Kohti ekologista loma-asumista

• Tulosta

Ekologisuus puhuttaa kaikessa kuluttamisessa ja niin myös mökkeilyssä. Mökkeilyllä on tärkeä rooli suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ja ympäröivä luonto on keskeinen osa mökkeilyä. Mökkeilijät tekevät merkittäviä ilmastotekoja hoitaessaan omaa pihaa, puutarhaa ja lähimetsiään. Mökkeilijät tekevät myös keskimäärin 1m³:n hiilinielun/vuosi, kun tekevät puutöitä, rakentamista ja remonttia. Pelkästään tällä teolla korvataan mökin ja kodin välisen autoilun hiilipäästöt. Uuden teknologian käyttöönotto myös parantaa mökkeilyn hiilijalanjälkeä, mutta myös asenteilla ja kulutustottumuksilla on iso merkitys. Tässä artikkelissa käsittelemme lomarakentamista ja mökkeilyä ekologisuutta silmällä pitäen.

Kuva: Honkarakenne

Puurakentaminen ja hirsinielut

Lomarakentaminen on käytännössä täysin puurakentamista ja peräti 70 % uusista loma-asunnoista on hirsirakennuksia. Rakentamisessa puun käyttöä pidetään ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Kilo puuta sitoo kasvaessaan noin 1,8 kiloa hiilidioksidia ja puun käyttö rakentamisessa toimii hiilivarastona vuosikymmenten ajan. Tyypillinen hirsimökki sitoo hiilidioksidia noin 30 tonnia koko elinkaarensa ajan, mikä vastaa noin 250 000 kilometriä henkilöautolla ajoa.

Lämmitysratkaisut ja energiatehokkuus

Uusista loma-asunnoista noin 60 % rakennetaan talviasuttaviksi ja varustellaan omakotitasoisesti. Tällöin myös energiatehokkuus on hyvällä tasolla. Tulevaisuudessa rakentamisessa tulee korostumaan entistä enemmän myös rakennuksen elinkaariajattelu, eli rakennusten koko käytön aikainen energiankulutus tulee nostamaan merkitystä.

Mökeillä lämmitysratkaisuina suositaan perinteisesti uusiutuvaa energiaa puulämmitteisten takkojen muodossa, mutta myös lämpöpumput ovat yleistyneet ja kuuluvat monen uuden mökin vakiovarustukseen. Puulämmitys on hyvin luonnollista monilla mökeillä, kun omaa puuta löytyy lähimetsistä. Myös tulisijavalmistajat ovat kiinnittäneet paljon huomiota puun puhtaaseen palamiseen ja uusien takkojen hyvään lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen.  

Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään lämmityksen ohella myös käyttösähkössä aurinkoenergian muodossa. Aurinkopaneelit ovat oivallinen ratkaisu myös sellaisille mökkitonteille, joihin verkkovirran saanti on vaikeaa tai mahdotonta. 

Vesien suojelu ja jätevesien käsittely

Yhtä lailla ympäristön kannalta vedenkäyttöä ja erityisesti jätevesien asiallista käsittelyä edistetään. Jo nyt uutta jätevesiasetusta on sovellettava kaikessa vapaa-ajan rakentamisessa. Mökkiympäristön siistinä pitäminen ja vesistöjen suojelu on tärkeää jo perinteisestikin monelle mökkiläisille. Mökeistä valtaosa sijaitsee järvien tai muiden vesistöjen rannoilla, joten mökkeilyllä on tärkeä osa vesien suojelussa. Uudella voimaan astuneella jätevesiasetuksella pyritään varmistamaan, että jätevedet käsitellään asiallisesti kaikissa uusissa loma-asunnoissa.

Mökin aktiivinen käyttö ja lähiruoka

Mökin aktiivinen käyttö on hyvästä paitsi mökin omistajalle itselleen, mutta myös mökkikunnan elinkeinoelämälle ja kulttuurille. Mökin aktiivinen käyttö (myös vierasmökkeily tai vuokraaminen) on kannattavaa paitsi taloudellisesti myös ympäristönäkökulmasta, sillä se parantaa mökin ”hiilitasetta”, eli mökkiä ei lämmitetä turhaan ja paikat pysyvät kunnossa, jolloin myös mökin elinkaari säilyy pitkänä.

Monet mökkien suosikkiharrastuksista liittyvät luonnossa liikkumiseen ja oleiluun. Uinnin ja saunomisen ohella puutarhanhoito, kotitarveviljely, marjastus, sienestys ja kalastus ovat suosittuja mökkeilyn aktiviteetteja ja niistä on hyötyä niin luonnolle kuin ihmisille. Mökkeilijöillä on myös suuri merkitys paikalliselle maanviljelylle kesätorien ja kauppojen asiakkaina.

Liikkuminen ja mökkimatkat

Tutkimusten mukaan mökkeilijä käyttää keskimäärin vähän yli 1000 euroa vuodessa mökkeilyyn liittyvään autolla liikkumiseen, mikä vastaa noin 10 000 kilometrin ajoa. Mökin ja kodin väliseen kulkemiseen menee tästä noin puolet ja autossa on noin 2,5 matkustajaa. Mökkeily alkaakin monella jo kotipihalla, kun auto käynnistetään ja matka mökille alkaa. Valtaosa suomalaisista kulkee mökille omalla autolla ja niin varmasti myös tulevaisuudessa, vaikka julkista liikennettä pyritäänkin parantamaan. Keskimääräinen mökkimatka 160 km x 30 kertaa on 4800 km ja siinä CO2- päästöt mökkimatkasta vastaa yhden hengen lentomatkaa Malagaan, mutta ei takaisin. Mökinomistajan näkökulmasta liikkuminen ja esimerkiksi sähköautojen yleistyminen kannattaa huomioida ajoissa. Mökin sijainti suhteellisen lähellä kotipaikkakuntaa mahdollistaa arjen sujuvuuden, eikä matka sähköautojen kantamallekaan ole usein mahdoton. Mökin sähköistyksessä kannattaa hyvissä ajoin selvittää myös latauspisteen mahdollisuutta omalle tai vieraiden autoille.

Mökkeilyyn liittyvä liikkuminen kotimaassa on kuitenkin ympäristönäkökulmastakin selvästi parempi kuin ylimääräinen ulkomaanmatkailu. Hiilijalanjälkinäkökulmasta edellä mainittu 10 000 kilometrin vuosittainen ajomatka mökille tarkoittaa suunnilleen samaa kuin yhtä koko perheen edestakaista ulkomaanmatkaa Välimerelle lentäen.

Näin mökeillä huomioidaan ekologisuus:

• Uusiutuvat raaka-aineet ja puun käyttö rakentamisessa. Mökeistä peräti 70 % rakennetaan hirrestä.
• Uusiutuvien energiamuotojen (aurinko, maalämpö, puu) hyödyntäminen lämmityksessä
• Suositaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia tuotteita ja palveluja
• Mökin pohjaratkaisut ja rakennukset monikäyttöisiksi, jolloin mökki palvelee vielä vuosikymmenten päästä
• Hoidetaan mökkipihaa, puutarhaa ja lähiympäristöä
• Kierrätys, jätevesien asiallinen käsittely ja mökistä huolehtiminen
• Kotitarveviljely, lähiruoka ja luonnossa liikkuminen ovat hyväksi itselle ja ympäristölle
• Suojellaan luontoa ja vesistöjä