Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Takka on mökin lämmin sydän

Takka kuuluu jokaiseen mökkiin ja se hankitaankin liki jokaiseen uuteen loma-asuntoon, osaan niistä jopa useampia. Takka on paitsi lämmittäjä, kuivattaja, tunnelman tuoja myös ruoanlaiton oiva valmistuspaikka. Nykyiset modernit takat ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ja niitä on saatavana jokaiseen makuun ja tarpeeseen. Siksi onkin tärkeää, että takkaa valitessa selvittää itselleen, mitä siltä odottaa: Haluaako kauniin sisustuselementin vai pitkään lämpöä luovuttavan tulisijan.

Honkarakenne Oyj 3 opt

Kuva: Honkarakenne

Määräysten muuttuessa tulisijoille on tullut uusia vaatimuksia ja tarjonta niin tulisijoissa kuin hormeissa kasvaa. Tuleva paloilma voidaan ottaa takkaan piipusta tai ulkoseinältä ja samalla suuluukut muuttuvat täysin tiiviiksi niin, että paloilma ja huoneilma ovat toisistaan täysin eristetty. Muuttuvilla määräyksillä pyritään lisäämään tulisijojen ja piippujen turvallisuutta ja parantamaan tulisijojen terveysvaikutuksia.

 

Materiaaleissa ja toteutustavoissa valinnanvaraa

Tulisijojen materiaaleissa ja toteutustavoissa on valinnanvaraa. Takkojen tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet ja ulkonäöstä on tullut entistä merkittävämpi tekijä valmistajien välillä.  Jos mökki on ollut kylmillään talven, on lämmityskautta aloitettaessa varottava takan ja hormin liiallista lämmittämistä. Pahimmillaan takka tai hormi voi rikkoutua ja aiheutuu kallis korjausurakka. Tulipesään kannattaa laittaa vain pieni määrä kuivia puita ja hormia esilämmittää.

Tulisijan suositeltava koko riippuu lämmitettävän tilan koosta ja toisaalta käytöstä. Suurimassaisten varaavien tulisijojen varjopuoli esimerkiksi viikonloppumökkeilyssä on niiden hidas lämpiämisnopeus. Isolla tulisijalla lämmön ylläpito on suhteellisen vaivatonta, mutta kylmän mökin nopeaan lämmön nostoon kamiina tai sähköpatterit ovat tehokkaampia vaihtoehtoja.

Massiivinen, tuhannesta kilosta ylöspäin painava varaava tulisija lämmitetään polttamalla 1-2 pesällistä puuta ja se säteilee varautuneen lämmön hitaasti ympäröivään huonetilaan noin vuorokauden ajan. Vain kesäkäyttöä varten täysikokoinen, varaava uuni voi olla liian järeä, jos lämpöä tarvitaan vain silloin tällöin. Ympäri vuoden käytettäväksi sopii kyllä suuritehoinen tulisija, jos sen käyttö kesäisin mahdollistetaan erillisen kesäpellin avulla. Kesäpellin asennosta riippuen kuumat savukaasut voidaan ohjata suoraan hormiin tai takan poskikanaviin varastoitumaan tulisijan massaan.

 

Takkatyypin valinta riippuu käyttötarpeesta

Valtaosaan uusista loma-asunnoista tulee varaava takka. Varaava takka voi olla myös yhdistettynä leivinuuniin.  Takkauunissa yhdistyy perinteisen pystyuunin tehokas vastavirtausperiaate ja avotakan elävä tuli – tosin lasiluukun takaa. Takkauunin hyötysuhde on korkea, parhaimmillaan jopa 85 – 90 %. Takkauuni luovuttaa lämpöä puolesta kahteen vuorokauteen polton jälkeen. Leivinuuni erikseen tai yhdistettynä johonkin muuhun tulisijaan on myös mökillä suosittu ratkaisu. Leivinuuni mahdollistaa puun hyödyntämisen leipomisessa ja ruoanlaitossa samalla, kun mökki lämpenee puuenergialla.

Kiertoilmatakka kierrättää ilmaa ja lämpö varautuu huonetilan rakenteisiin. Takka koostuu sydämestä ja kuoresta. Kuori voi olla elementtirakenteinen, tiilestä muurattu, tai esim. luonnonkivestä tehty. Kiertoilmatakan voi kytkeä ilmalämmitysjärjestelmiin ja varaaviin lattialämmitysjärjestelmiin. Takkaan voidaan asentaa puhallin, joka siirtää lämpöä putkistoja pitkin talon eri tiloihin ja kerroksiin. Markkinoilla on myös kiertoilmatakkoja, jotka voidaan varustaa vesikiertoisella lämmönvaihtimella ja koko talo lämpiää näin pelkän takan avulla.

Kamiina tai kevyttakka on edullinen ja kevyt tulisijavaihtoehto.  Se on hyvä ratkaisu tarvittaessa nopeaa lämmitystä ja silloin, kun tulisija ei saa painaa paljon. Kamiinat ja kevyttakat valmistetaan teräksestä tai valuraudasta valmistettu. Puukamiina ei varaa lämpöä samalla tavalla kuin massiiviset tulisijat, joten lämmön ylläpito vaatii jatkuvaa huolehtimista. Kevyttakkojen kuoriosat valmistetaan usein keramiikasta, vuolukivestä tai teräksestä ja niiden hyötysuhde on korkea. Lämmitystehoa ja lämmitysaikaa voi säädellä portaattomasti.

Puuliesi on hyötytulisija, jota käytetään sekä ruoanvalmistuksessa että lämmittämisessä. Puuliettä käytetään mökeissä joko ainoana ruoanvalmistuslaitteena tai sitten rinnakkain sähkö- tai kaasulieden kanssa.

 

Tulisijan materiaali

Noin kolmannes loma-asuntoihin hankittavista tulisijoista on tiilipintaisia, joko puhtaaksi muurattuja tai rapattuja. Tarjolla on myös valmiita tulisijan sydänosia ja takkasydämiä sekä tiilitulisijapaketteja, jotka sisältävät kaikki tarvittavat materiaalit muototiiliä, laasteja ja uuniluukkuja myöden. Toinen lomarakentajan suosima tulisijamateriaali on vuolukivi. Erityisen suosittu vuolukivi on varaavissa takoissa ja leivinuuneissa. Vuolukivitulisija voidaan tehdä myös räätälintyönä mittojen mukaan.

Keramiikka on yleistynyt tulisijojen pintamateriaalina viime vuosina. Klassisten kaakeliuunien lisäksi keramiikka on löytänyt paikkansa myös muun näköisissä ja tyyppisissä tulisijoissa. Keraamisten laattojen lisäksi voidaan tulisijojen pinnoitteena käyttää myös luonnonkivilaattoja. Keraamisista tulisijoista on tarjolla omat mallistonsa. Suoraan mallin mukaan hankitut tai yksilöllisesti tilaan sovitetut tulisijat toimitetaan pystytettyinä.

Metallia käytetään lähinnä kevyissä, ei varaavissa tulisijoissa kuten kevyttakoissa, kamiinoissa ja puuliesissä. Metallitulisijojen etuina on suhteellisen edullinen hankintahinta ja pieni koko. Ne ovat myös helppoja ja nopeita asentaa paikoilleen. Toisaalta metallitulisijat eivät omaa varaavaa massaa ja voivat olla pintalämpötiloiltaan hyvinkin kuumia.

 

Käytä oikeanlaista polttopuuta

Käytettävällä polttopuulla on merkittävä rooli tulisijan käytössä. Paras teho saadaan käyttämällä mahdollisimman kuivaa puuta ja tulos vielä paranee, jos klapeja voidaan säilyttää lämpimissä sisätiloissa ainakin muutamia päiviä ennen käyttöä. Nyrkkisääntönä on, että puun tulee olla ylivuotista, kuivaa ja riittävän pieniksi klapeiksi tehtyä. Lämpöarvoltaan parasta kotimaista puuta on koivu, mutta kaikki puulajit käyvät polttopuuksi.

Rakentamisesta jäänyttä puhdasta hukkapuuta on myös järkevä hyödyntää tulisijassa. Kaikki puumateriaali ei kuitenkaan sovellu tulisijaan. Maalattua puuta, vaneria, laminaattia tai muutoin kemiallisilla aineilla käsiteltyä puuta ei pesään voi laittaa. Painekyllästetystä kestopuusta vapautuu poltettaessa myrkyllisiä aineosia, lastulevy tai muut vastaavat materiaalit taas voivat palaa niin kuumalla liekillä, että poltto särkee tulisijan.

Jos mökillä takka on ollut talven käyttämättä, saa hormin paremmin vetämään, kun polttaa pesässä ensin vaikka pieniä tikkuja tai sanomalehtikääröä. Kun hormi vetää, lado arinan päälle ensin muutama pieni puu vaakatasoon, niin että puiden väliin ja sivuille jää ilmaa. Lado seuraavaksi sytykkeitä, esim. pieniä tikkuja tai sanomalehtisuikaleita, tuohta, kiehisiä tai sytytyspaloja. Tuli leviää alaspäin, jos sytykkeet ovat kuivia.

 

Huolla takka ja hormit

Tulisija ja hormit tulee huoltaa säännöllisesti. Hormit pitäisi asuintaloissa nuohota kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Nuohooja kertoo sekä tulisijan että piipun kunnosta, jos korjauksia pitää tehdä. Tulisijaa kannattaa huoltaa säännöllisesti itse. Joka kerta ennen lämmitystä puhdista arina tuhkista ja tyhjennä tuhkalaatikko ennen sen täyttymistä. On hyvä myös muistaa, että tuhka voi olla kuumaa vielä seuraavanakin päivänä niin kuumaa, että se kannattaa siivota metalliastiaan. Harjaa, tai imuroi tulisija pölyistä ja roskista. Nokeentuneen lasiluukun saat puhtaaksi lasinpesuaineella, pyyhkimällä kosteaan talouspaperiin laitetulla tuhkalla, tai keraamisen liesitason puhdistukseen tarkoitetulla pesuaineella.

 

 

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

tulikivilogo

 nunnauuni

uunisepät logo

schiedellogo
tiileri

wienerberger

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot