Kylpyhuone- ja saunayritykset

• Tulosta

Weberillä on Suomessa 12 tehdasta 10 eri paikkakunnalla, Suomessa markkinoitavat tuotteet ovat pääasiassa kotimaassa valmistettuja. Yritys valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja. Lue lisää Weberistä tämän linkin kautta sekä täältä.

Wienerberger on yhty­mänä maailman johtava julki­sivu-, runko-, katto- ja piha­tiilien valmistaja, jolla on 243 tiilitehdasta 26 eri maassa. Wienerberger Oy Ab valmistaa ja myy poltettuja tiiliä Suomessa. Lue lisää Wienerbergeristä täältä.

Svedbergs on Pohjolan markkinajohtaja kylpyhuonekalusteissa. Laaja tuotevalikoima sisältää kylpyhuonekalusteet, ammeet, suihkut, hanat, WC-istuimet, valaisimet, pyyhekuivaimet ja SPA-malliston.  Lue lisää Svedbergistä täältä.

IDO on tehnyt suomalaisista kylpyhuoneista moderneja ja toimivia jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on ollut kehittää laadukkaita ja inspiroivia tuotteita, jotka tuovat suomalaisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Lue lisää Idosta täältä.

Laadukas lämpöpumppu on vaivaton lämmitysratkaisu, jolla säästät energiaa ja rahaa

• Tulosta

Mikä lämmitysmuoto olisi paras uuteen omakotitaloon tai lämmitysjärjestelmän vaihtoon? Mitä eroja on maalämmöllä, ilma-vesilämmöllä ja poistoilmalämmöllä?

Maalämpöpumppu – energiatehokkain lämmitys ja viilennys

Nimensä mukaisesti maalämpöpumppu hyödyntää maaperän lämpöä, joka kerätään yleensä maalämpökaivosta. Kalliosta saatu lämpö siirretään maalämpöpumpun avulla vesikiertoiseen lattialämmitykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen.

Maalämpö on energiatehokkain lämmitysjärjestelmä. Säästöä vuositasolla se tuo parhaimmillaan jopa 70-80 % sähkölämmitykseen verrattuna. Se on myös luotettava ja pitkäikäinen järjestelmä. Maalämpöpumpussa on kovilla pakkasilla paras hyötysuhde ja se nostaa talon arvoa.

NIBE maalämpöpumppumalleja löytyy kaiken kokoisiin omakotitaloihin, pienistä suuriin sekä uusiin ja vanhoihin. Ne toimivat tehokkaana päälämmitysjärjestelmänä ja niihin voidaan liittää myös aurinkosähkö, viilennys ja ilmanvaihto, kaikki samaan automatiikkaan. Laitteiden korkea hyötysuhde ja älykäs ohjaus varmistavat, että lämpöä ja lämmintä käyttövettä tuotetaan huipputehokkaasti ja huolettomasti ympäri vuoden.

Kesäksi tuo mukavuutta Cool-IN -viilennysjärjestelmä, joka on tehty toimimaan täydellisesti NIBE maalämpöpumppujen kanssa. Sisätilat pysyvät tasaisen viileinä ja raikkaina, ja ilmankosteus alenee. Viileys kerätään syvältä maasta ja joko puhalletaan sisätiloihin seinälle asennettavalla tai kattoon upotettavalla konvektorilla tai toteutetaan lattiaviilennyksenä. Sähkönkulutus on vain murto-osan esimerkiksi ilmalämpöpumpun kulutuksesta.

Poistoilmalämpöpumppu huolehtii myös ilmanvaihdosta

Poistoilmalämpöpumppu eli PILP hyödyntää talosta poistettavan ilman lämpöenergiaa, jonka se siirtää vesikiertoiseen lattialämmitykseen, käyttöveden lämmittämiseen sekä tuloilman lämmittämiseen (jos talossa on sekä tulo- että poistoilmakanavisto).

PILP soveltuu lähes kaiken kokoisiin taloihin aina noin 180 m² asti. Edullisemmat mallit soveltuvat pienempiin taloihin (max. 120 m²) ja isommat ja tehokkaammat mallit siitä ylöspäin. NIBE S735 invertteriohjattu poistoilmalämpöpumppu on tehokkuudessa omassa luokassaan. Lisäksi se on erittäin hiljainen ja siinä on kaikki NIBE S -sarjan edut, mm. sääennusteen huomiointi, wifi, etähallintamahdollisuus ja langattomien lisätarvikkeiden käyttäminen.

Nykyaikainen poistoilmalämpöpumppu on energiatehokas. Sillä voidaan saada säästöä 40-70 % verrattuna sähkölämmitykseen. Iso etu on kompakti kokonaisuus, koska samassa järjestelmässä on mukana myös kodin ilmanvaihto, eli koko talotekniikalle yksi ohjaus. PILP ei tarvitse ulkoyksikköä tai kaivoa, ja soveltuu siksi hyvin myös ahtaille kaupunkitonteille.

Ilma-vesilämpöpumppu pää- tai apulämmönlähteenä

Nimensä mukaan ilma-vesilämpöpumppu eli VILP (käytetään yleisesti puhekielessä, kuten myös lyhenteitä IVLP ja UVLP) hyödyntää ulkoilmasta saatavaa lämpöenergiaa ja saatu lämpö siirretään vesikiertoiseen lattia- tai patterilämmitykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen. VILP soveltuu kaikenlaisiin pientaloihin. Malleja löytyy useita erilaisia ja eri kokoluokkia kohteen mukaan.

Ilma-vesilämpöpumppu säästää parhaimmillaan 50-70 % sähkölämmitykseen verrattuna ja on maalämpöä edullisempi investointi. VILP soveltuu lähes joka kohteeseen ja on helppo sijoittaa talon seinustalle. NIBE ilma-vesilämpöpumpuissa on panostettu erityisesti alhaiseen äänitasoon, helppokäyttöisyyteen ja energiatehokkuuteen. Samalla ulkoyksiköllä voidaan hoitaa myös viilennys kesähelteillä. NIBE POLAR tuottaa lämpöä kompressorin avulla jopa -25°C pakkasiin asti. Sähkövastus löytyy varajärjestelmänä kaikkein kovimpiin keleihin.

NIBE PLUS –ilma-vesilämpöpumppujärjestelmät on suunniteltu toimimaan saumattomasti erityisesti öljy- tai puulämmityksen rinnalla, huolehtien koko järjestelmän ohjauksesta. Kohtuullisen investointikustannuksen avulla se maksaa itsensä nopeasti takaisin säästöinä lämmityskuluissa.

NIBE on suunniteltu ja valmistettu pohjoisen rankkoihin oloihin. Tehokkuudesta kertoo energiamerkin mukana toimitettu tieto laitteen hyötysuhteesta kylmässä ilmastossa. NIBE ilmoittaa energiamerkinnän reilusti vastaamaan laitteen todellista, täyttä kuormitusta.

Mitä muuta toivot lämmitykseltäsi?

Vertaile vaihtoehtoja. Pelkän hankintahinnan sijaan mieti myös näitä asioita: Onko tärkeintä mahdollisimman pieni sähkölasku vai edullinen investointi?
Entä älykkäät ominaisuudet - haluatko etähallinnan ja pörssisähköohjauksen? Tai laajentaa järjestelmää aurinkopaneeleilla nyt tai tulevaisuudessa ? Mahdollisuus kaikkiin näihin on vakiona kaikissa uusissa NIBE-lämpöpumpuissa. NIBE S -sarjassa on näiden lisäksi mukavuutta lisäämässä mm. sääennustehuomiointi, wifi-yhteys ja käyttäjää opastava käyttöliittymä.

Ammattilainen auttaa lämpöpumpun valinnassa

Lämpöpumppulämmitystä ei tule hankkia ilman oikeaa järjestelmän mitoitusta. Mitoituksen saat lähimmältä NIBE jälleenmyyjältä tai halutessasi voit olla yhteydessä NIBE Neuvontapalveluun, missä ammattilaiset auttavat sinua.

Lämmitystä uudistaessa, muista, että lämpöpumpun asennuskustannukset oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Asennuskustannuksiin lasketaan myös energiakaivon poraustyö.

NIBE lämpöpumppuihin saa kuuden vuoden maksuttoman NIBETURVAn, kun rekisteröi laitteen pian asennuksen jälkeen.

NIBE Rahoitus voi auttaa hankinnan rahoituksessa.

Lisätietoja:

NIBE Energy Systems Oy

Löydä tästä

lähin NIBE jälleenmyyjäsi

NIBE Neuvontapalvelu

nibe.fi

Laadukkaat ikkunat

• Tulosta

Laadukkaat ikkunat säästävät lämmityskustannuksissa, parantavat ääneneristystä ja lisäävät asumismukavuutta. Laadukkaisiin ikkunoihin sijoittaminen kannattaa, sillä se on investointi vuosikymmeniksi. Ikkunoilla on iso merkitys asunnon viihtyvyyteen. 

Suuret ikkunat ovat näyttäviä, mutta jos ne tulevat alle 700 mm:n etäisyydelle lattiapinnasta, joudutaan ne varustamaan turvalasituksella. (Kuva: Honkatalot)

Laadukas ikkuna

Hyvä ikkuna on kestävä, helppohoitoinen ja tiivis. Se pitää lämmön sisällä ja melun ja kylmyyden ulkona sekä suojaa sateelta ja tuulelta. Huolella tehdyssä ikkunassa karmit ja puitteet ovat mittatarkkoja, heloitukset, maalaukset ja profilointi kunnossa sekä tiivisteet paikoillaan. Ikkunat eivät saa iänkään myötä vääntyillä, vaan ne avautuvat vaivattomasti vuosienkin päästä. Korkea laatu näkyy myös hyvänä ja siistinä työjälkenä sekä tuotteiden asiallisena pakkaamisena ja suojauksena. Jos näissä on puutteita tai virheitä, kannattaa ottaa heti valmistajaan yhteyttä jo ennen ikkunoiden asentamista.

Energiatehokkaat ikkunat voivat aiheuttaa myös ikkunan ulkopinnan huurtumista. Tämä ei kieli silti huonosta ikkunan laadusta, vaan kyseessä on luonnon ilmiö, joka voidaan välttää valitsemalla ulommaiseksi ikkunan lasiksi huurtumista estävä lasi. Energiansäästölasit voivat myös vaimentaa matkapuhelimen signaalin etenemisen läpi ikkunan. Puhelut voivat pätkiä, katketa tai eivät tunnista kenttää ollenkaan. Niinpä markkinoille on tullut uusia ikkunoita, joiden energiatehokkuus on vaatimusten tasalla, mutta eivät heikennä matkapuhelimen signaalia.

Talopaketeissa ikkunat ovat kauppahinnassa mukana, joten niihin ei tule useinkaan kiinnitettyä huomiota muuten kuin ulkonäön suhteen. Ikkunat kuitenkin muodostavat paketin hinnasta merkittävän osan, joten onkin hyvä tarkistaa, minkälaiset ikkunat paketissa tulevat. Näin vältytään myöhemmiltä pettymyksiltä.

Hyvä tuote vaatii vähän huoltoa

Alumiinipuitteiset ikkunat vaativat vain vähän huoltoa. Niiden pinta kestää vuodesta toiseen, ja huolto perustuukin lähinnä tahrojen ja lian poistamiseen. Puuikkunan maali- tai suojakäsittelypinta pitää huoltomaalata jo ennen kuin maalipinta alkaa lohkeilla. Ikkunoiden tiivisteet vaihdetaan tarvittaessa. Huoltoa on tietenkin myös ikkunoiden pesu. Pestävien pintojen määrä riippuu valitusta ikkunatyypistä ja valintavaiheessa onkin hyvä muistaa, että MSK-ikkunoissa on kuusi pestävää pintaa, MSE-Ikkunoissa neljä ja kiinteässä kolmilasisessa ikkunassa vain kaksi.

Energialuokitus ja merkki

Ikkunoiden energialuokitus on kehitetty, jotta kuluttajat voisivat mahdollisimman helposti vertailla eri ikkunaratkaisujen energiatehokkuutta. Energialuokituksessa lasketaan U-arvon, ilmanpitävyyden ja auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimen mukaan vertailuarvo E, jonka yksikkö on kWh/m²,a. Esimerkiksi E-arvo 100kWh/m²,a, tarkoittaa, että jokainen ikkunaneliömetri kuluttaa 100kWh energiaa vuodessa. Energialuokituksessa ikkunalle lasketaan vertailuluku, joka kertoo kuinka paljon ikkunarakenne aiheuttaa lämmitystarvetta vuodessa. Uusia omakotitaloja ja luvanvaraista remontointia koskevien määräysten mukaan ikkunan lämmönläpäisykerroin (U-arvo) ei saa olla yli 1.0. Myös mökkiä, jota on tarkoitus käyttää ns. kakkosasuntona, koskee ikkunoiden osalta samat määräykset kuin uusia omakotitaloja. Markkinoilla on ikkunoita U-arvoltaan jo 0,7, mikä tarkoittaa, että näiden ikkunoiden lämmönhävikki on 30 % pienempi kuin U=1-ikkunoissa. Ikkunoiden energiamerkissä ikkunat jaetaan energialuokkiin A++:sta G:hen, jossa A on vähän kuluttava ja G paljon kuluttava. Ikkunoiden energialuokitus on vapaaehtoinen järjestelmä, johon voivat liittyä kaikki kotimaiset ja ulkomaiset ikkunavalmistajat. 

Ikkunavalmistajia:

Lammin ikkunat ja ovet

LähiTapiolan muistilista turvallisen asumisen suunnitteluun

• Tulosta

Rakentamisen suunnittelun yhteydessä tehdään elämän kokoisia turvallisuuspäätöksiä. Jo rakennusprojektia suunniteltaessa kannattaa kiinnittää huomiota asumisturvallisuuteen.

Ole huolellinen tulisijan valinnassa, suunnittelussa ja sijoittelussa

Suunnittelijan on tärkeää mainita jo lupapiirustuksissa tulisijojen ja piippujen tyyppi ja huomioida niiden yhteen­sopivuus. Useita palovahin­koja on aiheutunut, kun hor­mi ja tulisija eivät olekaan ol­leet tehoiltaan yhteensopivia tai hormeja on asennettu tai rakennettu väärin. Siksi onkin aina tärkeää varmistaa tulisi­jan ja esimerkiksi kevythor­min yhteensopivuus! Tulisi­jasta piippuun lähtevä lämpö­teho ei saa olla liian suuri pii­pun rakenteeseen nähden.

Palovaroittimet osa sähkösuunnittelua

Sähköverkkoon kytketyt pa­lovaroittimet ovat pa­kollisia uudisrakentamisessa. Asunnon jo­kainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrok­set ja ullakot on varustetta­va vähintään yhdellä palova­roittimella. Asunnon jokai­sen kerroksen tai tason alka­vaa 60 neliötä kohden on olta­va vähintään yksi palovaroi­tin. Laitteiden tai laitteisto­jen sijoittelu on syytä määri­tellä jo sähkösuunnittelupöy­dällä. Markkinoilla on myös niin kutsuttuja älypalovaroit­timia, jotka kytkevät virran pois juuri siitä tilasta jossa sa­vun katkua tuntuu. Keittiöihin on saatavissa vastaavanlaista tekniikkaa, joka estää ennal­ta sähkölaitteista aiheutunei­ta paloja.

Varmista turvallinen katolla liikkuminen

Kattoturvatuotteita tarvitaan, jotta katolla voitaisiin liikkua turvallisesti. Savupiippu on voitava nuohota, veden pois­toputket tarkistaa tukosten varalta ja katolta on voitava poistaa roskia tai lunta. Myös antenniasennukset edellyttä­vät usein katolle kiipeämis­tä. Kattoturvatuotteita edel­lytetään jo viranomaismäärä­yksissä. Suomen rakentamis­määräyskokoelman osa F2 rakennuksen käyttöturvalli­suudesta määrää, että raken­nuksen huoltamisen turvalli­suus on varmistettava.

Valitse hyväksytty, turvallinen lukitus

Uudisrakennus on hyvä va­rustaa lopullisella lukituksella heti kun se on mahdollista. Jo rakennusvaiheessa omaisuu­den turvaaminen on tärkeää. Työkalut ja ammattimiehen koneet ovat arvokkaita ja ha­luttua pitkäkyntisten saalista.

Huomioi vakuutukset jo rakennusprojektin suunnitteluvaiheessa

Rakennettavalle talolle kan­nattaa ottaa vakuutus he­ti, kun hankkeen aikataulu on selvillä ja rakentaminen 25 tontilla alkaa. Myös nykyisen asunnon kotivakuutus on tär­keää pitää kunnossa, kunnes muutto uuteen kotiin tapah­tuu. Rakennuskohde vakuu­tetaan omalla kotivakuutuk­sellaan, joka jatkuu tavallise­na kotivakuutuksena raken­nuksen valmistuttua. Raken­nusmateriaalit ja -tarvikkeet ovat myös vakuutuksen koh­teena siitä ajankohdasta alka­en, kun ne on tuotu raken­nuspaikalle. Ulkopuolisten työntekijöiden työmaalla ole­vat vaatteet, työkalut, tilapäi­set työmaarakennukset sekä vuokratut koneet ja työkalut voidaan myös haluttaessa va­kuuttaa.

Kenen vastuu?

Valmiin talopaketin raken­nusaikaisesta vakuuttami­sesta vastaa talon tilaaja. Ta­lo kannattaa vakuuttaa vä­hintään palovahinkojen varal­ta heti, kun talopaketti saa­puu tontille. Kuljetusliike vas­taa kuljetuksen aikaisista va­hingoista. Oma vastuuvakuu­tus on syytä pitää myös kun­nossa. Kotivakuutukseen liit­tyvä vastuuvakuutus korvaa rakentajan, perheenjäsenen tai talkootyössä olevan hen­kilön ulkopuoliselle aiheutta­mia henkilö- ja esinevahinko­ja, joista vakuutettu on lain­mukaisessa korvausvastuussa.

Kun rakennuttaa taloa ul­kopuolisella, sopimukset kan­nattaa aina tehdä huolella ja kirjallisina. Näin vältetään monet ongelmat ja riidat sii­tä, mitä tulikaan sovittua. Ko­tivakuutuksen oikeusturvava­kuutus korvaa asianajokulu­ja riitaisissa asioissa, jos riitaa syntyy esimerkiksi rakentajan tai tavarantoimittajien kanssa.

Turvatekniikkahuomioon jo suunnitteluvaiheessa – alennusta vakuutusmaksuista!

Asumisturvallisuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi raken­nusmateriaaleilla, tilaratkai­suilla ja turvatekniikalla. Tur­vatekniikan asentaminen on useimmiten edullisempaa, kun ratkaisut tehdään jo var­hain suunnitteluvaiheessa. Automaattiset sammutusjär­jestelmät parantavat kotien asumis- ja paloturvallisuutta. Sammutusjärjestelmän asen­taminen uuteen omakotita­loon ei tule juuri hyvää par­kettia kalliimmaksi, hinta jär­jestelmälle on n. 40 e/m². Kustannuksia pienentää pitkällä aikavälillä myös se, että automaattinen sammutusjär­jestelmä alentaa esimerkik­si Lähivakuutuksessa kotiva­kuutuksen palovakuutusosan maksua jopa 70 %.

Muistathan myös rakennustöissä olevien henkilöiden vakuutukset!

Rakennustöissä voi sattua ja tapahtua. Siksi itselle ja per­heenjäsenille on syytä ottaa tapaturmavakuutukset. Huo­lehdi myös talkoolaisten va­kuuttamisesta. Henkivakuu­tuksella varmistetaan raken­nustöiden valmistuminen, lai­nojen maksu ja koko perheen toimeentulo myös työkyvyt­tömyys- ja kuolemantapauk­sissa. Lainan takaisinmaksua voi turvata myös lainan yh­teydessä otettavalla Lainatur­vavakuutuksella. Tämä vakuu­tus korvaa lainan lyhennyksiä myös tilanteessa, jossa työ­paikka menetetään. Jos palk­kaat itse työvoimaa, huoleh­di myös työnantajavelvoitteis­ta, kuten tapaturma- ja eläke­vakuuttamisesta, ennakonpi­dätyksestä ja sosiaaliturva­maksuista.

www.lahitapiola.fi

Lämmitys

• Tulosta

Lämmitystavan valinta

Pientalon lämmitysjärjestelmää valittaessa päätetään kahdesta asiasta: lämmitysenergian tuotantotavasta ja lämmön jakojärjestelmästä. Käytetyimpiä lämmön tuotantotapoja ovat sähkö, kaukolämpö, maalämpö, puu ja öljy. Lämmön siirtoon ja luovutukseen taas käytetään joko kiertovesijärjestelmää tai vaihtoehtoisesti lämpö tuotetaan huonetilassa sähkövastuksilla ja/tai tulisijalla. Kiertovesijärjestelmä tulee noin 60 %:iin, huonekohtainen lämmitys noin 40 % uusista omakotitaloista. Lämmönsiirtomenetelmästä riippumatta ylivoimaisesti suosituin lämmönjakotapa on lattialämmitys.

Tyypillinen uusi 150 m2 omakotitalo kuluttaa huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa noin 20 000 kwh:n edestä energiaa. Tämän tuottamisessa jättäydytään harvoin yhden kortin varaan, sillä lähes joka talosta löytyy päälämmitysjärjestelmän lisäksi myös muita lämmitysmahdollisuuksia. Yleisin lisälämmönlähde on varaava tulisija, mutta lämmitysjärjestelmää täydentämään hankitaan usein myös Ilma- tai poistoilmalämpöpumppu. Viimeksi mainituilla voidaan tuottaa osa rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä joko ulkoilmasta tai ilmanvaihdon poistoilmasta kompressoimalla.

Koneellinen lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto on uusien talojen vakiovaruste, joka pystyy ottamaan talteen 30 - 50 % ilmanvaihdon mukana karkaavasta lämmöstä. Koko talon lämmitysenergian kulutukseen sen vaikutus on 10 -17 %.

Lämmitysjärjestelmän valinnassa kiinnitetään huomiota mm. huolettomuuteen ja asumismukavuuteen, taloudellisuutta taas puntaroidaan käyttö- ja investointikustannuksia vertaamalla. Myös ympäristöystävällisyydellä, terveellisyydellä ja omilla aikaisemmilla asumiskokemuksilla on merkitystä. Joissain tapauksissa valintaan vaikuttaa myös lämmönlähteen vaihtamisen helppous. Tästä on iloa silloin, jos elämäntilanne, lämmityspolttoaineiden saatavuus tai hintasuhteet muuttuvat alkuperäisestä.

Usein mainittu asia eri lämmitysvaihtoehtojen vertailussa on teknisen tilan tarve. Lämmityskattilan, kiertovesivaraajan ja polttoainesäiliön vaativia järjestelmiä varten täytyy taloon varata muutama neliö tilaa. Tilanteesta riippuen näille tiloille voi laskea erilaisia hintoja. Pienessä, yksitasoisessa talossa lisäneliöt voivat tuntua kalliimmilta kuin esim. kellaritaloissa, joissa tekninen tila syntyy lähes itsestään.

Sähkölämmitys

Sähkölämmitys valitaan tyypillisesti sen edullisten hankintakustannusten ja huolettomuuden perusteella. Yleisin sähkölämmitys on alle 150 m2:n taloissa, mutta isommissakaan rakennuksissa se ei ole harvinainen valinta.

Jos sähkö valitaan talon pääasialliseksi lämmönlähteeksi, toteutetaan se yleensä ns. huonekohtaisena sähkölämmityksenä. Tässä järjestelmässä lämmön tuotanto tapahtuu nimensä mukaisesti siinä huonetilassa, jossa lämpöä tarvitaan. Huonekohtainen sähkölämmitys voidaan jakaa edelleen kahteen tyyppiin, suoraan ja varaavaan. Suorassa sähkölämmityksessä lämmön tuotanto tapahtuu käyttöhetkellä, varaavassa järjestelmässä osa päivittäisestä lämmöntarpeesta varastoidaan betonilaattaan, massavaraajalla varustettuihin pattereihin tai massiiviseen tulisijaan.

Ikkunoiden lämmöneristävyyden parantumisen myötä on lattialämmityksestä tullut yleisin tapa toteuttaa huonekohtainen sähkölämmitys. Betonimassaan upotettujen lämmityskaapeleiden ansiosta järjestelmästä tulee varaava, lattia lämpiää edullisemmalla yösähköllä ja luovuttaa lämmön päiväsaikaan. Lattialämmityksellä kulutusta kestävä ja helppohoitoinen klinkkerilattia saadaan miellyttävän lämpöiseksi, mutta se myös luovuttaa yöllä varatun lämmön nopeasti. Varaava lattialämmitys luovuttaakin lämpöä  tasaisemmin heikosti johtavien lattiamateriaalien kanssa (parketti, korkki tms.).

Sähköpattereiden suosio uusissa omakotitaloissa on laskenut, mutta edelleenkin niitä käytetään sekä pääasiallisena että lattialämmityksen rinnalla. Patterit pitävät pintansa erityisesti siksi, että niillä toteutettu lämmitysjärjestelmä on investointikustannuksiltaan lattialämmitystä edullisempi. Sen sijaan vielä 1990 -luvulla muodissa ollut kattolämmitys on nykytaloissa harvinaisuus.

Suoralla sähkölämmityksellä varustettuihin taloihin tulee yleensä myös yksi tai useampi aktiiviseen lämmityskäyttöön tarkoitettu tulisija, jotka voidaan laskea mukaan myös  eri lämmitystapojen investointi- että lämmityskuluja vertailtaessa. Tulisija ei nykytalossa ole useinkaan pelkkä lämmityslaite, joten investointilaskelmissa makuasiaksi jää, kuinka tulisijan hankintakulut jaetaan  lämmitys- ja sisustuspuolen kesken.

Vesikiertoisessa sähkölämmityksessä sähkövastus lämmittää vettä lämmityskattilassa, josta veteen sitoutunut lämpö siirretään putkia pitkin käyttökohteeseen. Tavallisesti järjestelmässä on myös 1000 -2000 litran varaaja, jolloin lämmitykseen käytetään vain edullisempaa yösähköä. Useissa öljy- tai puukattiloissa on varalla myös sähkövastus, mutta näissä sen käyttö rajoittuu lähinnä poikkeustilanteisiin.

Maalämmitys

Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, keskusyksikössä lämpöpumppu nostaa kerätyn energian lämpötilan talouskäyttöön sopivaksi. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Yleisin maalämpö on keskivertoa suuremmissa taloissa, joissa laitteiston sijoittaminen aputiloihin onnistuu helposti.

Maalämmön valinneet perustelevat päätöstään usein ympäristöystävällisyydellä ja järjestelmän helppohoitoisuudella, mutta yleisimmin mainitaan kuitenkin käyttökustannusten edullisuus. Täysin ilmaista maalämpö ei kuitenkaan ole, sillä pumppu tarvitsee toimiakseen sähköä. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on tyypillisesti noin 1:3 - 1:3,5, eli yhdellä kilowattitunnilla ostosähköä maalämmitys antaa noin kolmesta kolmeen ja puoleen kilowattituntia lämmitysenergiaa. Kustannussyistä maalämpöjärjestelmiä ei yleensä mitoiteta huippupakkasten mukaan, vaan ne varustetaan sähkövastuksilla, joka tukee järjestelmää kaikkein suurimpien kulutuspiikkien aikana. Tästä syystä järjestelmän vuosihyötysuhteena voidaan laskelmissa käyttää hieman edellä mainittua pienempää lukua, tyypillisesti 1:2,7.

Tehokkaimmin maalämmitys toimii ns. matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Maalämmitys soveltuu toki myös patterilämmityksen yhteyteen esim. saneerauskohteissa.

Öljylämmitys

Öljylämmitys on varteenotettava vaihtoehto vesikiertoisen lämmityksen lämmönlähteeksi erityisesti silloin, jos alkuinvestointi halutaan pitää kohtuullisina ja myös tulevaisuudessa tapahtuvavasta lämmitysenergian vaihdosta toivotaan helppoa. Kaikkein yksinkertaisinta energialähteen vaihto on silloin, jos kattilaksi valitaan monitoimimalli, jossa kiertovettä voi tilanteen mukaan lämmittää öljyllä, puulla tai sähköllä.

Öljylämmityksen etuihin voidaan lukea myös lämpimän käyttöveden riittävyys, erityisesti isoissa perheissä lämmintä vettä kuluu yllättävän paljon. Kulutushuippujen jälkeen öljypoltin lämmittää uutta käyttövettä jo muutamassa kymmenessä minuutissa, kun se sähkövastukseen perustuvissa järjestelmissä kestää useita tunteja. Nykyaikaisilla laitteistoilla toteutettuna öljylämmitys on myös käyttökustannuksiltaan kilpailukykyinen, sillä uuden keskivertotalon lämmittämiseen tarvitaan vain noin 2000 litraa öljyä vuodessa. Öljyn menekkiä voidaan pienentää myös aurinkovaraajan avulla. Aurinkovaraaja sopii erityisen hyvin öljylämmityksen yhteyteen, sillä järjestelmä reagoi nopeasti muutoksiin.

Öljyn maailmanmarkkinoilla ja huoltoasemien tolpissa tapahtuvat hinnanmuutokset ylittävät helposti uutiskynnyksen. Öljylämmityksen hyvät ominaisuudet ovat viime aikoina ehkä liikaakin unohtuneet liikenteen näkökulmasta tapahtuvan uutisoinnin alle.

Puulämmitys

Yli 70 % omakotitaloista tulee mahdollisuus puun käyttöön lämmityksessä, mutta pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäkseen sen valitsee reilu 10 %. Puulämmitteinen kiertovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä polttopuuta on saatavilla helposti joko omasta metsästä tai ainakin lähipiiristä. Tämä onkin yleisin syy puilla lämmittämiseen, sillä omalta tontilta kaadetuille, hakkuujätteille tai muulle "roskapuulle" ei tarvitse laskea hintaa. Puiden kanssa touhuava voi summata myös siitä saatavan hyötyliikunnan edukseen.

Puu-uuni tulee yli 90 %:iin uusista taloista, mutta vain harvoin sitä käytetään talon ainoana lämmöntuottajana. Omakotirakentajista kolmannes hankkii tulisijan jatkuvaa lämmityskäyttöä ajatellen, lopuilla se on varalämmittimenä, jota käytetään silloin tällöin lämmitys- tai tunnelmatarkoituksessa. Mikäli tulisijan avulla halutaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa, pitää lämmityskauden aikana sitä käyttää lähes päivittäin.

Pellettilämmitys

Pelletti on tiiviiksi, noin pikkusormen kokoisiksi "tapeiksi" muotoon puristettua puumassaa, jota voidaan käyttää sekä lämmityskattiloissa että erityisissä pellettitakoissa. Pellettejä käytettäessä polttoaineen syöttö voidaan automatisoida, jolloin lämmittäminen on vaivattomampaa kuin perinteisellä klapilämmittimellä. Myös polttoaineen hinta jää huomattavasti edullisemmaksi kuin sähköllä tai öljyllä, joten järjestelmä on saanut jalansijaa myös pientalojen lämmitysratkaisuna. V. 2007 pellettilämmityksen valitsi noin 4 % uudisrakentajista.

Kaukolämpö

Kaukolämmitysjärjestelmässä lämpö tuotetaan edullisesti perustuen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon suurissa kaukolämpölaitoksissa. Kaukolämpöverkoston alueella tästä vaihtoehdosta on vaikea kieltäytyä, sillä kaukolämpö on suhteellisen edullista ja jopa rakennuslupaehdot saattavat sitä edellyttää. kaukolämpöön liitetyssä talossa ei tarvita erillistä lämminvesivaraajaa, kuten talokohtaisissa järjestelmissä.

Ulkoilmalämpöpumppu

Ulkoilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä. Laitteiden hinnat ovat laskeneet siedettävälle tasolle ja siltä voidaan käyttää talvella lämmön, kesällä kylmän tuottamiseen.  Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslaitteena periaatteessa kuin jääkaappi väärinpäin; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin. Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää jopa 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on -10 - +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin ollen sovellu jatkuvasti lämmitettävän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi.

Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Viilennysominaisuus tietysti syö  lämmityksessä saavutettua säästöä, mutta mukavuudestahan saa aina maksaa...

Mallin valinnassa pitää huomioida lämmitettävän tilan koko. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna. Laitteen varjopuolena voidaan pitää sitä, että tilanteesta riippuen kuuma tai kylmä ilma puhaltaa yhdestä pisteestä, sisäyksikön lähellä ilmavirta voi olla epämiellyttävän voimakas.

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu ottaa energiansa talon poistoilmasta, laite onkin osa kehittyneimpiä koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä.  Toimintaperiaatteeltaan se on samanlainen kuin muutkin lämpöpumput. Etuna kennoilla toteutettuun lämmöntalteenottoon verrattuna on lämpöenergian monipuolisemmat hyödyntämismahdollisuudet: laite voi lämmittää tuloilman sijasta tai lisäksi myös lämmintä käyttövettä, eli siitä on hyötyä myös kesällä. Poistoilmalämpöpumppukin voidaan kytkeä toimimaan myös toisinpäin, jäähdyttämään sisäilmaa.

Lämmitysjärjestelmien kustannusvertailu

Seuraavassa on laskettu yleisimpien lämmitysjärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksia 150 m2:n uudessa omakotitalossa. Oman talon tarkat järjestelmäkustannukset selviävät urakoitsijoiden tarjouksista, mutta alla oleva karkea esimerkkilaskelma auttaa erityisesti perusvalintoja tehtäessä.

ERI LÄMMITYSTAVAT INVESTOINNIN NÄKÖKULMASTA NOIN 150 M2:N OMAKOTITALOSSA

ERI LÄMMITYSTAVAT KÄYTTÖKUSTANNUSTEN NÄKÖKULMASTA NOIN 150 M2:N OMAKOTITALOSSA

Lähtöarvoina kaikille järjestelmille sama lämmityksen ja käyttöveden energiatarve: 20.000 kWh/vuosi. Taloussähköä kuluu 6.000 kWh/vuosi. Lisäksi laskelmassa on huomioitu yösähkön käyttö. Lämpöpumpun lämpökerroin 2,7. Yleissähkön hinta 9,1 c/kWh, varaavan sähkön keskihinta 8,4 c/kWh, öljyn litrahinta 0,77 €/l (noin 7,7 c/kWh). (Hintatiedot 3/2008 mukaisesti.)

Em. kustannukset ovat suuntaa-antavia, laskelmassa ei ole huomioitu mm. isompia huolto-/korjauskustannuksia, jotka nekin vaikuttavat pitkällä aikavälillä kokonaiskustannuksiin. Toisaalta sähköliittymien vuosimaksut ovat erilaisia ja eri järjestelmillä on erilaisia hyötysuhteita.

Käytännössä suuria eroja eri talojen energian kulutuksessa syntyy myös asukkaiden toiminnasta. Lämpimän käyttöveden ja lämmön tarve vaihtelee perheestä riippuen, jo yhden asteen pudotus keskimääräisessä huonelämpötilassa lämmityskautena merkitsee 5 %:n säästöä lämmityskuluissa. Toisaalta tulisijan ja/tai ilmalämpöpumpun avulla vuosikustannuksia voidaan selvästi alentaa.

Lämmityslinkkejä:

Nereus

Uponor

Kessele

Helsingin energia

Geopro

Nibe-Haato