyttää. Omakotirakentajista noin 26 % valitsee ulkoilma-vesilämpöpumpun.

Päälämmitystavaksi on määritelty:
- Kaukolämpö, maalämpö ja pellettivesikeskuslämmitys aina kun sellainen taloon tulee
- Sähkölämmitys, kun sen rinnalla ei ole kaukolämpöä, maalämpöä tai puuvesikeskuslämmitystä
- Poistoilma- tai ulkoilma-vesilämpöpumppu, kun sen rinnalla ei ole muuta pääasiallista lämmitystapaa
- Puulämmitys silloin, kun sen rinnalla ei ole muita ”pääasiallisia” lämmitystapoja
- Vesikiertoinen on aina pääasiallinen kun sellainen tulee.

(Rakennustutkimus RTS Oy
Omakotirakentajatutkimus 2022/23 RV)