Sähköllä ja ilmalämpöpumpulla mukavuutta mökkiin

• Tulosta

Aurinkoenergia on erinomainen sähkön ja lämmön lähde myös mökille. Kesäkäytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon se riittää usein takan kanssa tuottamaan kaiken energian, mitä mökillä tarvitaan. Aurinkoenergia on uusiutuvaa, omavaraista energiaa ja sitä hyödynnetään usein rinnakkaisissa lämmitysjärjestelmissä ns. hybridilämmityksessä. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä voidaan hyödyntää ilman erillisiä laitteita, esimerkiksi rakenteisiin. Aktiivisessa hyödyntämisessä aurinkokeräimillä tuotettu lämpö varastoidaan tavallisesti käyttövesivaraajaan. Aurinkopaneeleihin kerättyä sähköä voidaan käyttää mm. kodinkoneissa.

Lue lisää: Sähköllä ja ilmalämpöpumpulla mukavuutta mökkiin

Salaojat ja jätevedet

• Tulosta

Salaojitus pitää perustukset kuivina

Salaojituksen tarkoituksena on pitää rakennuspohja kuivana, joten se tulee asentaa aina anturan alapinnan tasoa alemmaksi. Salaojituksen ympärillä käytetään routimatonta salaojitushiekkaa, jonka raekoon on oltava sellainen, että siitä ei johdu hienoaineksia salaojaputkistoon. Hyvin toimivan salaojituksen kaadon tulee mielellään olla 1:50 eli 2 cm metrin matkalla, tosin hieman pienempikin kaltevuus riittää. Salaojituksessa käytettävän putken minimisisähalkaisija on 100 mm. Salaojitukseen liittyen rakennuksen kaikille nurkille tulee asentaa tarkastusputket, joista myös säännöllinen huolto/puhdistus on mahdollista. Sadevesiä ei saa sekoittaa salaojitukseen. Niillä on oltava oma putkistonsa. Lisäksi rakennuksen yhdelle nurkalle asennetaan ns. perusvesikaivo, jossa salaojitusputket ja sadevesiputket kootaan ja vesi edelleen johdetaan purkupisteeseen.

Jätevesien käsittely loma-asunnolla

Vuoden 2000 ympäristösuojelulaissa on säädetty jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus kiinteistöille, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Lakia tarkentava erillinen asetus (542/2003) astui voimaan vuoden 2004 alussa.

Asetuksen mukaan jäteveden käsittelyn tulee puhdistaa

- 90 % orgaanisesta aineesta

- 85 % fosforista

- 40 % typestä

Asetuksen vaatimukset koskevat välittömästi kaikkea uudisrakentamista ja vanhoille kiinteistöille on annettu 10 vuoden siirtymäaika, jona aikana järjestelmät on kunnostettava tai uusittava vaatimusten mukaisiksi. Vuoteen 2006 mennessä kaikilla viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä perusteltu arvio ympäristön kuormittamisesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä. Apuna voi käyttää myös valmiita lomakkeita, joita voi kysellä kunnasta, samoin kuin suunnitelmia tekevien ammattilaisten yhteystietoja. Mikäli kiinteistöissä ei ole vesikäymälää on vastaava ajankohta vuoden 2008 vaihde.

Jätevesi ja vesistöt

Jäteveden ehkä suurin ongelma on sen vesistöä kuormittava vaikutus. Jätevesien sisältämät ravinteet, kuten fosfori, nopeuttavat vesistön rehevöitymistä. Lisäksi jätevesien sisältämä orgaaninen aines kuluttaa vesistön happivaroja. Yleisesti vanhemmilla kiinteistöillä käytettävä sakokaivo ei ole puhdistusmielessä riittävä. Sakokaivo poistaa jätevedestä kiintoaineksen, mutta ravinteita se pystyy poistamaan vain noin 10 %.

Toinen jäteveden mukana tuoma ongelma haja-asutusalueilla etenkin pienempien tonttien osalta on se, että jätevedet eivät saa vaikuttaa edelleen kaivoveden laatuun.

Umpisäiliö

Pohjavesialueiden läheisyys, tontin pieni koko tai jyrkkä, veteen viettävä rinnetontti edellyttävät usein umpisäiliöratkaisua. Kiinteistön kaikki jätevedet kerätään tällöin luontoystävällisesti umpisäiliöön. Umpisäiliön koon valinnassa otetaan huomioon kiinteistön arvioitu jätevesimäärä ja suunniteltu säiliön tyhjennysväli. Kokoa valittaessa on lisäksi syytä ottaa huomioon kunnassa olevan tyhjennysauton säiliökoko, sillä useimmiten tyhjennyksen hinta perustuu käyntikertoihin, ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. Asuinrakennuksissa käytetään yleensä 5-10 m3:n umpisäiliötä ja vapaa-ajan rakennuksissa 3-5 m3:n. Säiliöiden mukana on tarkat asennus- ja käyttöohjeet erilaisille asennuspaikoille ja -tavoille. Muodoltaan pyöreä umpisäiliö on tyhjennettävyydeltään paras. Pyöreässä umpisäiliössä kiintoaine kerääntyy juuri tyhjennysaukon kohdalle, joten säiliö saadaan aina tyhjennettyä kokonaan ja sen tilavuus pysyy ennallaan eikä pienene vuosien kuluessa. Umpisäiliö on ankkuroitava, mikäli pohjavedet ovat korkealla aiheuttaen nostetta.

Tyhjennettävä säiliö on hyvä varustaa täyttymishälyttimellä, joka lisää sekä käyttömukavuutta että turvallisuutta. Kaivon täyttymistä ei tarvitse enää seurata mittatikulla ja ylivuotojenkin riski pienenee.

Säiliön sijoituksessa on otettava huomioon, että kaikkina vuodenaikoina säiliöt on päästävä tyhjentämään loka-autolla, joten myös tien on kestettävä loka-auton paino täydellä kuormalla.

Umpisäiliön ja saostuksen yhdistelmä

Umpisäiliön ja saostusjärjestelmän yhdistelmäratkaisu on hankinta- ja käyttökustannuksiltaan huomattavasti kalliimpi kuin esimerkiksi maasuodatin. Yhdistelmäratkaisua kuitenkin suositellaan pohjavesialueilla sekä tapauksissa, missä ollaan hyvin lähellä vesistöjä (minimi 30 m). Yhdistelmäratkaisussa "mustat vedet" eli wc-vedet johdetaan erillisviemäröintinä umpisäiliöön ja "harmaat vedet" eli suihku- ja pesuvedet omana viemäröintinään erillisen saostussäiliön kautta maaperään imeytettäväksi. Yhdistelmän suositeltavuus perustuu siihen, että eniten päästöjä aiheuttavat käymäläjätteet eivät pääse maaperään lainkaan, vaan säiliön täytyttyä ne kuljetetaan muualle keskitettyä jatkokäsittelyä varten. Yhdistelmäratkaisussa umpisäiliökoko on 3-5 m3 ja saostussäiliö on kokonaistilavuudeltaan vähintään 2 m3 ja joko 2- tai 3-osastoinen.

Imeytys ja suodatus

Kiinteistön kaikki jätevedet voidaan myös imeyttää maaperään tai suodattaa saostus- ja imeytysjärjestelmän kautta. Maaperän imeytyksen etuina ovat vähäinen huoltotarve ja alkuinvestoinnin jälkeen pienet käyttökustannukset. Maakerrokset toimivat mekaanis-biologis-kemiallisena jätevesipuhdistamona, joissa jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Lisäksi pieneliötoiminta hajottaa eloperäisen aineksen imeytyspintaan muodostuvassa biokerroksessa. Imeytys on mahdollista, jos tontti on riittävän suuri, maaperä rakenteeltaan sopiva sekä vesistöt, pohjavesialueet ja juomavesikaivot riittävän kaukana. Imeytyspaikan maaperän tulee olla riittävästi vettä läpäisevää hiekkaa tai kivennäismaata. Imeytyksessä pohjaveden pinnan tulee olla vähintään metrin imetyspintaa syvemmällä, suodatuksessa etäisyys kaivannon pohjasta ylimpään pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 25 cm.

Suodatusjärjestelmää käytetään, kun maaperä on imeytykseen sopimatonta, esimerkiksi silttiä, savea tai liian tiivistä moreenia. Johdettaessa kaikki kiinteistön jätevedet saostussäiliöön tulee käyttää 3-osastoista, vähintään 2 m3:n kokoista saostussäiliötä.

Imeytyskenttää voidaan käyttää tasaisessa maastossa. Imeytysputkia varten kaivetaan noin metrin syvyiset kaivannot, joiden pohjalle, sepelisen jakokerroksen päälle, sijoitetaan imeytysputket. Jakokerroksen päälle laitetaan suodatinkerros ja kaivanto täytetään täytemaalla. Täytemaa on hyvä muotoilla kumpareiksi sadeveden poisvalumisen edistämiseksi. Talvella imeytyskentän päältä ei tule poistaa lunta, puhdistamokenttä tulee sijoittaa tontilla muutenkin niin, ettei sen yli kulje kuormitusta lisäävää ajoneuvoliikennettä.

Suodatinjärjestelmän ojastot ovat kahden metrin syvyisiä. Pohjalla jakokerroksen päällä on kokoomaputket, joiden päällä on suodatus- ja jakokerros. Imeytysputket ovat päällimmäisinä. Kaivanto täytetään täytemaalla ja puhdistuneet vedet johdetaan avo-ojaan, järveen tai jokeen. Saostussäiliön mukana on aina tarkat asennusohjeet eri sovelluksille.

Pienpuhdistamo

Biologis-kemiallinen pienpuhdistamo on hyvä ratkaisu erityisesti vaativissa olosuhteissa eli silloin kun ollaan pohjavesialueella, lähellä vesistöjä tai maasto on kallioinen. Järeämmät järjestelmät kykenevät puhdistamaan kaikki kakkosasunnon mustat ja harmaat jätevedet. Nämä vaativat usein sähköliittymän ja säännöllistä huoltoa kemikaalien lisäämisen ja saostussäiliöiden tyhjennyksen muodossa. Käyttökulut ovat 200 - 350 ? / vuosi.

Pelkille pesuvesille riittää vaatimattomampi suodatinlaitteisto. Näitä löytyy sekä maahan upotettavia että jopa maan päälle asennettavia. Harmaavesijärjestelmät eivät vaadi yleensä sähköä, mutta suodatusyksiköt niissäkin pitää säännöllisesti vaihtaa.

Jätevesijärjestelmän kustannukset

Jätevesijärjestelmän suunnitteluun ja kustannuksiin vaikuttaa oleellisesti se, miten käymäläratkaisu on toteutettu, sillä vesi-wc vaatii myös jäteveden käsittelyltä enemmän kuin pelkkä "harmaan veden" käsittely. Puhdistusjärjestelmän kustannuksiin vaikuttaa valitun järjestelmän ohella olemassaolevan järjestelmän tai sen komponenttien (esim. vanhat saostuskaivot) hyödyntämiskelpoisuus sekä rakentamisen, ylläpidon ja huollon järjestäminen. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan jätevesijärjestelmän hankinta- ja rakennuskustannukset vaihtelevat 500 - 6000 euron välillä.

Asiantuntija auttaa

Haja-asutusalueen jätevesiasioissa on aina syytä ottaa yhteys asiantuntijaan, ensivaiheessa kunnan ympäristöneuvontaan. Uusi asennus asettaa päävastuun suunnittelijalle. Suunnittelijan tulee yhdessä omistajan kanssa päättää miten jätevesien käsittelyjärjestelmää käytetään, huomioiden kunnan erityismääräykset. Toimenpide- tai rakennuslupaa haetaan rakennustarkastajalta, joka valvoo toteutuksen.

Tarkempaa tietoa aiheesta antaa Suomen Ympäristökeskus SYKE kotisivuillaan www.ymparisto.fi sekä Hyvä Jätevesien Käsittely - esitteessään.

Sauna viihtyisäksi - huomioi ilmanvaihto

• Tulosta

Erilaiset trendit ovat vaikuttaneet myös saunan ulkonäköön ja viihtyvyyteen. Oikeankokoinen kiuas, hyvä ilmanvaihto ja valaistus ovat oleellisia saunan suunnittelussa. Meille suomalaisille sauna on keskeinen osa elämää ja muutakin kuin peseytymispaikka. Sauna on rentoutumispaikka, jossa mieli ja koko keho rentoutuu.

Lue lisää: Sauna viihtyisäksi - huomioi ilmanvaihto

Saunan rakentaminen

• Tulosta

RTS Tutkii-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Sauna viihtyisäksi - huomioi ilmanvaihto

• Saunan saa helposti sellaiseksi kuin haluaa. Eri vaihtoehtojakin löytyy, kuten esimerkiksi rantasauna, sisäsauna, tai vaikka savusauna. Yleisimmin sauna tehdään hirrestä, kevythirrestä tai lautavarhouksella.

Rantasauna kuuluu mökille

• Tarkempi katsaus rantasaunan tekemisestä ja suunnittelusta.

Schiedeliltä valmispiippu jokaiseen mökkiin ja saunaan

• Tulosta

Schiedel Savuhormistot Oy:

Turvallinen, varmatoiminen ja näyttävä. Valmispiippu on erinomainen ratkaisu niin mökkiin kuin saunaankin.

Lue lisää: Schiedeliltä valmispiippu jokaiseen mökkiin ja saunaan

Seitsemän kymmenestä lomarakentajasta päätyy hirteen

• Tulosta

Suomi on ollut kautta aikojen hirsirakentamisen luvattu maa. Hirsirakentamisen valtakausi oli ennen toista maailmansotaa, jonka jälkeen rankarakenteet valtasivat rakennustyömaita. Tänä päivänä hirsirakentaminen on jälleen kasvattanut suosiotaan. Vuosittain noin 70 % lo­marakentajista päätyykin – rakennusmateriaali- valinnassaan – hirteen.

Hirsi rakennusmateriaalina

Suomalaisessa hirsirakentamisessa ylei­simmin käytetty puulaji on mänty, tosin myös kuusipuusta tehtyjä hirsirakennuk­sia on jonkin verran tarjolla. Muistakin puulajeista hirsitaloja on tehty, mutta nä­mä ovat jääneet yksittäistapauksiksi.

Varastoi hirret oikein

Orgaanisena aineena puu on herkkä kos­teuden ja väärän varastoinnin tuottamil­le vaurioille. Teollisesti valmistetut ra­kenneosat kuivataan yleensä jo tehtaalla noin 20 %:in kosteuteen, jossa lahottaja­sienet ja homeet eivät enää menesty.

Tehdaskuivatus ei kuitenkaan auta, jos materiaaleja säilytetään työmaalla väärin tai puutteellisesti suojattuina. Hetkellinen, esimerkiksi kuormaa purettaessa sattuva sadekuuro ei vielä ole ka­tastrofi, mutta pitkäaikainen kosteus al­tistaa aina puun sinistäjäsienille, homeille ja lahottajille. Yleensä ensimmäisenä il­mestyvät ulkonäköä haittaavat sinistäjä­sienet ja homeet, koska ne menestyvät jo hieman kuivemmissa oloissa kuin var­sinaiset lahottajasienet.

Puutavaran varastoinnille tulee varata paikka, johon tavara voidaan varastoida vaakasuoraan. Varastoidun tavaran alle ei saisi myöskään päästä syntymään vesi­lammikoita, jotka toimivat ilmankostutti­mena päältä peitetyille taapeleille. Ra­kennustarvikkeiden käsittelyä helpottaa suuresti, jos varastointipaikan viereen pääsee autolla. Ylimääräiseltä vaivalta säästytään, kun jokaisen seinän hirret si­joitetaan numerojärjestyksessä tulevan asennuspaikan viereen, ainakin tämä kan­nattaa tehdä viimeistään asennusta aloi­teltaessa.

Varastoitava tavara erotetaan maasta vähintään 30 cm:n korkeudelle, jotta maastosta ja aluskasvillisuudesta aiheu­tuva kosteuden siirtyminen estyy. Mis­sään tapauksessa puuta ei kannata jättää suoraan maata vasten, sillä suorassa maakosketuksessa oleva puutavara voi mennä piloille jo muutamassa viikossa. Riittävän tukeva alusta syntyy, kun alus­puiden väli on enintään 1,5 metriä. Täl­löin vältytään kiusallisilta taipumilta ja vääntyilyiltä. Puutavara on peitettävä niin, että se on suojassa sateelta, lumelta, lial­ta ja suoralta auringonvalolta. Suojauk­sessa on syytä käyttää omia peitteitä, sil­lä tehtaan kuljetuskääreitä ei ole tarkoi­tettu pidempiaikaista säilytystä varten. Läpinäkyvä muovi ei suojaa tavaraa au­ringonvalolta eikä se näin ollen kelpaa peitteeksi. Puutavara on peiteltävä ilma­vasti. Peitteen tulee suojata myös lauto­jen ja hirsien päät, mutta se ei saa ulot­tua maahan asti, jotta mm. lämpötilan vaihteluiden vuoksi tiivistyvä kosteus pääsee tuulettumaan pois. Puutavara on syytä latoa pinoihin niin, että suojapeit­teen ja hirsien väliin tulee poikittaisri­moitus, joka päästää ilman kiertämään joka paikassa. Aikaa ja työtä säästävä toi­menpide on myös se, kun puutavara va­rastoidaan käyttöjärjestyksen mukaises­ti siten, että ensiksi käytettävä puutavara tulee päällimmäiseksi.

Puun lahoaminen ja homehtuminen

Kosteassa puussa sienten kasvu alkaa he­ti nollalämpötilan yläpuolella, kiivaimmil­laan sienten toiminta on 30–60 ?kos­teusprosenttisessa puussa ja 25 asteen lämpötilassa. Organismien toiminta py­sähtyy, jos puu kuivuu tai lämpötila las­kee alle nollan, mutta tästä huolimatta rihmastot ja itiöt eivät kuole, vaan jatka­vat toimintaansa heti olosuhteiden pa­rantuessa.

Puutavaran homehtumista ja sinisty­mistä voidaan jo etukäteen estää käsitte­lemällä pinnat läpikuultavalla puunsuoja-aineella. Jos esim. sinistäjäsieni on jo te­kemässä tuhojaan, voidaan prosessin eteneminen pysäyttää ja sinistymät osit­tain poistaa rautakaupoissa myytävillä homepesuaineilla. Hätätapauksissa myös veteen laimennetuilla klooripitoisilla pe­suaineilla kuten Kloriitilla saadaan sienen kasvu pysähtymään. Sinistäjäsienet kas­vattavat rihmaston syvälle puun sisään, ja vaurioiden täydellinen korjaaminen on vaikeaa. Tuhojen nopea rajoittaminen kannattaa silti, sillä uudessa vaaleassa puussa erottuva lievä värivika voi puun luonnollisesti tummuessa ja erityisesti värillisten puunsuojakäsittelyjen jälkeen häipyä lähes näkymättömäksi värivir­heeksi. Home sitä vastoin pesii vain puun pinnassa, joten poiston jälkeen siitä ei välttämättä jää pysyviä jälkiä.

Hirsien halkeilu

Hirsien halkeilu johtuu puun kuivumises­ta. Halkeilu on hirrelle luonnollinen il­miö, jota ei voida täysin estää, vaikka hal­keiluun ja erityisesti sen näkyvyyteen voidaankin vaikuttaa. Halkeilu johtuu sii­tä, että kuivuessaan puu kutistuu eri ta­voin pituus- ja poikittaissuunnassa. Hir­ren kehällä kutistuminen on noin kaksi kertaa suurempaa kuin pituussuunnassa, jolloin voimakkaammin kutistuvan van­teen on annettava periksi, ja puu halkeaa. Halkeilu ei vaikuta seinän lämmöneristä­vyyteen eikä kantavuuteen, joten haitta on lähinnä kosmeettinen.

Halkeilutaipumukseen voidaan vaikut­taa käyttämällä laadukasta puuainesta ja kuivaamalla se oikeaoppisesti niin teh­taalla kuin valmiissa rakennuksessakin. Halkeamia pyritään ohjaamaan myös en­nen hirsiaihion kuivausta tekemällä hir­ren yläreunaan piikitys ja alareunaan hal­keamaura, jolloin merkittävä osa hal­keamista jää katseilta piiloon. Merkittävä edistysaskel asian hallinnassa on ollut la­mellihirsitekniikan kehittäminen, jolloin puutavara kuivataan ohuempina lamellei­na, jotka vasta kuivumisen jälkeen liima­taan yhteen lopulliseen hirsipaksuuteen.

Valmiissa rakennuksessa näkyvien hal­keamien koko voi vaihdella vuodenaiko­jen ja sen mukaan, mikä pinta on kysy­myksessä. Suurimmillaan halkeamat ovat lämmitettyjen rakennusten sisäseinien puoleisissa pinnoissa talvella, jolloin si­säilman suhteellinen kosteus on pienim­millään. Vastaavasti kesäkosteilla halkea­mat voivat häipyä lähes näkymättömiin.

Hirsirakenteiden painuminen

Hirsirakenteen painuminen johtuu sen kuivumisesta. Teollisesti valmistetuissa hirsissä, puun kuivuessa 20 %:n toimitus­kosteudesta valmiin rakennuksen 14 %:n tasapainokosteuteen painuma on noin yksi senttimetri yhtä seinän korkeusmet­riä kohden. Myös hirsirakennuksen sau­mat voivat tiivistyä ajan mittaan, joten kokonaisuudessaan voidaan varautua noin 15–20 mm:n painumaan seinän kor­keusmetriä kohden. Pääosa painumasta tapahtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Hirsiseinän painuminen on luonnolli­nen, hirsirakenteisiin liittyvä ilmiö, josta ei ole haittaa, kun se osataan ottaa huomioon suunnittelussa. Tämä tulee esille erityisesti liitettäessä painumattomia ra­kenneosia painuviin hirsirakenteisiin. Pai­numattomia rakenneosia ovat mm. ikku­nat, ovet, pystykoolaukset ja muuratut rakenteet. Nämä liitetään kara- tai liuku­kiinnityksillä, jotka sallivat seinien nor­maalin painumisen. Oman huomionsa vaativat mm. eritasoperustukset, joissa täytyy huomioida korkeamman hirsisei­nän suurempi painuminen. Hormien läpi­vienneissä väli- ja yläpohjissa sekä vesika­toissa on huomioitava riittävien suojaetäisyyksien säilyminen laskeutumisen jälkeenkin.

Hirsitalon kosteat tilat

Hirsitalossa, jossa puuta käytetään mate­riaalina runsaasti, on rakenneratkaisuja tehtäessä veden ja kosteuden kanssa ol­tava erityisen varovainen ja huolellinen. Puurakenteiden käyttöä pitäisi aina kos­teiden tilojen yhteydessä välttää, koska puu on arka kosteuden turmelevalle vai­kutukselle. Yleisohjeena voidaankin pitää sitä, että kosteiden tilojen lattia ja seinät pitäisi aina tehdä kivipohjaisista materi­aaleista. Kosteiden tilojen lattia tehdään suoraan betonilattian päälle. Seinien vaihtoehtoisina kivimateriaaleina ovat tiili, kevyt betoni tai kevytbetoniharkko.

Jos märkätilojen seinät kuitenkin teh­dään kevytrakenteisina, on verhouslevy­nä käytettävä kivipohjaista levyä. Märkä­tilassa puurunkoisen seinän alaosa on nostettava laattatason yläpuolelle esim. tiilimuurausta käyttäen. Hirsitalon pesu­huoneessa ainakin yksi seinä jää usein hirrelle. Tällöin seinän alaosa on kriitti­nen. Vesipisteet tulisi sijoittaa siten, ettei hirsiseinä ole jatkuvasti roiskevedelle alt­tiina.

Talotekniikka voidaan upottaa hirsirakenteen sisään

Nykyaikainen teollinen hirsivalmistus mahdollistaa erilaisten teknisten järjes­telmien piilottamisen jopa hirsien sisään. Tämä edellyttää kuitenkin suunnitelmilta korkeaa valmiusastetta, jotta kaikki joh­tojen paikat ovat tarkalleen tiedossa. Vaakavedot voidaan upottaa väli- ja ylä­pohjiin ja pystyvedoille voidaan porata hirsiin valmiit reiät. Ovien verhouslaudat ja jalkalistat ovat oiva paikka johdotuksil­le ja sähkörasioille.

– Tämä artikkeli on kirjoitettu käyttäen lähteenä Hirsirakentajan suunnitte­luopas -kirjaa. Kirja on tehty Hirsitalote­ollisuuden toimeksiannosta ja se pyrkii edistämään hirsirakennusten oikeaoppis­ta suunnittelua ja rakentamista.

Sisäseinä- ja kattoverhous

• Tulosta

RTS TUTKII-artikkelit

Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.

Mökkirakentaja suosii sisäpinnoissa puuta

• Yleisin mökkirakentaja valitsee sisäpinnaksi puun. Puun käyttö on luonnollista ja perusteltua jos ajatellaan sen luomaa vaikutelmaa ja ominaisuuksia.

Loma-asunnon kosteat tilat

• Kosteat tilat tulee aina rakentaa huolella ja laadukkailla materiaaleilla, myös loma-asunnossa. Me kerromme kuinka onnistut siinä! 

Sisäseinä- ja kattoverhousyritykset

Sisäseinä- ja kattoverhousyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet

• Tiileri

• Weber kylpyhuoneratkaisut

• Wienerberger

Sisäseinä- ja kattoverhousyritykset

• Tulosta

Wienerberger on liki 200 vuotta vanha maailman johtava tiilen valmistaja. Suomessa yrityksellä on kaksi tiilitehdasta, joissa valmistetaan sekä poltettuja tiiliä, että tiililaattoja. Tiilien tuotenimenä on Terca-tiilet.

 

Lue lisää Wienerbergeristä täältä >

 

 

Weberillä on Suomessa 8 tehdasta 7 eri paikkakunnalla, Suomessa markkinoitavat tuotteet ovat pääasiassa kotimaassa valmistettuja. Yritys valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja Leca- Kahi- ja Vetonit- tuotemerkeillä.

 

Lue lisää Weberistä täältä >

Sisätilat

• Tulosta

Klikkaamalla linkkiä pääset kyseiseen artikkeliin

Kosteiden tilojen rakentaminen

Portaat

Keittiön suunnittelu

Suunnittelu ja valmistelu

• Tulosta

Tässä osassa käsitellään asioita, jotka tapahtuvat ennen rakentamisen aloittamista tai jotka eivät ole sidottuja johonkin määrättyyn rakennusprojektin vaiheeseen. Linkkiä klikkaamalla pääset kyseiseen artikkeliin.

Suunnittelu ja valmistelu

Mökki kuuluu suomalaiseen elämäntapaan

Ranta- ja vapaa-ajanrakentamisen pelisäännöt

Järkevät perusratkaisut

Loma-asunnon suunnittelu

Kustannusten arviointi ja hallinta

Toteutustavat ja tekijät

Suurimmat mökkitoimittajat

• Tulosta

Kilpailu lomarakentamisen markkinoillakin on kovaa ja asiakkaita houkutellaan paitsi tarjouksilla, myös energiataloudellisilla tekijöillä ja toimitussisällöillä ja jatkossa varmaan myös aikataululla, kun moduulirakentaminen on nyt myös hirsirakenteisissa taloissa mahdollista. Aikaisemman asiakassuhteen huolehtimisella on merkitystä, sillä mökkirakentaminen on pääasiassa täydennysrakentamista.

Loma-asuntojen rakentajista noin 60 % päätyy hankkimaan teollisen valmistajan mökin. Tämä tarkoittaa liki 1900 teollista loma-asuntoa ja saunoja noin 2300 kpl tänä vuonna. Suurin osa näistä on hirsirakenteisia, mutta myös puurunkoisia tehdään, varsinkin talviasuttaviksi mökeiksi. 

Lue lisää: Suurimmat mökkitoimittajat

Takka on mökin lämmin sydän

• Tulosta

Voiko mökkiä edes ajatella ilman takkaa! Ei voi ja se hankitaankin liki jokaiseen uuteen loma-asuntoon, osaan niistä jopa useampia. Nykyiset modernit takat ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ja niitä on saatavana jokaiseen makuun ja tarpeeseen. Siksi onkin tärkeää, että takkaa valitessa selvittää itselleen, mitä siltä odottaa: Haluaako kauniin sisustuselementin vai pitkään lämpöä luovuttavan tulisijan. Takka on paitsi lämmittäjä, kuivattaja ja tunnelman tuoja myös ruoan oiva valmistuspaikka.

Lue lisää: Takka on mökin lämmin sydän