Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Mökin lämmöneristys

Varustelutaso ja käyttötarkoitus ovat ratkaisevassa asemassa mietittäessä mökin lämmöneristystä. Mökin suunnitteluvaiheessa nämä asiat on helppo ratkaista. Jos mökki varustetaan sähkö- ja vesilaitteistoilla ja mökkiä käytetään myös talvella, on lämmöneristykseen kiinnitettävä huomiota ja noudatettava samoja normeja kuin omakotitalossakin. Kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä nämä määräykset eivät koske, mutta näissäkin mökeissä kannattaa jo suunniteltaessa miettiä tulevaisuuden tarpeita.

IsolinaPellavaeristeSeinaAs

 Kuva: Isolina

 

Energiamääräykset asettavat eri rakennusosille aikaisempaa tiukemmat lämpöläpäisykertoimet (= u-arvo). Nämä raja-arvot saavat kuitenkin jossain rakennusosissa ylittyä, jos heikompaa eristyskykyä kompensoidaan määräyksiä paremmalla ratkaisulla jossakin muussa rakenteessa. Ratkaiseva on koko rakennuksen lämmönläpäisevyys.

 

Uusien rakennusten energiamääräykset muuttuivat

Määräykset koskevat myös loma-asuntoja, joihin tulee ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä. Määräykset eivät koske kuitenkaan alle 50 m²:n rakennuksia eivätkä perinteisiä kesäasuttavia mökkejä.

Edelleenkin hirsirakennuksille huomioidaan lisähelpotus. Uudessa rakennuksen kokonaisenergian kulutuksen laskennassa huomioidaan myös rakennuksen energian tuotantomuoto kertoimella, joka suosii uudistuvia energiamuotoja. Nämä kertoimet uudistetiin vuoden 2018 alussa.

 

Hirrellä kohtuu seinäpaksuus

Kompensointimahdollisuus on hyödyllinen erityisesti massiivihirsirakennuksissa, joissa rakennusosittaisten raja-arvojen läpäiseminen vaatisi selvästi nykyistä järeämpien hirsien käyttöä. Aivan mitä tahansa hirttä ei kuitenkaan voi käyttää, talviasuttava mökki vaatii vähintään 180 mm höylähirren tai 210 mm pyöröhirren käyttöä.

Ulkoseinien heikompaa lämmöneristystä voidaan korvata esimerkiksi suurentamalla yläpohjan tai alapohjan eristepaksuutta. Mikäli ulkonäköä ei haluta muuttaa, voidaan asentaa paremmin lämpöeristetyt ikkunat ja ovet. Samoin voidaan lisäeristää ne seinän osat, jotka eivät näy, kuten kosteiden tilojen seinät, kiintokalusteiden taustat ja varastohuoneiden seinät. Yksi varteenotettava keino on ilmastoinnin varustaminen riittävän tehokkaalla lämmöntalteenottokoneella.

 

Finnfoam

Varsinkin rakennusten kulmien kohdalla routaeristys on tehtävä huolella. Myös sadevesi- ja salaojaputkistojen jäätyminen tulisi estää kunnollisella routaeristyksellä.

 

Hirsiseinän lisäeristys

Hirsiseinä voidaan myös lisäeristää, jolloin voidaan käyttää ohuempaa hirttä ja välttyä kompensaatioilta muissa rakennusosissa. Lisäeristetyn hirsiseinän kosteustekninen toiminta on huomattavasti monimutkaisempaa kuin massiivihirsiseinän. Hirsiseinän sisäpuolinen lämmöneristäminen ei ole suositeltavaa, jos höyry­sulkua ei käytetä.

Käännetty rakenne eli ulkopuolinen lisäeristys on kosteustekniseltä toiminnaltaan ongelmaton, koska tällöin hirsi on rakenteen lämpimällä eli kuivemmalla puolella. Tällaisessa rakenteessa on lämmöneristeen ja ulkoverhouksen väliin muistettava jättää ilmarako, jotta eristeeseen mahdollisesti kertynyt kosteus pääsee kuivumaan, eikä verhouksen läpi päässyt ulkopuolinen kosteus pääse lämmöneristeeseen. Lämmöneristeen ulkopintaan ulkovuorauksen taakse on syytä laittaa tuulensuojalevy.

 

Puurankarakenteisen ulkoseinän eristäminen

Puurankarakenteisissa ja ns. lämpöhirsiratkaisuissa käytet­tävä eristepaksuus on tapauk­sesta riippuen 100–200 mm, ja höyrysulkua käytetään eristekohtaisesti. Eristemateriaalina seinissä käytetään yleensä le­vymäisiä mineraalivilla-, pellavaeriste- tai puukuitueristeitä. Myös mär­käpuhal­let­ta­vat puukuitueris­teet ovat yleistyneet. Kuiva­puhalletta­via­kin eristeitä käy­tetään jonkin verran erityi­sesti elementtirakenteissa. Pellavaeristettä on saatavilla levynä sekä rullana ja se soveltuu erinomaisesti kun rakenteesta halutaan ”hengittävä”. Tällöin höyrynsulun sijaan asennetaan ilmansulkupaperi.

 

Yläpohjan eristys

Yläpohjan kautta syntyvä lämpöhukka on varsin merkittävää, joten yläpohja kannattaa eristää kunnolla. Yläpohjan eristepaksuuden kasvattamisen kustannukset ovat varsin vähäiset, mut ta yläpohjalla saattaa olla energian kulutukseen yllättävän suuri merkitys. 

Lue myös: Yläpohjan lisäeristys Ekovillalla

 

Alapohjat

Alapohjan lämmöneristäminen vaikuttaa paitsi lämmönhukkaan, myös lat­tian pintalämpötiloihin. Varsinkin reu­na-aluei­den lämmöneristämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta lattiasta saadaan lämmin ja vedoton. Alapohjarakenteet jaetaan yleensä maanvaraisiin ja tuulettuviin, ns. rossipohjaratkaisuihin. Maanvaraisen alapohjan eristepaksuudeksi tulee valita 100–200 mm ja tuulettuvan alapohjan 200–300 mm. Kylmissä tai osan vuotta kylmillään olevissa rakennuksissa routasuoja asettaa omat vaatimuksensa alapohjaperustukselle.

 

Eristys kannattaa suunnitella ja tehdä huolella

Oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tii­viys on oleellinen osa lämmöneristystä. Myös kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään. Märkä eriste ei paljon lämmitä, mutta hyvä, tuulettuva rakenne ei kerää kosteutta.

Lisätietoja eristemääräyksistä löy­tyy esimerkiksi Ympäristöministeriön sivuilta.

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

leca4

tiileri

wienerberger

ekovilla logo