Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Runko hirrestä, kivestä, puusta vai CLT:stä

rts_tutkii_logo_pieni

Runko on selkäranka – julkisivu näkyy ulospäin. Talon rungon mukaan rakennukset luokitellaan karkeasti puu-, hirsi- ja kivitaloihin. Muutamia vuosia mukana kisassa on ollut myös uusi tulokas CLT, joka lasketaan massiivipuurakenteeksi. Julkisivuun voidaan silti valita ihan toinen materiaali kuin mikä rungossa on. Se, miltä talo ulospäin näyttää, ei siis kerro vielä rungosta.

Rungon ja julkisivun valinnoissa näytteleekin suurta osaa rakentajien mieltymys niiden kestävyyteen ja sopivuuteen suomalaiseen luontoon. Ulkoseinäratkaisut voivat olla erilaisia puun, hirren ja kiven yhdistelmiä.

(Kuva: Kiiruna Talot)

 

Puurunko ja -julkisivu on suosituin

Noin 70 % uusien omakotitalojen rakentajista valitsee puutalon. Se onkin ylivoimaisesti yleisin julkisivumateriaali pientaloissa, raaka-aineena on pääsääntöisesti kuusi. Puurungon hyvinä puolina voidaan pitää sen edullisuutta ja nopeata toimitusta ja asentamista. Paitsi teolliseen talotuotantoon puurunko soveltuu hyvin myös omatoimirakentamiseen ja kustannusten säästömielessä oman puutavaran hyödyntämiseen.  Runko mahdollistaa hyvin monipuolisen julkisivuvalikoiman, joka voidaan toteuttaa puu- tai tiiliverhoilulla, mutta julkisivu voidaan myös rapata.  Nykyaikainen puurakenne on myös helppo toteuttaa ollen myös hyvin käyttöturvallinen ja energiatehokas. Puutalon rakennuttajalla on valtava valikoima erilaisia talomalleja, tilaratkaisuja ja ulkonäköjä sekä valmiusasteita talotoimituksille eli omatoimisuutta voi harjoittaa kukin halujensa ja kykyjensä mukaan. Puurankarunkoinen talo voidaan toteuttaa suurelementeillä, tilaelementeillä tai pienelementeillä. Paikalla rakentamista ja teollista puurakentamista tehdään myös määrämittapuutavarasta. Tällainen Precut-ratkaisu tarjoaa etuja monimuotoisessa, yksilöllisessä rakentamisessa.

Puurungossa on sisäpuolisen höyrynsulun käyttö välttämätöntä, koska rakenne ei itsessään ole ilmatiivis eikä pysty sitomaan sisäilman kosteutta. Höyrynsulku asennetaan ja tiivistetään huolella, jotta se täyttäisi vaatimukset ja toimisi suunnitellulla tavalla. Tärkeää on myös se, että höyrynsulkuna käytetään nimenomaan siihen tarkoitukseen valmistettua höyrynsulkumuovia. Puukuituisten eristeiden yhteydessä voidaan hyväksyä myös tiiviin, joustavan paperin käyttö, koska puukuidulla on jonkin verran kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta. Elementin sisäpinta voi olla myös tiiviistä muovieristeestä (PUR, XPS), jolloin höyrynsulkumuovia ei välttämättä tarvita.

 

CLT

CLT-monikerroslevy on uusin tulokas pientalojen runkomarkkinoilla. Se muodostuu useista toisiinsa nähden ristikkäin laminoiduista lautalevyistä, joita on tavallisimmin kolme tai viisi, mutta voi olla enemmänkin. Näin muodostuu hyvin paloa kestävä, jäykkä ja luja rakennuslevy, jossa ristikkäisyys tasaa laminoidun rakenteen kosteuselämistä. Raaka-aineena käytetään useimmiten kuusta tai mäntyä. Liimauksen jälkeen levyt työstetään oikeaan kokoon ja muotoon ja siihen tehdään valmiit lävistykset mm.  ikkuna- ja oviaukkoja varten. Ulkoseinärakenteessa levy eristetään ja pinnoitetaan. Eriste laitetaan levyn ulkopuolelle. CLT-seinäelementti koostuu yleensä ristiinliimatusta puukerroksesta, eristeestä, tuulensuojakerroksesta ja ulkoverhouksesta. Tällä tavalla rakennetun seinän ilmatiiviyden varmistaa CLT-elementissä sivuttain ja ristiin liimaaminen. Höyrynsulkumuovia ei tarvita. Ulkoverhoukseksi voidaan rakentajan mieltymyksen mukaan valita sitten lähes mitä vain.

(Kuva: Finnlog)

Perinteiseen hirsitaloon verrattuna CLT tarjoaa etuja mm. talon eri rakennusvaiheissa sekä asumismukavuudessa. Näitä hyötyjä ovat esimerkiksi nopeampi valmistus- sekä rakennusprosessi. Sen helpompi muokattavuus tarjoaa myös monipuolisia etuja rakennuksen suunnittelun kannalta.

 

Hirsitalo

Hirsirungon valitsee noin 22 % kaikista omakotirakentajista. Teollisesti tehdyistä taloista peräti 25 % on hirsitaloja.

(Kuva Mammuttihirsi)

Hirttä pidetään kestävänä, hengittävänä, allergiaystävällisenä ja ekologisena ratkaisuna, jossa on myös oma tunnelmansa. Ulkonäkö ja terveydelliset tekijät ovat yleisimmät hirsirungon valintaan vaikuttavat tekijät. 2010-luvulla teollisten hirsitalojen osuus tuplaantui ja tärkein syy tähän nousuun oli ulkonäön kehittyminen ja hirren ekologinen arvostus. Alan ulkonäöllinen kehitys näkyy erityisesti 0-nurkkaratkaisuissa, mittatarkoissa ulko-ovien ja ikkunoiden pielissä, painumattomien tai lähes painumattomien hirsirakenteiden esille tulossa sekä arkkitehtuurin kehittymisessä. Tiiveys ja energiatehokkuus ovat myös parantuneet merkittävästi. Nykyään nurkattomat city-hirsitalot antavat mahdollisuuden rakentaa hirsitaloja myös asutuskeskuksiin.

Asuinkäyttöön tarkoitetuissa massiivihirsitaloissa ulkoseinät on tehty kokonaan hirrestä ilman mitään ulko- tai sisäpuolisia lisäeristeitä. Massiivirakenteinen hirsitalo onkin monen rakentajan mielestä ainoa oikea hirsitalo. Yksiaineinen seinärakenne on kosteustekniseltä toimivuudeltaan turvallinen ja terveellinen. Massiivihirsitalon paksumpi hirsi on näyttävämpi ja eristävämpi.

Yhdistelmärakenteisissa rakennuksissa hirren ulko- tai sisäpuolelle voidaan asentaa myös erillinen lämmöneristekerros, jolloin haluttu eristävyys saavutetaan ohuemmallakin hirrellä. Rakennusteknisesti turvallisempana ratkaisuna pidetään hirsikehikon ulkopuolelle asennettua lämmöneristystä.

 

Kivitalo

Kivitalo on lähes aina tilaajalle yksilöllisesti räätälöity talo. Kivitalojen parhaat puolet ovat näyttävyys, laatu, paloturvallisuus ja kaikenlainen kestävyys, kuten pitkäikäisyys, kosteustekninen kestävyys ja äänieristävyys. Kivitalo on hankintavaiheessa arvokas, mutta pitkän päälle kustannustehokas.  Kivitalo on myös helppohoitoinen ja energiatehokas ratkaisu.

Kivitalo voidaan tehdä monella eri tavalla. Vaihtoehtoina ovat betoniharkko, kevytsoraharkko, betoni-sandwich-elementti, Passiiviharkko-ratkaisu, kevytbetoni, kennotiiliharkko (Poroton) ja täystiilitalo. Kivitalon valitsee noin 8 % uusien omakotitalojen rakentajista.  Tavallisin valinta on betoni- ja kevytsoraharkko-ratkaisu, joiden osuus on noin 4 %.

(Kuva: Lammi Kivitalot)

Betoni- ja kevytsoraharkko-ratkaisuissa rakenteen sisä- ja ulkopuoli ovat harkoista ja eriste niiden keskellä on yleensä polyuretaania tai EPS-eristettä. Tiiliratkaisuissa vastaavasti tiili on julkisivussa ja sisäpuolen kantavana runkona lämmöneristeen ollessa yleensä keskellä. Poikkeuksena on Poroton-harkko, jossa koko rakenne on kennotiiltä, ja jossa lähinnä ilma toimii lämmöneristeenä. Myös kevytbetoni (tutummin Siporex) on joko täyttä harkkoa tai lisäeristeistä. Betoni-sandwich -rakenteessa ulko- ja sisäpuoli ovat betonista, eristeen ollessa keskellä. Kaikki kivitalot, paitsi täystiilitalo ja sandwich yleensä, rapataan ulkopuolelta ja tasoitetaan ja pinnoitetaan sisäpuolelta.  Ratkaisut sopivatkin hyvin yksilöllisesti suunniteltuihin ja arkkitehtuurisesti monimuotoisiin, näyttäviin taloihin.

 

Lue lisää: 

Hirsi-, kivi- vai puutalo

 Suurimmat talotoimittajat

 

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan Tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot