Laituri on silta vesille

• Tulosta

Suomessa on noin 720 000 loma-asuntoa, joista valtaosa sijaitsee veden äärellä. Kunnollinen laituri lisää mökkiasumisen viihtyisyyttä ja rannan käyttökelpoisuutta. Laituria suunniteltaessa tulee huo­mioida mm. laiturin käyttötarkoitus, rannan pohjan laatu, vedensyvyys, tuuli- ja jääolosuhteet sekä vedenkorkeuden vaihtelut.

Lue lisää: Laituri on silta vesille

Lämmintä vettä mökille

• Tulosta

Kuusan Muonituspalvelu:

Kuusan Muonituspalvelu on kehittänyt uuden tuotteen jolla puilla lämpiävän saunan pata muuteen lämminvesivaraajaksi.

Uusi tuote kantaa nimeä Patakunkku ja se toimitetaan niin, että toimiakseen se pitää ainoastaan liittää vesiverkostoon puutarhaletkulla tai vastaavalla. Patakunkku voidaan joko liittää kunnalliseen vesiverkostoon tai siihen voidaan tuoda sähköpumpulla vesi esimerkiksi kaivosta, lammesta tai järvestä.

Lue lisää: Lämmintä vettä mökille

Lämmitys

• Tulosta

RTS Tutkii-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Puulämmitys on päälämmitystapa mökillä

• Lämmitysvalinta on tehtävä jo suunnitteluvaiheessa, sillä ympärivuotiseen käyttöön soveltuva lämmönlähde vaatii yli 50 m2:n mökiltä energiasäännösten mukaiset suunnitelmat ja laskelmat. Mökin käyttötarkoitus ja käyttötiheys asettavat erilaiset vaatimukset mökin lämmitykselle.

Lämmityslaiteyritykset

Lämmitysyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.

• Nibe

Lämmityslaiteyritykset

• Tulosta

Nibe-konserni on pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien toimittaja. Suomessa yritys toimii nimellä Nibe Energy Systems, tarjoten rakentajille ja korjaajille kattavan valikoiman maa-, ulkoilma-, ja poistoilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia ja sähkökattiloita.

Tutustu tarkemmin NIBE:en täällä >>

Loma-asunnon ikkunat

• Tulosta

Ikkunavalintoihin kuten moniin muihinkin loma-asunnon ratkaisuihin vaikuttaa mökin tuleva käyttötarkoitus merkittävästi. Nykyaikaiset, eristyslasilla ja selektiivikalvolla varustetut ikkunat ovat lämmöneristävyydeltään kaksi kertaa parempia kuin perinteiset 2-lasiset. Kesäkäyttöön tarkoitetussa rakennuksessa ikkunan eristävyydellä ei ole merkitystä, mutta ympäri vuoden käytettävissä ja varsinkin jatkuvasti peruslämmön säilytettävässä vapaa-ajan asunnossa kunnon ikkunoita voidaan pitää järkevänä investointina sekä rahallisesti että mukavuusmielessä. Nykyään jo enemmistö lomarakentajista päätyy vähintään 3-lasisiin ikkunoihin. Talviasuttavissa mökeissä hyvät ikkunat ovat jo nykyisten säädösten vuoksi välttämättömät.

Ikkunat ja ulkoseinät "tuhlaavat" saman verran energiaa

Ikkunoiden suhteellinen osuus keskivertotalon ulkoseinäpinta-alasta on noin 15 %, vanhassa talossa tyypillisesti hieman vähemmän. Vanhemmassa rakennuskannassa ikkunoiden kautta karkaa kuitenkin yhtä paljon lämmitysenergiaa kuin muun ulkoseinärakenteen kautta yhteensä.

Energian säästön lisäksi hyvin eristävä ikkuna on myös mukavuustekijä. Vanha, huonosti eristävä ikkuna hohkaa talvella kylmää ja vedontunteen voi aistia. Tästä syystä lämpöpatterit on perinteisesti sijoitettu ikkunan alle. Lämpöpatterit poistavat ikkunan aiheuttamaa kylmän tunnettu ja estävät ikkunan huurtumista. Nykyaikaisen ikkunan pintalämpötila on kuitenkin muutaman asteen tarkkuudella sama kuin ulkoseinän pintalämpötila. Tiiviit ikkunat säästävät lämmityskuluissa ja lämmönjako voidaan huoletta hoitaa vaikka lattialämmityksellä tai puu-uunilla ilman vedon tunnetta.

Huolellisuus on asentamisen avainsana

Ikkunan lämpötalouteen vaikuttaa paitsi itse ikkunarakenne, myös sen asennus ja tiiviys. Ikkunan karmin ja rungon väli on tiivistettävä huolellisesti eristekaistalla tai uretaanivaahdolla ja ikkunapuitteet tapauksesta riippuen kahdella tai kolmella tiivisteellä.

Ikkunan laatu vaikuttaa mm. tiivistettävyyteen. Kun ikkunan puutyöt ja heloitukset ovat mittatarkkoja ja huolella tehty, on ikkunakin todennäköisesti tiivis. Laadukkaat ikkunat avautuvat ja sulkeutuvat jämäkästi ilman jatkuvaa säätelyä. Laadusta kielii myös pintakäsittelyn siisteys ja heloituksien jämäkkyys, tiivisteiden istuvuus jne.

Suuremmat valmistajat toimittavat ikkunat tavallisesti valmiiksi pintakäsiteltynä; tehdasolosuhteissa saavutetaan siistimpi lopputulos kuin työmaalla pensselipelillä. Ikkunoiden maalaus ei myöskään ole mikään muutaman tunnin urakka, maalarilta vierähtää helposti useita päiviä talon ikkunoita kiertäessä. Kaikesta huolimatta, jos standardiväri valkoinen ei miellytä, ikkunat voi tilata myös käsittelemättöminä tai julkisivun väriin sovitettuna. Valmismökkitoimittajilla on usein omat, loma-asuntoihin suunnitellut ikkunamallistonsa.

Hinnat vaihtelevat ratkaisun mukaan

Uusien ikkunoiden hinnat vaihtelevat ratkaisun mukaan. Edullisimmat ikkunat saa ostamalla esimerkiksi MSK-ikkunat ja käsittelemällä ne itse. Puu-alumiini-ikkunasta saa maksaa enemmän, mutta se on kestävämpi ja huoltoväli on pidempi kuin puuikkunalla. Ostohinnaltaan kalleimpia ovat selektiivi- ja superikkunat, joissa lasin ominaisuuksia on parannettu. Kaikkien ikkunoiden ei tarvitse välttämättä olla aukeavia vaan osa voi olla edullisempia kiinteitä ikkunoita. Ikkunoiden kustannuksista kuitenkin vain osa syntyy ostohetkellä, sillä halvemmat ikkunat vaativat tavallisesti enemmän huoltoa ja heikommasta eristekyvystä maksetaan joka vuosi energialaskussa. Huonosti toimiva ikkuna vaikuttaa jo asumisviihtyvyyteen.

Ikkunat tarvitsevat hoitoa

Useimmin tehtävä ikkunoiden hoitotoimenpide on ikkunoiden pesu. Valintavaiheessa on hyvä muistaa, että MSK-ikkunoissa on kuusi pestävää pintaa, MSE-ikkunoissa neljä ja kiinteässä kolmilasisessa ikkunassa vain kaksi. Ikkunoiden tiivisteetkään eivät ole ikuisia. Tiivisteet on hyvä tarkistaa muutaman vuoden välein ja tarvittaessa uusia. Puuikkunoita pitää huoltaa maalaamalla aika ajoin. Tässä suhteessa puu-alumiini-ikkunan ostaja pääsee vähemmällä, sillä oikein toteutettuna alumiinipuitteista ikkunaa ei tarvitse korjausmaalata.

Ikkunakäsitteiden pikaopas

Ikkunoissa kehitys on viime vuosina mennyt mm. energiansäästön paineissa huimaa vauhtia eteenpäin. Samalla kun ikkunat ovat kehittyneet myös termistö on monimutkaistunut. Ennen riitti, kun tiesi sen reiän koon, johon uusi ikkuna piti asentaa. Nyt puhutaan U-arvoista, MSE:stä, MSK;sta, selektiivilaseista, superlaseista ja jalokaasuista. Maallikolle outojen termien taakse kätkeytyy kuitenkin alan uusinta tekniikkaa, jota hieman tuntemalla voi paremmin omankin hankintansa punnita.

Seuraavassa lyhyt ikkunaostajan sanasto selityksineen:

U-arvo: Lämmönläpäisykerroin, eli kuinka paljon esimerkiksi ikkuna läpäisee lämpöä. Vanhanaikaisella kaksilasisella ikkunalla U-arvo on noin 3,0, kolmilasisella MSE-ikkunalla noin 1,8,  selektiivilasilla varustetulla ikkunalla 1,1 - 1,4.  Vertailun vuoksi mainittakoon, että keskiarvo-omakotitalon ulkoseinän (puurankarunko ja villaeristys) U-arvo on 0,2:n luokkaa, talviasuttavan mökin massiivihirsiseinän vähintään 0,6.

MSK: Sisään aukeava, kolmipuitteinen ikkuna, jossa jokaisessa puitteessa on oma lasi.

MSE: Sisään aukeava, kahdella puitteella varustettu ikkuna, jossa sisäpuitteessa on kaksilasinen eristyslasi.

MSE-sel: Kuten edellinen, mutta eristyslasin sisälasina on selektiivilasi.

3-K: Kiinteä kolmelasinen eristyslasi-ikkuna.

Selektiivilasi: Lasin pinnassa on kalvo. Kalvo päästää sisälle ulkoa tulevana auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta heijastaa takaisin sisältä tulevan pitkäaaltoisen säteilyn.

Superlasi: Lasien väliin on muodostettu kaksi tai useampia välitiloja muovikalvojen avulla, ja näin parannettu lasin erityisominaisuuksia.

Umpiolasi / eristyslasi: Kahdesta tai useammasta lasilevystä muodostettu tiivistetty rakenne, jossa ikkunalasien väli on täytetty jalokaasulla.

Jalokaasu: Eristää lämpöä ikkunalasien välissä paremmin kuin ilma. Tavallisimmin käytetty jalokaasu on argon, parempi, mutta kalliimpi jalokaasu on krypton.

Puu-alumiini-ikkuna: Ikkunan ulkopuite suojataan ulkoa päin alumiiniprofiililla, joka kestää sään rasituksia paremmin kuin maalattu puu. Ikkunan puitteiden huoltotarve vähenee ja käyttöikä kasvaa. Alumiiniprofiilin ja puun välissä tulee olla tuuletusrako, jotta mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan pois. Ulkopuite voi olla myös kokonaan alumiinia.

Sähkölämmitetty ikkuna: Määrätyn tyyppiseen selektiivi-ikkunaan voidaan kytkeä sähkölämmitys, jolloin ikkunan pinta pysyy lämpimänä ilmoista riippumatta.

Kattoikkuna: Katon lappeeseen asennettava ikkuna, joka on suunniteltu erityisesti katto-olosuhteita varten.

Ikkunavalmistajia:

Domus>>>

Lammin Ikkuna>>>

Loma-asunnon ilmanvaihto

• Tulosta

Myös mökeillä tarvitaan hallittua ilmanvaihtoa, pelkkä ikkunoiden ja ovien aukipito ei ole nykyaikaa. Ympärivuotiseen käyttöön tuleva loma-asuntokin on varustettava lämmön talteenoton huomioivalla ilmastointikoneella ja myös rakennustiiviyden on oltava omakotitalon luokkaa. Uusista talvikäyttöön varustetuista lomarakennuksista noin 34 %:iin tulee koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.

Lue lisää: Loma-asunnon ilmanvaihto

Loma-asunnon kosteat tilat

• Tulosta

Mökeistä on tullut entistä enemmän ympärivuotisia vapaa-ajan asuntoja tai kakkoskoteja, jolloin niiden käyttö ja ennen kaikkea käyttöolosuhteet ovat erilaiset. Loma-asunnon pesutilojen toteutusvaihtoehdot riippuvat niiden sijainnista ja käytöstä.

Asuintilojen yhteydessä olevien, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettujen kosteiden tilojen suunnittelu ja toteutus on tehtävä kuten omakotitaloissa, eli kaikissa kosteuden rasittamissa paikoissa rakenteet on vesieristettävä ja riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava.

Lue lisää: Loma-asunnon kosteat tilat

Loma-asunnon lämmitysratkaisut

• Tulosta

Loma-asunnon lämmitysjärjestelmälle asettavat vaatimukset vaihtelevat käytön mukaan. Satunnaisiin lämmitystarpeisiin kesäkaudella riittää pelkkä tulisija, kylminä vuodenaikoina mökkeilyä harrastavat taas jättäytyvät harvoin pelkän puun varaan.

Omat lisävaatimuksensa asettaa se, ettei mökillä asuta jatkuvasti. Viikkoja tyhjillään olevaa rakennusta ei haluttaisi pitää jatkuvasti asuinlämpöisenä, mutta toisaalta kylmien vuodenaikojen viikonloppukäytössä lämpöjen nostaminen pitää tapahtua nopeasti. Joskus peruslämmin ratkaisu on pakollinen, sillä esimerkiksi ympäri vuoden juokseva vesi mukavuuksineen vaatii lämpimän rakennuksen. Rakennuksen routaeristykseenkin vaikuttaa ratkaisevasti, onko rakennus jatkuvasti lämmitetty, sillä maanvaraisella alapohjalla varustetussa mökissä jatkuvasti ylläpidettävä peruslämpö estää pakkasrintaman ulottumisen perustusten alle. Myös kosteus- ja lämpötilavaihteluista johtuva rakenteiden eläminen pysyy peruslämmitetyssä mökissä helpommin aisoissa, mm. rakoiluun taipuvainen puulattia pysyy lämpimässä rakennuksessa paremmin kuosissaan.

Puu ja sähkö yleisimmät

Lähes jokaiseen loma-asuntoon tulee tulisija. Nykyaikainen varaava tulisija ei vie välttämättä paljon tilaa ja riittää täyttämään suuren osan mökin lämmöntarpeesta silloin, kun joku on paikalla sitä ruokkimassa. Varaavan tulisijan suurin etu on sen lämmönvarauskyky; 1 - 2 pesällisellä vuorokaudessa oikein mitoitetun uunin massa pitää tilat siedettävän lämpimänä pakkaskaudellakin. Varjopuolena varaavassa takassa on sen hitaus, kylmän mökin lämpötilan nosto pelkällä varaavalla takalla ei onnistu kovin nopeasti.

Tyypillisesti ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu mökki on varustettu tulisijan lisäksi sähkölämmityksellä. Sähköllä pidetään yllä peruslämpöä termostaattien huolehtiessa siitä, etteivät asteet pääse missään vaiheessa pakkasen puolelle. Valmiiksi peruslämmin mökki saadaan nopeasti asumislämpöiseksi tulisijan tukemana, kehittyneemmässä järjestelmässä lämmitystä voidaan ohjata jopa puhelimitse muualta käsin.

Muut lämmitysratkaisut

Mökin lämmitykseen voidaan käyttää myös kevyellä polttoöljyllä toimivia automaattikaminoita. Nykyaikaisissa öljykaminoissa on erillinen öljysäiliö ja pakokaasut poistuvat ulos, öljyn kulutus on muutaman litran vuorokaudessa. Öljylämmitys toimii myös 12 V akulla, joten verkkosähkö ei ole välttämätön. Kaminaan voidaan hankkia lisävarusteena gsm-ohjaus, jolla laitetta saa ohjattua myös muualta.

Ilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä ja on hyvä ratkaisu myös loma-asuntojen yhteydessä. Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslaitteena  kuin jääkaappi väärinpäin; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin. Oikein sijoitettu ja mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää noin 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on -10 - +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin ollen sovellu jatkuvasti lämmitettävän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi. Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Mallin valinnassa pitää huomioida mm. loma-asunnon koko ja lämmöneristys. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna.

Kompressioperiaatetta hyödyntävät myös poistoilma- ja maalämpöpumput. Ensiksimainittu ottaa lämpönsä koneellisen ilmanvaihdon poistolämmöstä, jälkimmäinen taas esimerkiksi porakaivosta, maahan kaivetusta tai vesistöön upotetusta keräysputkistosta. Poistoilma- tai maalämpöpumput ovat loma-asunnoissa vielä harvinaisia.