Kaunis ja kestävä lattia

• Tulosta

Lattiapinnat ovat isoja, useitakin tiloja käsittäviä yhtenäisiä pintoja. Kaunis lattia on paitsi kestävä, myös tärkeä koko sisustukseen ja tunnelmaan vaikuttava tekijä. Lattiat ovat eniten kulutukselle alttiita kodin pintoja, joten niiltä vaaditaan kovaa kulutuk­sen kestävyyttä. Lattia on ensimmäinen pinta, jonka tulija näkee astuessaan ovesta sisälle, joten myös näyttävyys on usean rakentajan valintapäätöksessä mukana. Lattiamateriaalien ja mallien määrä markkinoilla on kattava ja jokaiselle löytyy varmasti mieleisensä. Suomes­sa asennetaan uudisrakennuksiin vuosittain noin 2,4 miljoonaa lattianeliötä, joista runsas puolet asennetaan ainakin osaksi itse.

Lue lisää: Kaunis ja kestävä lattia

Keittiö jokaiseen makuun ja budjettiin

• Tulosta

Keittiö tarvitsee yksityiskohtaisen kalustesuunnitelman ja samalla kannattaa pohtia, kuka tekee asennustyön. Keittiö voi näyttää hyvin samalta, mutta kun niitä vertailee eri valmistajilla, on hyvä muistaa, että laatu löytyy yksityiskohdissa: ne ovat tarkkaan harkittuja ja myös viimeisteltyjä. Keittiön hintaan vaikuttaa oleellisesti kaapin ovimateriaali, kaappien sisus, integroidut kodinkoneet ja tasomateriaali sekä tietysti kaappien lukumäärä.  Myös valaistuksella on keittiön onnistumiseen iso merkitys. Hyvä suunnittelu takaa toimivan ja mieluisan keittiön budjetin mukaisesti.

Lue lisää: Keittiö jokaiseen makuun ja budjettiin

Keittiö on aina mittatilaustyö

• Tulosta

Keittiö suunnitellaan aina asiakkaan toiveista ja niitä kunnioittaen. Keittiö on joka kerta mittatilaustyö. Unelmiensa keittiön haluaa jokainen uuteen kotiinsa. Siinä pitää olla ”kaikki kohdallaan”, jotta se tuntuu omalta keittiöltä. Keittiö suunnitellaan nykyään lähes aina avoimeksi tilaksi olohuoneen yhteydessä.  Keittiö on kodin kallein yksittäinen tila ja siksi siihen halutaan panostaa - se halutaan tehdä yksilölliseksi, asujansa näköiseksi. Keittiö on kodin keskus ja sen suunnittelun lähtökohta on aina perheen tarpeet.

Oikein suunniteltu keittiö helpottaa arjen askareita ja parantaa kodin viihtyvyyttä. (Kuva: Kannustalo)

Lue lisää: Keittiö on aina mittatilaustyö

Keittiökalusteet

• Tulosta

Kalusteissa laaja tarjonta

Keittiökalustehankinnan hinta määräytyy sekä hankittavien kalusteyksiköiden määrän, laadun että toimittajan palvelusisällön mukaan. 70 % omakotirakentajien keittiökalustehankinnoista sijoittuu 4000 ja 12 000 euron väliin (ilman kodinkoneita). Tyypillinen rakentaja valitsee kalusteensa sisustuksellisten arvojen, laadun ja palvelun perusteella, mutta myös toimittajan maine ja hyvä suunnittelupalvelu painavat paljon. Vain harva tekee päätöksensä pelkän hinnan perusteella.

Vajaa puolet rakentajista hankkii kalusteensa alan erikoisliikkeestä. Keittiökalusteet ovat sekä suhteellisen arvokas hankinta että oleellinen osa sisustusta, joten tuotteet halutaan mielellään nähdä luonnossa ennen päätöksentekoa. Tähän erikoisliike pysyvine näyttelyineen tarjoaa oivan mahdollisuuden. Toinen erikoisliikkeitä puoltava seikka on niiden tarjoamat myyjä- ja suunnittelupalvelut. Kaappisuunnitelma tarvitaan joka tapauksessa tarjouksen tekemiseen, joten siitä ei veloiteta erikseen. Suunnittelupalvelun taso tosin riippuu paljon liiketyypistä, edullisia noutokeittiöitä tarjoavalla ketjulla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia yksilöllisten toiveiden huomioimiselle kuin suunnittelupalveluun panostavalla tilauskeittiömerkillä.

Talotoimituksen mukana toimitettavien keittiöiden osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Osin tämä johtuu valmistalojen (eli ns. avaimet käteen-talojen) lisääntymisestä, mutta myös osa muista talotoimittajista tarjoaa taloihinsa kalusteet sisältäviä laajoja paketteja. Varsinkin isommista rautakaupoista löytyy eri keittiömerkkien edustuksia esittelyineen, joten omat kalusteensa voi hankkia myös samasta tutusta paikasta kuin muutkin tarvikkeet.

Materiaalit ja tyypit

Kalusteovien merkitys on suuri sekä keittiön ilmeelle että hinnalle. Saman toimittajan, kaappirungoiltaan samanlaisen kalustetoimituksen hinta voi vaihdella ovivaihtoehdosta riippuen 5000 eurosta 10 000 euroon.

Kalusterungot

Kalusterungot on yleensä valmistettu huonekalukäyttöön tarkoitetusta lastulevystä, pinnoitteena voi olla melamiini, puuviilu tms. tyyliin sopiva materiaali.

Kalusteiden ovimateriaalit

Massiivipuu-ovet ovat nimensä mukaisesti kokonaan puuta. Tavallisimmin käytettyjä puulajeja ovat pyökki, tammi, koivu ja mänty. Ovet voivat olla luonnonvärisiä tai pintakäsitelty esimerkiksi läpikuultavalla pinnoitteella. Massiivipuuovet ovat monen mielestä edustavimpia, mutta sijoittuvat myös hinnaltaan haitarin yläpäähän. Noin puolet rakentajista päätyy siitä huolimatta massiivipuuovilla varustettuun keittiöön.

Lämpökäsitelty puu on uusimpia innovaatioita puupuolella, materiaali löytyy myös joidenkin merkkien kalusteovista. Lämpökäsitelty puu on normaalia massiivipuuta kovempaa ja kestää myös kosteutta sitä paremmin. Tämä on huomionarvoinen seikka erityisesti kosteiden tilojen kalustevalinnoissa.

MDF- ovien runko on valmistettu hierretyistä puukuidusta puristamalla. Mdf-materiaalista on helppo työstää erilaisia ovimuotoja ja pinnoittaa tai maalata ovi sopivaksi katsotulla tavalla. Maalatut ovet ovat usein mdf-runkoisia, mutta mdf-ovia on saatavilla myös kulutusta ja pesua kestävillä kalvopinnoitteilla varustettuna.

Laminaattiovien nimitys tulee pinnoitteena käytetystä levystä, ovien runko on yleensä lastulevyä. Laminaattiovien pinnassa on yleensä suunnilleen millimetrin paksuinen korkeapainelaminaattilevy. Laminaattipinnoite on hyvin kovaa ja kestää sekä kulutusta että erilaisia pesuaineita. Kestävyytensä ansiosta laminaattia käytetään paljon myös työpöytätasoissa.

Melamiinipinnalla varustetut kalusteovet ovat edullisia, mutta eivät kestä kulutusta siinä määrin kuin monet muut vaihtoehdot. Keittiökalusteovissakin materiaali kyllä menettelee, jos edustavuus ja kestävyys eivät ole valinnassa päällimmäisiä asioita. Muidenkin ovimateriaalien yhteydessä melamiinia käytetään usein pinnoitteena kalusterungoissa, ovien taustamateriaalina tms. vähemmälle kulutukselle joutuvissa paikoissa. Vaatkaappien ovissa melamiini on selvästi suositumpi ovimateriaali kuin keittiöissä.

Työpöytätasot

Laminaattitaso on kulutusta kestävä, helposti pestävä ja pinnan voi valita kiveä, puuta tai aivan jotain muuta muistuttavana. Laminaattitaso on rakentajien yleisimmin valitsema työpöytätasotyyppi.

Luonnonkivitasot ovat yleistyneet ja niihin päädytään erityisesti silloin, kun keittiöön halutaan laadukas leima. Kivitasot kestävät sekä käyttöä että kulutusta mutta ovat selvästi laminaattitasoja kalliimpia.

Puutasoilla saadaan keittiöön oma leimansa. Puutasot vaativat laminaatti- ja kivitasoja enemmän hoitoa, myös käytön jäljet näkyvät niissä helpommin.

Kalustemerkit

Suomesta löytyy parisen sataa kalusteita valmistavaa yritystä, josta tosin valtaosa on paikallistasolla toimivia puusepän verstaita. 10 suurinta merkkiä vastaa noin 60 %.

Alla on esitelty omakotirakentajien eniten ostamat keittiömerkit.

Keittiötoimittajia:

Puustelli>>>

Isku Keittiö>>>

Keittiön suunnittelu

• Tulosta

Keittiö tarpeen mukaan

Keittiötilojen suunnitteluun vaikuttavat mm. perheen koko sekä ruokailu- ja ruuanlaittotottumukset. Asukkaasta riippumatta määrätyt keittiön toimivuuteen liittyvät perusasiat ovat silti voimassa. Keittiö toimii yleensä myös seurustelutilana sekä tuttujen että joskus myös hieman vieraampienkin kesken, jolloin ripaus edustavuuttakaan ei ole pahitteeksi. Tyyli- ja ulkonäköasiat ovat nekin keittiöratkaisuiden valinnassa tärkeitä, mutta kuten tunnettua,  ns. makuasioista ei voi kiistellä eikä yleispätevästi neuvoakaan.

Hahmotelma keittiöstä tarvitaan jo pääpiirustusvaiheessa, vesi- viemäri- ja sähköliitännät pitää myös tietää ajoissa näiden vaatimien putkitusten ja tilavarausten vuoksi. Pääpiirustusten tekijä sommittelee papereihin kyllä versionsa keittiöjärjestelyistä, mutta yksityiskohdat kirkastuvat vasta varsinaisen keittiösuunnittelijan kanssa. Keittiökalustemyyjät ovat usein myös ammattitaitoisia suunnittelijoita, joiden palvelua käytetään ahkerasti. Ammattilaisen työpöydällä monet tärkeät yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen koulutuksen ja kokemuksen tuomalla rutiinilla, jättäen silti tilaa myös asiakkaan omille ajatuksille.

Erityisesti lapsiperheiden keittiötiloissa korostuvat käytännöllisyyden ja tehokkuuden vaatimukset. Ruunalaitto- ja ruokailuastioita tarvitaan paljon ja suuret, helposti tavoitettavat säilytystilat ja laskutilat helpottavat arkirutiineja. Iso liesi, astianpesukone, suuret kylmätilat ja reilu ruokapöytä ovat tarpeen, sillä ruokaa tehdään, nautitaan ja säilytetään isoja määriä kerrallaan. Markettireissulla ruokatarvikkeita voidaan hyvinkin hankkia 3-5 päivän tarpeiksi kerrallaan, vähintään iso jääviileäkaappi ja iso, erillinen pakastin eivät ole näissä olosuhteissa liioittelua. Keittiön pinnat joutuvat lapsiperheissä kovemmalle kulutukselle kuin aikuistalouksissa, joten pintamateriaalien valinnoissa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota helppohoitoisuuteen ja kestävyyteen. Turvallisuusnäkökohdatkin korostuvat taaperotaloudessa, esimerkiksi uunin sijoittaminen normaalille työtasokorkeudelle säästää sekä selkää että pienokaisten sormia.

Arkisin käytettävä ruokailutila on järkevää sijoittaa esteettömästi lähelle ruuanvalmistuspistettä ja astianpesukonetta, ei kuitenkaan estämään kulkua lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja muiden paljon käytettyjen toimintojen välillä. Suora yhteys eteiseen on myös hyvä ominaisuus ajatellen kauppatavaroiden sisään kantamista ja roskien poisvientiä.

Keittiön järjestelyt

Keittiön suunnittelun perustana voidaan pitää lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja jätekaapin muodostamaa ydintä. Näiden yleisimmin käytettyjen toimintojen tulisi sijaita lähekkäin, korkeintaan parin askeleen päässä toisistaan. Kulku niiden välillä tulisi olla esteetöntä ja vieressä tulisi olla myös laskutilaa. Yleensäkin laskutilaa kannattaa varata riittävästi, riittävän isolle työpöydälle voi kattaa vaikkapa 10- 20 hengen "seisovan pöydän".

Kalusteet tulee suunnitella siten, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 700-1300 mm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten uunin ja astianpesukoneen sijoittaminen oikealle työskentelykorkeudelle  on ergonomian kannalta järkevää. Esimerkiksi astianpesukoneen nostaminen 30-40 senttiä lattiatasosta helpottaa jo huomattavasti sen täyttämistä. Harvemmin tarvittavia asioita voi sitten säilöä hankalammin saavutettavissa paikoissa, osin jopa muualla kuin keittiössä.

Työpöydän ja seinäkaapin yleisimmin käytetty etäisyys korkeussuunnassa on 460 mm. Seinäkaappien ei kuitenkaan tarvitse aina olla samalla korkeudella, esim. astiankuivauskaappiin tai muihin paljon käytettyihin seinäkaappeihin ulottumisen kannalta on eduksi, jos kurotteluetäisyys on hieman pienempi.

Keittiökalusteiden sijoittelun mukaan puhutaan I-, II-, L- ja U-keittiöistä. Keittiötyypin valintaan vaikuttavat keittiön pinta-ala, muoto, kulkuyhteydet muihin tiloihin, hormien paikat, sekä keittiön muu sisustus, kuten ruokapöytä jne.

I-keittiö on tavallisesti pienehkö, koska siinä kaikki kalusteet ja koneet on sijoitettu yhdelle seinälle. II- keittiössä myös vastapäinen seinä on otettu käyttöön. L- ja U-keittiöissä kalusteita on sijoitettu myös huoneen kulmiin. Kulmatilat ovat kooltaan suuria, mutta normaali hyllyjärjestelyillä erityisesti alakaapin taimmaisia tavaroita joutuu kurkottelemaan. Tähän tuo helpotusta pyörivä karusellikaappi. Lieden sijoittaminen nurkkaan voi olla myös oivallinen vaihtoehto.

Keittiössä, jossa kalusteet on sijoitettu joko vastakkaisille seinustoille II-keittiöksi tai kaaren muotoon U-keittiöksi, tulee vastakkaisten kalusteiden välin olla aina vähintään 1300 mm, U-keittiössä mielellään 1600 mm. Yleistyvä virtaus on sijoittaa liesi saarekkeeksi keskelle keittiötä. Ratkaisu on eittämättä näyttävä, mutta käytännöllisyysmielessä perinteinen kalusteriviin sijoitettava liesikin toimii hyvin. Saarekeratkaisu maksaa helposti perinteistä enemmän, koska esimerkiksi tavallinen liesituuletin ei käy vaan käryjen poisto täytyy järjestää huuvan avulla.

On olemassa monia muitakin keittiön käyttömukavuutta lisääviä asioita, jotka määräytyvät käyttäjäperheen mukaan. Ulkonäköasiat eivät ole näistä vähäpätöisimpiä.

Kotitalouskoneet ja niiden suunnittelu

Keittiöön kiinteästi omille paikoilleen sijoitettavia kodinkoneita ovat kylmäsäilytyslaitteet, astianpesukone, liesi ja yleensä myös mikroaaltouuni. Kotitalouskoneiden asennusvaatimukset niin mitoitukseltaan kuin sijoitukseltaankin ovat erilaisia. Paikkoja mietittäessä on hyvä huomioida, että laitteiden läheisyydessä tarvitaan yleensä työ- ja laskutilaa.

Kylmäkalusteet ovat joko vapaasti sijoitettavia tai kalusteisiin upotettavia, uudessa keittiössä käytetään pääsääntöisesti viimeksi mainittuja. Kylmäkalusteisiin ja muihinkin kodinkoneisiin on saatavilla samoja ovilevyjä, joita käytetään kaapistoissa. Näissä ns. integroiduissa keittiöissä koneet sulautuvat kaapistoon niin, ettei oudompi niitä edes huomaa. Kylmälaitteiston sijoituksessa on huomioitava laitteen vaatima ilmankiertotila. Työtehoseuran tutkimusten mukaan puutteellisen ilmankierron aiheuttama kuumeneminen lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 60 % ja vaikuttaa lisäksi laitteen käyttöikään. Samasta syystä kylmälaitteita ei myöskään kannata sijoittaa lämpöä tuottavien laitteiden (uuni, astianpesukone, lämpöpatteri) viereen. Laitteiden mukana tulee myös niiden sijoitusta koskevat ohjeet. Kodinkoneiden ja kaapistojen koot perustuvat standardimittoihin, joten normaalitilanteessa keittiösuunnitelmiin ja kalusteisiin tehdyt tilavaraukset huomioivat myös tuuletustarpeen.

Mikroaaltouuni voidaan sijoittaa pöydälle, komeroon, seinäkaapin alareunaan tai kaapin alimmalle hyllylle. Paras sijoituskorkeus on 700 mm-1100 mm.

Pesuallas ja jätehuolto

Astioiden pesua varten tarvitaan astianpesuallas tai -altaita keittiön ja talouden koon mukaan. Yksi iso allas vie tilaa 400 mm, pesuallas ja kaatoallas 600 mm ja kaksi isoa allasta 800 mm. Pesupöydän kestävin ja käytännöllisin materiaali on ruostumaton teräs.

Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Jätteiden lajittelutarve ja hyödyntäminen riippuu kunnasta ja asuinalueesta. Vaikka kuntatasolla ei lajittelu vielä täydellisesti toimisikaan, voi kierrätystä harrastaa myös itse esimerkiksi kompostoimalla biojätteet. Keittiösuunnitelmassa kierrätystarpeet näkyvät ennen kaikkea roskakaapissa, jossa tilaa varataan 2-4 erilliselle ämpärille, osa tarpeen mukaan kannellisia. Jäteastia on yksi käytetyimpiä keittiötarvikkeita, joten jätekaapin toiminnan kannalta kannattaa suosia ratkaisuja, joissa astiat saa vedettyä esiin kevyesti yhdellä liikkeellä pahemmin kumartumatta tai kurottelematta. Samasta syystä sen on syytä olla keskeisesti sijoitettu, helppokäyttöinen ja vahva.

Kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, ongelmajätteille jne. tarvitaan myös omat säilytyspaikkansa. Panttipullojen ja lehtien varastointi on hyvä järjestää niin, että ne on helppo sekä laittaa heti käytön jälkeen että myös ottaa säilytystilastaan mukaan asioille lähdettäessä.