Tiiveys on keskeinen osa talon energiataloutta
Pelkästään talon eristäminen ei riitä energiatehokkaan lopputuloksen saamiseen, vaan keskeisenä osana on tiiveys. Tämä puolestaan vaatii hallitun koneellisen ilmanvaihdon varustettuna hyvän hyötysuhteen omaavalla ilmastointi laitteella. Tiivistyksen tarkoituksena on estää sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron aiheuttamaa ilmanvirtausta. Tätä ilmiötä kutsutaan konvektioksi. Virtaukset tapahtuvat eri sääoloissa rakenteissa molempiin suuntiin, ja tiivistyksen tarkoituksena on siis pitää lämminilma sisällä ja kylmä ulkona. Sinänsä tiivistäminen aiheuttaa lisäkustannuksia vain hieman pidempänä työaikana, mutta huolellisuutta se vaatii sitäkin enemmän sekä työn suorituksen että suunnittelun osalta.
Tiiveyden toteuttaminen
Asentamalla höyrynsulkukerros- tai kalvo rakenteen sisäpintaan tai hyvin lähelle sitä estetään hallitsemattomat ilmavirtaukset. Ilmanpitävä kerros tulee tehdä asianmukaisista, pitkäikäisistä ja tutkituista materiaaleista, ja sen on jatkuttava saumattomasti koko rakennuksen vaipan osalla. Kivipohjaisissa materiaaleissa tiivistys toteutetaan pintakäsittelyllä. Tasoite- tai rappauskerroksen on myös tiiviisti liityttävä muihin tiivistysratkaisuihin materiaalivaihdosten yhteydessä. Rakennuksella sattuu ja tapahtuu, joten ei ole harvinaista, että tiivistys rikkoutuu. Rakennusaikaiset reiät ja repeämät on paikattava huolella, ja niihin käytetään kalvoissa riittävän lujuuden omaavaa teippiä. Kiviaineiset vauriot korjataan vastaavasti tietenkin laastilla.
Tiiveys ja eristys
Eriste ja tiiveys yhdessä muodostavat talon eristyksen. Varsinkin, kun eristekerrokset vahvenevat, tiivistyksen merkitys kasvaa. Paksut eristekerrokset alentavat talon vaipan lämpötilaa, ja pienetkin vuodot voivat aiheuttaa vakavan riskin rakenteille. Vuotokohdat aiheuttavat noin 15–30 % lisälämmitystarpeen.
Koneellinen ilmanvaihto on välttämätön
Hyvin tiivistetyssä talossa ilmanvaihto on paremmin hallittavissa. Tällöin huonekohtaiset säädöt ja ilmavirtaukset ovat oikeita, eikä vedon tunnetta synny. Myös lämmön talteenottokyky paranee, kun kylmää ilmaa ei pääse mistään virtaamaan hallitsemattomasti huoneilmaan. Tiiveys vaikuttaa myös sisäilman laatuun. Ilmastoinnin korvausilma tulee suodattimien kautta, ja tiivistykset estävät haitallisten mikrobien ja pienhiukkasten pääsyn rakenteiden läpi. Samoin myös radonhaitat pienenevät.
Tiivistys estää myös kosteuden siirtymistä sisäilmaan
Varsinkin vuotokohdissa lämmin sisäilman virtaus ulos voi aiheuttaa vesihöyryn tiivistymistä vedeksi rakenteiden pinnassa. Tästä syystä tiivistäminen kannattaa tehdä huolella, jottei vauriokohtia syntyisi. Tiivistämiseen onkin paneuduttava kunnolla aukkojen, läpivientien, sähkörasioiden ja materiaalivaihdosten kohdalla sekä eri rakenneosien välillä. Vuodot eivät pelkästään aiheuta rakenteiden vioittumisvaaraa, vaan liittyvät myös asumisviihtyvyyteen. Esimerkiksi huonosti tiivistetty seinän ja lattian yhtymäkohta aiheuttaa helposti ikävän vedon tunteen.
Lue lisää:
Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa
Tiiveysmittaus kannattaa tehdä
