Loma-asunnon ilmanvaihto
Myös mökeillä tarvitaan hallittua ilmanvaihtoa, pelkkä ikkunoiden ja ovien aukipito ei ole nykyaikaa. Ympärivuotiseen käyttöön tuleva loma-asuntokin on varustettava lämmön talteenoton huomioivalla ilmastointikoneella ja myös rakennustiiviyden on oltava omakotitalon luokkaa. Uusista talvikäyttöön varustetuista lomarakennuksista noin 34 %:iin tulee koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
Mökin ilmanvaihtoratkaisu riippuu mökin käytöstä. Jos kyseessä on ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettu kakkosasunto, tulee ilmanvaihtoon kiinnittää erityistä huomiota. Kuva: Honkatalot
Ilmanvaihdon toimivuus ja lämmön jakautuminen tasaisesti ovat asumismukavuuden kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Puhdas sisäilma on terveyden kannalta tärkeä seikka. Kun varsinkin talvisin sisätiloissa vietetään suurin osa päivästä, ei ole samantekevää minkälaista ilmaa hengitämme. Oikein toteutettu ilmanvaihto auttaa rakennusta pysymään paremmassa kunnossa ja se vaikuttaa myös energiankulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie enemmän energiaa.
Sisäilman epäpuhtauksia
Sisäilmassa on monenlaisia ulkoa tulevia epäpuhtauksia, mutta ihminen itse on suurin sisäilman pilaaja. Yksi henkilö hengittää vuokaudessa keskimäärin noin 15 m3 ilmaa. Muita sisäilman epäpuhtauksia aiheuttavat asukkaiden lisäksi mm. huonepöly, lemmikkieläimet, ulkoa tulevat epäpuhtaudet, ruuan valmistuksessa syntyvät käryt sekä erilaiset rakennusaineista ja huonekaluista tulevat päästöt. Toimiva ilmanvaihto kuljettaa sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteuden ulos ja tuo raitista ilmaa sisälle. Kosteutta syntyy huoneisiin hengityksestä, ruuanlaitosta, pyykin kuivaamisesta ja suihkusta. Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla eikä kosteus pääse ulos, voi seurauksena olla kylpyhuoneen kosteusongelmia sekä maali- ja tapettivaurioita.
Ilmanvaihdon valinta käytön mukaan
Ilmanvaihdon suunnitteluperusteet eroavat sen suhteen, onko kysymys pääasiassa kesäaikaan käytettävästä vai ympäri vuoden asuttavasta rakennuksesta. Omakotitalon tapaan tehdyssä, ympäri vuoden asuttavassa kakkosasunnossa opit poimitaan omakotitalon rakentamisesta, sillä ilmanvaihdon riittävyyden lisäksi myös energiatehokkuus on tällöin oleellista. Kesäisin ja satunnaisesti muulloin käytetyssä mökissä energiasäästön merkitys pienenee, ja ilmanvaihtoratkaisu voidaan toteuttaa toisin.
Ilmanvaihtoratkaisut
Painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse erillisiä koneita, tosin yleensä tähänkin järjestelmään liittyy liesituuletin, jolla keittiön käryt voidaan poistaa. Ilman vaihtuminen perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaeroihin ja hormiston luomaan paine-eroon eli ns. savupiippuvaikutukseen. Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelma on sen vaikea säätö. Ilman vaihtuminen riippuu paljon ulko-olosuhteista, joihin asiakas ei voi vaikuttaa.
Painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet tulevat kärjistettyinä esiin mm. pesutilojen yhteydessä. Runsaan veden käytön jälkeen pesutilat voivat pysyä kosteina, koska painovoimaisella ilmanvaihdolla ei saada aina aikaan tehokasta kuivatusta. Saunan jälkilämpö auttaa tilannetta huomattavasti, joten jatkuvalämmitteisen kiukaan pesään on syytä lisätä muutama klapi vielä saunomisen päätyttyä. Tuuletusikkunoita kannattaa pitää olosuhteiden salliessa auki, ja myös pesutilan poistoventtiiliin sijoitettu pieni sähkötuuletin auttaa asiaa huomattavasti.
Koneellinen poisto ilman lämmön talteenottoa: Tässä järjestelmässä poistoilma puhalletaan ulos kanavia myöten, mutta korvausilma otetaan sisään paine-eroon perustuen. Järjestelmä edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua ja tiivistä taloa, jotta korvausilma todella tulee sille järjestettyjä reittejä pitkin eikä hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohtien läpi.
Hyvä poistoilmajärjestelmä toteutetaan siten, että jokaisessa huonetilassa on oma poistoilmaventtiilinsä ja korvausilmalla on huonekohtaiset tulopisteensä. Näin järjestelmä voidaan myös ohjata tilakohtaisesti, ja ilmanvaihtomäärät ovat hallittavissa.
Koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä on nykyaikaa
Koneellisessa tulo- ja poistojärjestelmässä sekä tulo- että poistoilma johdetaan tilakohtaisesti kanavia pitkin. Järjestelmä on tarkasti säädettävissä huonetiloittain, jolloin ilmanvaihtomäärät voidaan suunnitella tilan käyttötarkoituksen mukaisesti. Koneelliseen tulo- ja poistoilmajärjestelmään liitetään yleensä myös lämmön talteenotto. Lämmönvaihdin esilämmittää tuloilmaa ja jäähdyttää samalla poistoilmaa. Näin saadaan huomattava osa ilmanvaihdon kuluttamasta hukkalämmöstä talteen.
Ilmanvaihdon venttiilit
Raitista ilmaa tuovat venttiilit sijoitetaan oleskelutiloihin, kuten makuuhuoneet, olohuone ja sauna. Poistoilmaventtiilien oikea paikka on keittiössä, vessassa, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa. Jokaisesta huoneesta pitäisi löytyä jompikumpi, jotta ilma kiertäisi oikein. Oikea raitisilmaventtiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää yhtä venttiiliä 20 m2:iä kohden. Niinpä 100 m2:n asunnosta pitäisi löytyä vähintään 5 kpl raitisilmaventtiilejä. Huonot ja rikkinäiset raitisilmaventtiilit kannattaa vaihtaa ehjiin ja jos ne puuttuvat kokonaan, ne voidaan asentaa jälkikäteen esimerkiksi ikkunoiden puisiin tuuletusluukkuihin. Jos venttiilit on tukittu, ne kannattaa avata uudelleen, sillä jos ne puuttuvat kokonaan tai ne on tukittu, poistoilmaventtiilit imevät korvausilman mistä sen vain saavat, eli ikkunoiden, ovien ja lattioiden raoista, postiluukusta ja lattiakaivosta tai jopa poistohormien kautta. Rakenteiden välistä imetty korvausilma voi nostaa sisäilmaan haitallisia aineita rakennusmateriaaleista ja lattiakaivosta viemärin hajua.
Jos talossa on täysin koneellinen ilmanvaihto, on tärkeä varmistaa, että järjestelmän säädöt ovat tasapainossa.
