Sauna viihtyisäksi - huomioi ilmanvaihto

• Tulosta

Erilaiset trendit ovat vaikuttaneet myös saunan ulkonäköön ja viihtyvyyteen. Oikeankokoinen kiuas, hyvä ilmanvaihto ja valaistus ovat oleellisia saunan suunnittelussa. Meille suomalaisille sauna on keskeinen osa elämää ja muutakin kuin peseytymispaikka. Sauna on rentoutumispaikka, jossa mieli ja koko keho rentoutuu.

Kuva: Honkarakenne

Hyvä tietää perusasiat

Saunan suunnittelu lähtee rakentajan tarpeesta, mutta jokaisessa saunassa kuitenkin turvallisuus ja oikeankokoinen kiuas sekä riittävä ilmanvaihto ovat asioita, jotka täytyy ratkaista. Loma-asunnonkin sauna kannattaa suunnitella riittävän isoksi niin, että koko perhe mahtuu kerralla löylyyn, ja aikuinen mahtuu halutessaan myös loikoilemaan leppeissä löylyissä. Nämä perusvaatimukset täyttyvät, kun perhesaunan koko on noin 3–5 m². Lauteiden mitoituksessa suositellaan ylälauteen ja katon korkeuseroksi 100–110 cm. Kokonaissyvyydeksi tulisi varata 100–120 cm, jolloin istumalauteenleveys olisi 60–80 cm ja jalkalauteen noin 40 cm. Jalkalaude tulisi mahdollisuuksien mukaan asentaa kiuaskivien pintaa korkeammalle, jotta myös alaraajat saisivat riittävästi lämmintä. Riittävä ilmanvaihto on yksi saunan suunnittelun tärkeimpiä ratkaisuja.

Puusta kaikki kosketuspinnat 

Yleisin materiaali saunan seinässä on kuusipaneeli, tervaleppä ja haapa.  Valikoimiin ovat myös tulleet erilaiset lämpökäsitellyt puulajit. Paneelit käsitellään saunasuojalla ja viistotaan alapäästään tippanokkaisiksi. Paneelien ulkonäköön saa vaihtelua erilaisilla sävytyksillä, ladonnan suuntia vaihtamalla tai yhdistelemällä erilaisia puulajeja. Paneelin ohella saunan seinien sisustuksessa käytetään myös muita materiaaleja, kuten klinkkeriä, rappausta, luonnonkiviä tms. Kiukaan taustaseinä on usein toteutettu näillä paremmin kuumuutta kestävillä materiaaleilla. Erilaisten lasiseinien rakentaminen saunaan on myös yleistynyt. Kaikki kosketuspinnat pitää kuitenkin tehdä puusta, sillä muut pinnat kuumenevat liikaa, eikä niihin nojailu tai niillä istuminen ole miellyttävä kokemus. Lisäksi kiviset pinnat kasvattavat kiukaan tehontarvetta.

Lattialle laattoja 

Saunan lattia tehdään nykyään lähes poikkeuksetta keraamisista laatoista ja se toteutetaan samoin kuin muutkin kostean tilan lattiat eli rakentamalla kunnollinen vedeneristys ja huolehtimalla siitä, että kaadot tulevat kohti lattiakaivoa. Lattialaatoitus nostetaan noin 15–20 cm seinälle, josta vasta aloitetaan panelointi. Näin kosteudelle herkkä paneeliseinän alaosa on paremmin turvassa. Viime vuosina myös lattiaan on alettu käyttää mikrosementtiä pintana (Kts artikkeli Kosteiden tilojen rakentaminen).

Lauteissa on valinnan varaa ja vapautta

Saunan lauteet on yleensä toteutettu hyvin lahoa kestävistä, pienen lämmönjohtavuuden omaavista ja pihkattomista puulajeista. Kotimaisia vaihtoehtoja ovat vähäoksainen kuusi, sävykäs leppä tai vaalea haapa; ulkomaisista vaihtoehdoista suosittu on huonosti lämpöä johtava apassi. Viime vuosina  erittäin suosituksi lauteisiin on tullut hyvin lahoa kestävä lämpökäsitelty puu. Lauteet pintakäsitellään erityisellä täysin puuhun imeytyvällä laudesuoja-aineella tai jätetään kokonaan käsittelemättä. Seiniin tarkoitettua saunasuojaa ei lauteisiin saa käyttää. Lauderunko on mahdollista tehdä puusta tai käyttää valmiita teräksestä tehtyjä lauderunkoja. Viimeksi mainituissa on myös kippimalleja, jolloin laude voidaan siivouksen ajaksi nostaa seinälle. Saunaan voi tilata mittatilaustyönä valmistetut tyylikkäät valmiit lauteet. Myös itse tehtyihin lauteisiin saa näyttävyyttä käyttämällä eri puulajeja.

Ilmanvaihto saunassa

Sähkösaunassa tuloilmaventtiilille paras paikka on kiukaan päällä joko katossa tai seinässä vähintään 50 cm kiuaskivien yläpuolella. Näin kiukaasta nouseva kuuma ilma ja venttiilistä tuleva raitis ilma sekoittuvat tehokkaasti keskenään ja hapekas ilma leviää tasaisesti löylyhuoneeseen. Poistoilmaventtiilille paras sijoituspaikka on mahdollisimman alas kiukaan vastakkaiselle seinälle. Perhesaunassa ei yleensä erillistä poistoventtiiliä tarvita, sillä pesuhuoneessa oleva imu vetää saunan poistoilman oven alta. Tästä syystä saunan oven alareunaan jätetäänkin parin–kolmenkymmenen sentin rako.

Saunan kiuas on saunomisen jälkeen hyvä jättää vielä jälkilämmölle noin tunnin ajaksi, jotta sauna lähtee kuivumaan. Koneellista ilmanvaihdon tehokkuutta kannattaa nostaa saunomisen ajaksi.

Puulämmitteisen saunan tuloilmaventtiili voidaan sijoittaa kiukaan lähettyville, esimerkiksi lattiaan.

Huolimatta siitä mikä on korvausilmaratkaisu, saunan seinän yläosassa on hyvä olla kuivattamista varten poistoilmaventtiili tai räppänä, joka avataan heti saunomisen päätyttyä ja pidetään auki aina silloin, kun saunaa ei käytetä.

Oikeankokoinen kiuas 

Kiuas on saunan sydän. Löylyn laatuun vaikuttavat saunan ilman lämpötila ja kosteus, kiukaan ja saunan sisäpintojen lämmönsäteily ja ilmanvaihto sekä ilman puhtaus ja ionipitoisuus. Laatuun voidaan vaikuttaa myös kiuaskivillä, niiden määrällä, koostumuksella ja lämpötilalla. Miellyttävin saunomislämpötila on noin 70 asteen lämpö saunojan pään kohdalta mitattuna.

Löylyn miellyttävyys on kylläkin tunnekysymys, toiset pitävät matalammista, pihisevistä löylyistä ja toiset äkäisemmistä. 

Kiukaan tehotarpeeseen vaikuttaa löylyhuoneen koon lisäksi myös mitä pintamateriaaleja saunassa on käytetty. Esimerkiksi yhden neliömetrin kivi-, lasi- tai vastaava eristämätön pinta lisää kiukaan tehontarvetta kuin koko saunan tilavuuden lisääminen 1,2 kuutiolla. Jos saunan sisäpinta on eristämätöntä hirttä, kerrotaan saunan kuutiotila 1,5:llä ja sen mukaan valitaan kiuas. 

Seuraava taulukko on tehty sähkökiukaalle, mutta sitä voidaan soveltaa myös puukiukaan valinnassa. Maksimitilavuuksia voidaan suurentaa noin 20 %, jos kiukaassa on paljon kiviä. Isosta kivimäärästä on myös se etu, että löyly riittää paremmin myös alhaisemmissa lämpötiloissa.