Turvallisuus leikkipaikan tärkein asia
Lasten leikkipaikka pitää suunnitella siten, että sitä on helppo valvoa. Leikkialuetta ei myöskään kannata perustaa notkokohtaan, vaan paikaksi valitaan kuiva, avoin ja tasainen alue. Lisäksi sen tulee olla lähellä ulko-ovea, mutta samalla kaukana liikenteestä. Suunnittelussa tulee huomioida myös paikan myöhempi käyttö lasten leikki-iän jälkeen. Asfaltti ja kivipinnat vaativat pehmusteiden käyttöä, joten leikkipaikan perustaminen nurmikkopohjaiselle alueelle on huomattavasti järkevämpää. Kovalle kulutukselle altistuvat kohdat perustetaan hiekkapohjalle. Vielä tärkeämpää on laitteiden tekninen turvallisuus, sijoittelu leikkipaikalle ja laitteiden ikäsuositukset.
Tiedä mitä korjaat — etsi viat lämpökuvauksella
Vertia Oy: Remontin suunnittelu lähtee siitä, että tietää mitä tarvitsee korjata. Lämpökuvauksella saadaan rakennetta vaurioittamatta selville ongelmakohdat ulkovaipassa. Rahaa säästyy, kun korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein. Lisäksi saadaan tietoa myös mahdollisista muista, ennalta tiedostamattomista vaurioista.
Kotinikkarin tee-se-itse-remontit
Oman kodin remontoiminen on parhaimmillaan mukava ja antoisa projekti. Seuraavassa esittelemme yleisimmät kodin pienet remontit, joilla on helppo kohentaa oman kodin viihtyisyyttä - vinkkejä unohtamatta.
Remontin rahoitus
Useimmille tulee jossain vaiheessa elämää ajankohtaiseksi remontin rahoittaminen. On ehkä juuri tullut ostettua itselle asunto, joka kaipaa ehostusta ennen lopullista muuttoa. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä, kuten kannattaako remontti rahoittaa osamaksulla vai lainalla? Tässä artikkelissa annamme vinkkejä sopivan remonttirahoituksen valintaan.
Lämmityslaiteyritykset
NIBE Energy Systems on Pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien tuottaja ja samalla markkinajohtaja Pohjois-Euroopassa pääpainopisteenään lämpöpumput sekä lämminvesivaraajat.
Sisusta aidolla tiilellä
Wienerberger Oy Ab:
Aito tiili sopii hyvin kodin sisätiloihin luomaan lämmintä ja rustiikkista tunnelmaa. Peruskorjaajan tarpeisiin soveltuu parhaiten tiilestä sahattu 20 mm paksu tiililaatta, joka voidaan kiinnittää saneerauslaastilla useimpiin taustarakenteisiin.
Hyvä ulko-ovi pitää varkaat ulkona ja lämmön sisällä
Ulko-ovi tarkoittaa muutakin kuin suljettavaa aukkoa, josta kuljetaan sisään ja ulos. Ulko-ovea käytetään omakotitaloissa paljon, joten se tulee olla kestävä, turvallinen ja helppokäyttöinen ja sen pitää eristää mahdollisemman hyvin lämpöä. Samalla ovi on talosi käyntikortti. Tyyliin sopiva ja laadukas ovi on julkisivun näyttävä yksityiskohta, joka tervehtii vieraita ja pitää kutsumattomat henkilöt ulkopuolella. Ulko-ovea voidaankin pitää yksityisyyden rajana.
Lue lisää: Hyvä ulko-ovi pitää varkaat ulkona ja lämmön sisällä
Öljylämmityskin voi olla vähäpäästöistä! Vähäpäästöisempää lämmittämistä uusiutuvalla öljyllä
Energia-ala on ottanut historiallisen vihreän loikan uusiutuvan lämmitysöljyn ansiosta. Jatkossa uusiutuvan lämmitysöljyn käytöllä voidaan pienentää öljylämmityskiinteistöjen hiili- jalanjälkeä merkittävästi. Siirtyminen ympäristömyönteisempään lämmittämiseen onnistuu helposti ilman kalliita laiteinvestointeja.
Uusiutuva lämmitysöljy tukee osaltaan Suomen tavoitetta tulla hiilineutraaliksi. Tulevaisuudessa uusiutuva lämmitysöljy korvaa fossiilisen polttoöljyn lämmityksessä.
Lämmitysöljyn vaihdolla pienempi hiilijalanjälki
Vaikka öljylämmitystä on viime aikoina arvosteltu julkisuudessa sekä lanseerattu tukiohjelmia, joilla öljykattilat pyritään poistamaan joka torpasta, ei toimivaa öljylämmitystä ole kuitenkaan syytä lähteä suin päin poistamaan. Vuoden 2021 alussa markkinoille tullut uusiutuva lämmitysöljy vastaa päästötavoitteiden haasteisiin vähentäen käyttäjän omia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna fossiiliseen polttoöljyyn.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana öljylämmitys on edistynyt huimasti. Suomessa käytettävä lämmitysöljy on ollut jo rikitöntä ja vähäpäästöistä. Nyt viimeisimpänä öljyala on tuonut markkinoille uusiutuvan lämmitysöljyn, joka on valmistettu 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä. Tuotetta kutsutaan myös HVO-pohjaiseksi lämmitysöljyksi (Hydrotreated Vegetable Oil). Tämä vetykäsitelty kasviöljy toimii täysin vastaavasti kuin fossiilinen polttoöljy.
Ilmavesilämpöpumpulla öljylämmityksen rinnalla saat puolitettua vuotuisen energialaskusi. Öljykattilalla varmistat käyttöveden riittävyyden pakkaskaudella.
Jätteet ja tähteet hyötykäyttöön
Tällä hetkellä Neste Oyj:n valmistamassa uusiutuvassa polttoöljyssä hyödynnetään raaka-aineina paistorasvaa, elintarviketeollisuuden eläinrasvajätettä sekä kasviöljytuotannon erilaisia jätteitä ja tähteitä. Yhteensä erilaisia hyödynnettäviä uusiutuvia raaka-aineita on globaalisti jopa yli 10.
Jatkossa uusiutuvien polttoaineiden kehittämisen tutkimuskohteita ovat muun muassa erilaisten öljyjen ja rasvojen jalostusprosesseista saatavat rasvahappoöljyt. Myös levät, jätemuovit, lignoselluloosa − kuten maa- ja metsätaloudesta saatavat tähteet, sekä kiinteä yhdyskuntajäte ja jätevedestä saatava rasva ovat tulevaisuuden raaka-aineita.
Poltinhuolto mittauksineen on osaavan ammattilaisen tehtävä, mutta kattilan puhtaanapito sopii asukkaalle itselleenkin.
Vaihto uusiutuvaan lämmitysöljyyn on helppoa
Nykyistä lämmityslaitteistoa ei ole tarpeen purkaa siirtyäkseen uusiutuvan lämmitysöljyn käyttäjäksi, sillä se soveltuu jo olemassa oleviin öljylämmitysjärjestelmiin. Ainoa tarvittava päivitys on öljypolttimen liekinilmaisimen vaihto uuteen. HVO-pohjainen uusiutuva lämmitysöljy palaa moitteettomasti, mutta liekin aallonpituus on erilainen kuin tavallisella lämmitysöljyllä.
Perinteisessä polttimessa on valovastustyyppinen liekinilmaisin, eikä se toimi täydellisesti uusiutuvaa lämmitysöljyä käytettäessä. Päivityksessä vaihdetaan turvallisuustoimintoja ohjaava poltinohjain digitaaliseen tyyppiin ja palamistapahtumaa tarkkaileva liekinilmaisin uusiutuvalle lämmitysöljylle soveltuvaksi IRD- eli infrapuna -tyyppiseksi.
Mikäli käytössä oleva öljylämmityslaitteisto on suhteellisen uusi, ei polttimen uusiminen todennäköisesti ole edes tarpeen. Soveltuvuuden saa selville polttimen valmistajalta, jolta asia kannattaa varmistaa.
Suunniteltaessa öljypolttimen käyttöä HVO-pohjaiselle uusiutuvalle lämmitysöljylle, tulee tarvittavat toimenpiteet teettää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymällä öljylämmitysalan liikkeellä. Pätevöitynyt ammattilainen tekee vaihdon käden käänteessä virallisen TS-14-suosituksen mukaisesti.
Öljypoltinhuollon yhteydessä tehty asennustyö tarvittavien komponenttien kanssa on kustannuksiltaan vain muutamia satasia. Valtuutetut urakoitsijat löydät osoitteesta https://www.ley.fi
|
Tiesitkö tämän öljylämmityksestä?
|
Lue lisää:
Kestopuuratkaisu ulkorakentamiseen
Tiukka laadunvalvonta takaa Kestopuu-tavaramerkille, että tuote on oikein valmistettu ja hyväksytty. Suomen Ympäristökeskus vastaa jokaisen kyllästysaineen ennakkohyväksynnästä, jossa tutkitaan terveys- ja ympäristöriskit, tehokkuus ja käyttökelpoisuus.
Kestopuu-tavaramerkillä on myyntipisteissä merkitty niiden kyllästämöiden tuotteet, jotka täyttävät ko. vaatimukset. Kaikissa yksityiskuluttajille myynnissä olevissa tuotteissa on käytetty ympäristöystävällisiä, arseenivapaita aineita. Kyllästys tehdään pääasiassa aineilla, joissa tehoaineena käytetään kupariyhdisteitä. Kestopuun valmistuksessa käytetty suoja- aine pakotetaan puuhun paineen avulla. Näin saadaan puuhun 4–5-kertainen kestävyys suojaamattomaan puuhun verrattuna.
Rakentaminen
Kestopuuta tulee käyttää aina, kun puu on maa- tai vesikosketuksissa tai jatkuvasti alttiina säärasituksille.
Kyllästetyn puutavaran työstöä tulisi välttää. Näin vältetään kyllästämättömän sydänpuun esille tulo; sen lahonkestävyys on heikompi kuin kyllästetyn pintapuun. Parhaimman tuloksen saa, kun tuotteet valitaan ja mitoitetaan oikein, jolloin tarvitaan vain poikkisahauksia.
Kestopuuta valmistetaan sekä saha- että höylätavarana. Tuotevalikoimasta löytyvät kaikki yleisimmin käytetyt poikkileikkausmitat.
Kiinnityksessä tulisi aina käyttää kuumasinkittyjä, haponkestäviä tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuja nauloja tai ruuveja. Kuumasinkittyjä käytettäessä tulisi muistaa, että tuotteen elinkaari voi olla kestopuun käyttöikää lyhempi. Turvallisuusriskin minimoimiseksi on siis syytä käyttää aina rst-ruuveja. Lisäksi markkinoilla on niin kutsuttuja terassiruuveja jotka on pinnoitettu kestämään suoja-aineita. Mikäli kiinnityksissä käytetään liimoja, niiden tulee olla säänkestäviä.
Ulkorakentamisessa kestopuuta voi käyttää miltei mihin tahansa. Yleisimmät kohteet ovat laiturit, terassit, puutarha- kalusteet, pihalaatat, portaat ja kaiteet, kukkalaatikot…
Jälkihoito
UV-säteily harmaannuttaa kestopuun ajan mittaan. Oikea pintakäsittely lisää puun käyttöikää ja elävöittää pintaa. Käsittelyyn sopivat parhaiten puuöljyt. Kuultavia puunsuojia ja maaleja tulisi käyttää harkiten. Käytännön kokemuksen mukaan maalimaisista aineista peittävä öljypohjainen puunsuoja pysyy parhaiten hilseilemättä kestopuussa. Maalauksissa on varmistettava puun kuivuus. Käytännössä maalaus kannattaa suorittaa noin vuosi asennuksen jälkeen, jol- loin puun pinta ei enää kiillä. Parasta käsittelyaikaa ovat kevät ja alkukesä, jolloin ilman suhteellinen kosteus on pienimmillään. Kuultavissa tuotteissa on huomiota puun oma vihreä sävy joka vaikuttaa lopputulokseen joskus hyvinkin yllättävästi. Tarkemmat pintakäsittelyn tiedot saadaan alan tuotteiden valmistajilta.
Kestopuu on käytöstä poistattaessa energiakierrätettävä tuote. Jätepuun voi toimittaa kestopuukeräyspisteisiin tai jäteasemille, joista puu toimitetaan asianmukaisiin polttolaitoksiin.
Millaisia remontteja ja kustannuksia
Remontit voidaan jakaa karkeasti talon ulkoremontteihin, talon tilaremontteihin, pinta- ja sisustusremontteihin sekä talotekniikkaan kohdistuviin remontteihin. Tässä artikkelissa on esitelty yleisimpiin remontteihin kohdistuvat toimenpiteet. Esimerkkilaskelmat on otettu suoraan suomirakentaa.fi remonttilaskurista.
Toteuta takkaremontti helposti
Tulikivi:
Sijaitseeko kodissasi vanha, toimimaton, epäkäytännöllinen ja hankalakäyttöinen takka? Lämpöä tuntuu menevän enemmän harakoille kuin varsinaisen kodin lämpimänä pitämiseen. Erityisesti vanhat avotakat tai tulisijat, joissa varaavaa massaa ei juuri ole, ovat enemmän jäänne menneisyydestä kuin tehokas kodin lämmittäjä.
Benders pihakivet
Benders on perheyhtiö, joka on valmistanut betonisia tiilikattoja kohta 50 vuotta. Benders on markkinajohtaja Ruotsissa ja se kuuluu merkittäviin toimijoihin myös Suomessa, jossa se on toiminut vuodesta 1999. Tilikattojen ohella Benders tunnetaan pihakivistään.
Kannattaako kylpyhuoneremontti rahoittaa lainalla?
Kylpyhuoneremontti on remontti, millä on merkitystä koko asunnon kunnolle, arvolle ja asumismukavuudelle. Kylpyhuoneremontti voi tulla esimerkiksi keittiöremonttia kalliimmaksi. Tässä artikkelissa pohditaan sitä, mitä tavallinen kylpyhuoneremontti maksaa, ja kannattaako remontti rahoittaa lainalla vai ei.
Lue lisää: Kannattaako kylpyhuoneremontti rahoittaa lainalla?
Perustus- ja alapohjayritykset
Leca-harkkoja on käytetty talojen perustuksissa jo 60 vuotta, ollen edelleen suosittu pientalorakentajien käyttämä perustusmateriaali. Leca on osa kansainvälistä Saint-Gobain konsernia, joka valmistaa ja markkinoi rakennustuotteita ja ratkaisuja Leca-, Kahi- ja Vetonit-tuotemerkeillä.
Ympäri Suomen toimiva Perustava on erikoistunut betoniperustusten ja -runkojen suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen. Perustavan asiakkaita ovat yksityiset rakentajat, rakennusliikkeet ja talotoimittajat. Perustavalta saat yhdeltä luukulta kaikki mitä talon tai rakennuksen alle tarvitset - maaperätutkimuksesta aina betonirunkoon saakka.
Ilmanvaihtoyritykset
Loimaalaisen Vallox Oy:n päätuotteitta ovat ilmanvaihtokoneet, liesikuvut ja liesituulettimet. Yritys valmistaa ilmanvaihtojärjestelmiä kaiken tyyppisiin rakennuksiin, mutta erityisesti pientaloihin tarkoitettujen, lämmön talteenotolla varustettujen ilmanvaihtolaitteiden kohtalla se on ollut edelläkävijä.
Lue lisää Valloxista täältä.
Swegon Oy on vuonna 1980 perustettu, Kaarinassa sijaitseva yritys, se on osa Latour-konsernia. Yritys on panostanut voimakkaasti ilmanvaihtojärjestelmien tekniseen kehitykseen, laatuun ja asiakaspalveluun.
Lue lisää Swegonista täältä.
Nibe-konserni on pohjoismaiden suurin lämmitysjärjestelmien toimittaja. Suomessa yritys toimii nimellä Nibe Energy Systems, tarjoten rakentajille ja korjaajille kattavan valikoiman maa-, ulkoilma-, ja poistoilmalämpöpumppuja, lämminvesivaraajia ja sähkökattiloita. Lue lisää Nibestä täältä.
Puustellin Miinus-keittiö on aidosti ekologinen
Puustellin Miinus-keittiö on uraauurtava ja aidosti ekologinen keittiö, joka syntyi kolmivuotisen tutkimusmatkan tuloksena.
Pihaan huoltoalueet ja varusteet
Jokaiseen pihaan tulee joitakin varusteita, tavallisesti ainakin valaistus. Myös muita elämää ja huoltotöitä helpottavia asioita kannattaa harkita pihaan. Kun jokaiselle toiminnolle löytyy oma suunniteltu paikkansa ja tarvikkeille ja työkaluille oikea säilytys, sujuvat piha- ja huoltotyöt kätevästi. Samalla pihan yleisilme pysyy siistinä.
Puutarhan huolto- ja hoitotyöt
Pihassa on useita kohteita, joissa huolto koskee niin kasveja, kasvualustaa kuin koneita ja laitteitakin. Huoltotöiden jako tapahtuu lähinnä vuodenaikojen mukaan, ja siinäkin sää vaikuttaa paljon. Esimerkiksi ankara ja runsasluminen talvi aiheuttaa enemmän töitä, joita on vaikea arvioida etukäteen. Suomessa kun asumme, on talven tuloon aina syytä varautua pahimman mahdollisuuden mukaisesti. Syksy ja kevät ovatkin suurimmat työllistäjät puutarhassa.
Keittiösuunnittelu alkaa kodinkoneista
Hyvän suunnitelman ja suunnittelijan merkitystä ei voi liikaa korosta. Varsinkin vanhan keittiön tilalle uuden suunnittelu vaatii ammattitaitoista osaamista. Tällöin jo valmiiksi olemassa olevat rajoitetut tilat, mahdolliset vanhat vesipisteet, viemäröinnit ja kantavat väliseinät asettavat keittiölle enemmän rajoituksia kuin täysin uuteen suunnitteluvaiheessa olevaan kotiin tulevalle keittiölle. Kodinkoneet ovat suunnittelun keskipiste ja niistä kannattaa suunnittelu aloittaa: mitä perheeni tarvitsee, montako ja miten sijoitettuna. Hyvällä suunnittelulla pieneenkin tilaan saadaan toimiva keittiö. Teetä asennustyö kalustetoimittajan ammattiasentajalla, se säästää aikaa, vaivaa ja virheitä.
Keskuspölynimurilla ilma säilyy raikkaana
Imuri on lähes jokaiselle suomalaiselle tuttu, mutta keskuspölynimurin hyödyt ovat kuitenkin monelle vielä epäselviä. Mikä on keskuspölynimuri ja miten se eroaa tavallisesta perästä vedettävästä pölynimurista, saati robotti-imurista? Keskuspölynimuria käytettäessä poistoilma ja terveydelle haitallisia pölyhiukkasia sisältävä mikropöly ohjataan poistoputkea pitkin pois asutuista tiloista. Näin huoneilman hengitystieoireita aiheuttavat allergeenit vähenevät. Sisäilma on imuroitaessa ja imuroinnin jälkeen puhdas ja raikas. Perinteiset imurit ja robotti-imurit puhaltavat ulospuhallusilman siivottavaan tilaan, joka aiheuttaa pölymyrskyn huoneilmaan. Pinnoilla ja tekstiileissä oleva pöly nousee ilmaan ulospuhallusilman johdosta ja sitä on mahdotonta saada imuroitua.
Vaalea katto heijastaa valoa
Katon yleisväri on vaalea, usein hieman taitettu valkoinen. Tällöin katto tasaa ikkunoista tulevaa luonnonvaloa ja heijastaa valaisimien valon koko huonetilaan. Puu on luonnostaan vaalea, mutta mm. mäntypaneelikatto tummuu lakkauksesta huolimatta ajan myötä auringon valon vaikutuksesta. Kuivissa tiloissa sisäkattomateriaalina voidaan oikeastaan käyttää mitä tahansa rakennuspintamateriaalia tai niiden yhdistelmiä. Katon muoto, väri ja materiaali vaikuttavat suurelta osin sisustuksen yleisilmeeseen. Sisäkatto on suuri yhtenäinen pinta jonka rikkovat ainoastaan valaisimet ja ilmastointiventtiilit.
Monta tapaa tehdä väliseinät
Peruskorjauksessa tilojen koko muuttuu usein. Huoneita yhdistetään tai jaetaan tilanteen mukaan. Yläkerran käyttöönotto tai laajennuksen rakentaminen vaatii myös uusia väliseiniä. Purettaessa on aina selvitettävä, onko väliseinärakenne kantava. Kantavaankin seinään voidaan tehdä muutoksia, kunhan ammattitaitoinen suunnittelija on mukana alusta asti. Näin pitäisikin toimia aina, sillä kantavan väliseinän muutokset ovat luvanvaraista rakennustoimintaa. Muulloin rakennuslupaa tarvitaan, kun huonetilan käyttötarkoitus tai pinta-ala muuttuu.
Ikkunaremontti on investointi viihtyvyyteen
Laadukkaisiin ikkunoihin sijoittaminen kannattaa, se on investointi vuosikymmeniksi. Ikkunoilla on iso merkitys asunnon viihtyvyyteen. Uudet ikkunat parantavat kodin asumismukavuutta, säästävät lämmitysenergiaa ja parantavat myös ääneneristystä. Uudet alumiinipuitteiset laadukkaat ikkunat kaipaavat vain tahrojen poistoa ja tiivistystä tarvittaessa.
Säilytystilaa ei ole koskaan liikaa
Säilytystilojen puute on kenties keskeisin ongelma sekä vanhoissa että uusissa taloissa, mutta se ilmenee usein vasta muutaman asumisvuoden jälkeen. Mitä enemmän ja tehokkaammin suunniteltua säilytystilaa on, sitä varmemmin tavarat ja vaatteet säilyvät järjestyksessä. Niin remonttia kuin uutta taloa suunnitellessa on syytä miettiä perheen tarvitsemia säilytystiloja ja miten ne ratkaistaan. Jokaisessa perheessä tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa harrastuksille, kausivaatteille, matkatavaroille, kengille yms. tiloja ja koska meillä asunnoissa monet huonetilat ovat ahtaita, kannattaa harkita liukuovimahdollisuutta niin säilytykseen kuin välioviin.
Korjaustarve syntyy viasta ja tyytymättömyydestä
Monia asioita ei enää rakentamisen jälkeen voi muuttaa tai niistä voi tulla kohtuuttoman kalliita. Moni vian aiheuttaja olisi voitu välttää jo piirustuspöydällä, hyvällä suunnittelulla. Remontointia tai uuden rakentamista suunniteltaessa on syytä miettiä niitä tavallisimpia ongelmia ja tyytymättömyyden aiheuttajia, joita asukkaat itse ovat kokeneet asumisessaan.
Tee suunnitelmat korjaustarpeen mukaan
Lähdettäessä korjaamaan tai laajentamaan asuntoa voi perusteena olla esimerkiksi pintojen kuluneisuus, toimintojen uudenaikaistaminen tai tilan puute. Tällöin asiaa pohditaan rauhassa ajan kanssa ja remonttirahaa laitetaan jo etukäteen sukanvarteen. Ikävä kyllä kosteusvaurio tai muu rakennevaurio on usein lähtölaukauksena kiireelliselle remonttihankkeelle, joka usein tulee vielä yllätyksenä. Tällöinkään ei kannata lähteä soitellen sotaan, vaan harkita remonttia kokonaisuutena ja yhdistää siihen mahdollisesti tarvittavia muita kunnostuksia ja uudistuksia. Muita huomioitavia tekijöitä ovat mahdolliset asemakaavan antamat rajoitukset ja tarvittavat luvat.
Hyödynnä ensin käyttämätön tila, laajenna vasta sitten
Elämäntilanteet muuttuvat, eikä oma koti enää riitä tyydyttämään perheen tarpeita. Silloin kysymykseen voi tulla laajennus. Laajennuksen suuntia ovat ylös, alas tai sivulle. Se, mikä parhaiten soveltuu, riippuu paljolti vanhan talon ominaisuuksista. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa paikkakunnan viranomaisilta, onko rakennusoikeutta jäljellä. Varsinainen suunnittelu lähtee liikkeelle kartoittamalla jo olemassa olevat tilat ja varsinkin ne, jotka eivät ole asuinkäytössä. Vasta sitten kotia täydennetään lisärakentamisella. Myös rakennuksen kunto tulee arvioida. Erittäin huonokuntoisen ja epäkäytännöllisen kodin remontoinnin sijasta tulee mahdollisesti järkevämmäksi ratkaisuksi rakentaa kokonaan uusi rakennus.
Lue lisää: Hyödynnä ensin käyttämätön tila, laajenna vasta sitten
NunnaUuni Oy:n Calor-tuoteuutuus omimmillaan nykyajan energiatiiviissä taloissa
NunnaUuni esittelee Mikkelin asuntomessuilla, 14.7.-13.8.2017 uuden sukupolven varaavat Calor-takat, jotka täydentävät varaavien täysvuolukivitulisijojen ja DEKO-kevyttulisijojen mallistovalikoimaa. Kuumuudenkestävä Mammutti-vuolukivilaji mahdollistaa Calor-tulisijojen puhtaan palamisen ja miellyttävän pehmeän, pitkään viipyvän lämpönautinnon nykyajan energiatiiviisiin koteihin.
Lue lisää: NunnaUuni Oy:n Calor-tuoteuutuus omimmillaan nykyajan energiatiiviissä taloissa
Keskusimurilla puhdistat myös ilmaa
Perinteinen imuri on usein äänekäs ja tehokkaistakin suodattimista huolimatta kierrättää likaista ilmaa asuintiloissa. Keskuspölynimuri poistaa kaiken imemänsä ilman putkistoonsa, jolloin roskat ja karkea tomu jäävät säiliöön ja pienhiukkaset häipyvät poistoputken kautta ulkoilmaan. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa keskuspölynimurin ja putkistojen asentaminen on helppoa, mutta asennus onnistuu myös valmiiseen asuntoon.
Näyttävä ja paloturvallinen Schiedel teräspiippu
Schiedel Savuhormistot Oy
Kun tulisijan vaihto on ajankohtainen tai olemassa olevaan kotiin halutaan ensimmäistä kertaa tulisija, moderni, kevyt ja turvallinen teräspiippu on hyvä ratkaisu.
Kymmenen syytä valita tiilipiippu
Wienerberger Oy Ab:
Tiilellä on monia hyviä ominaisuuksia, jonka vuoksi se sopii erinomaisesti piipun materiaaliksi. Tässä artikkelissa on listattu kymmenen syytä valita aito tiilipiippu.
Ilmanvaihto on talon keuhkot
Oikein toteutettu ilmanvaihto auttaa rakennusta pysymään paremmassa kunnossa ja se vaikuttaa myös asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie enemmän energiaa. Uudet määräykset edellyttävät, että vaihtuvasta ilmasta saadaan lämpöä mahdollisimman hyvin talteen. Ilman pitää vaihtua pientalossa vähintään kerran kahdessa tunnissa normaaleissa olosuhteissa. Ilmanvaihdon toimivuus ja lämmön jakautuminen tasaisesti ovat asumismukavuuden kannalta tärkeimpiä tekijöitä. Puhdas sisäilma on terveyden kannalta tärkeä seikka. Kun varsinkin talvisin sisätiloissa vietetään suurin osa päivästä, ei ole samantekevää minkälaista ilmaa hengitämme.
Sähkö varmistaa muita lämmitystapoja
Sähkön etuina nyt ja tulevaisuudessa on, että se tulee kaikkiin taloihin ja tulevaisuuden talot ei juuri kuluta energiaa. Sähkö on huoltovapauden ja vaivattomuuden ansiosta helppo ratkaisu talon lämpöremonttiin. Sähkö on yhä useammin täydentävä ja varmentava lämmönlähde ja itse energiaa tuotetaan lämpöpumpuilla, puulla, aurinköljyllä tms. Sähkön rinnalle liitetään usein muita lämmönlähteitä kuten takkoja ja aurinkoenergiakeräimiä. Sähkölämmitystaloissa käytetään usein sähköä hyväksi käyttäviä ilmalämpöpumppuja, jolloin lämpö tuotetaan hiukan edullisemmin. 
Seinävessa on helppo asentaa ja hoitaa
IDO:
Seinä-wc tarjoaa uudenlaista mukavuutta asumiseen. Se myös säästää tilaa ja on helppo pitää puhtaana.
Lattia - kaunis, kestävä ja helppohoitoinen
Lattia joutuu kodin sisätiloista kaikkein kovimmalle kulutukselle. Lattioita ”hiotaan” hiekkaisin ja kuraisin kengin, niiden päällä raahataan, tai niille mm. putoaa esineitä, nesteitä, tai ruokaa. Lattioita myös siivotaan kodin pinnoista eniten. Lattia on myös tärkeä osa sisustusta. Paitsi kestävyyttä, lattialta vaaditaan monia muitakin ominaisuuksia, kuten ulkonäköä, helppohoitoisuutta, äänettömyyttä, edullisuutta, helppoa asennettavuutta, lämpimyyttä jne. Lattian tulisi lisäksi sopia kodin muuhun tyyliin ja sisustukseen. Muista aina suojata lattia hyvin, kun teet remonttia.
Kuva: Planiatalo
Maalämpö soveltuu hyvin remonttikohteeseen
Maalämmityksessä lämpöenergia saadaan maaperästä pitkien keräysputkistojen avulla, joista keskusyksikön lämpöpumpun avulla saadaan energia hyödynnetyksi lämmitysjärjestelmässä. Keräysputkisto voidaan upottaa vallitsevien maasto-olosuhteiden mukaan porakaivoon, maahan tai vesistöön, joista kaksi ensiksi mainittua tapaa ovat yleisimmin käytettyjä. Vesistöön asennus, jos se on tontilla mahdollista, on kuitenkin ehdottomasti paras ratkaisu sen suuren käytettävissä olevan varausmassan ja asennuskustannusten edullisuuden ansiosta. Maalämpöpumpun tuottama lämpö on siis varastoitunutta uusiutuvaa energiaa.
Sisäovet viimeistelevät kodin
Vaikka nykyään asuntosuunnittelussa suositaan avaria, ilmavia huonetiloja löytyy jokaisesta kodista kuitenkin useampia suljettuja tiloja. Esimerkiksi makuuhuoneet, vaatehuoneet, tuulikaapit tai eteistilat, sekä tietenkin WC ja kylpyhuonetilat tarvitsevat ehdottomasti välioven, jotta tiloista saadaan rauhallisia. Käytännössä väliovet, eli sisäovet, jaetaan kahteen kategoriaan: laakaovet ja peiliovet.
Pinnat uusiksi
Sisustuspinnat luovat tilaan sen lopullisen ulkonäön ja tunnelman, koska suuret pinnat ovat hallitsevia ja ovat näin ollen tärkeä osa sisustuskokonaisuutta. Näiden materiaalien valinnassa vain tilan käyttötarkoitus antaa hieman rajoitteita valintaan, muuten henkilökohtaisen mieltymyksen toteuttamiselle ei ole rajoja. Materialivalinnat ovat vielä helppoja, mutta värien ja kuvioiden maailma on niin suuri, että valinnan vaikeus piilee juuri siellä. Sekä maalaus että tapetointi ovat molemmat niitä remontin työvaiheita, joita iso osa korjaajista osaa hieman opettelemalla tekemään itsekin.
Sähkösuunnitelmat remonttiin
Vanhan talon peruskorjausta mietittäessä, yksi tärkeä asia on sähköistyksen uudistaminen ja nykyaikaistaminen. Jokaisessa huonetilassa ja pihalla portilta ovelle tulisi olla riittävä valaistus ja riittävästi pistorasioita eri kodinkoneiden, TV- ja tietoliikenneliittymien ja automatiikan saamiseksi koko taloon. Peruskorjauksen yhteydessä johdotukset on mahdollista saada piiloon, jotta ne eivät haittaa huoneen ilmettä, sillä nykyaikaistamalla sähköt vetoja tulee runsaasti. On hyvä miettiä alusta asti, missä sähkövetoja voidaan viedä, koteloidaanko, aukaistaanko rakenteita, mitkä vedot mahtuvat listojen taakse, voiko ullakkoa käyttää apuna.
Kuva: Euli
Tee kodista fiksumpi taloautomaation avulla
Professa Oy:
Viime aikoina on keskusteltu paljon älykodeista ja taloautomaatiosta. Niiden tuomat moninaiset hyödyt ja mahdollisuudet ovat paljon esillä. Raaka realiteetti on kuitenkin, että useimmat järjestelmävaihtoehdot vaativat kodin sähköjohdotuksen uusimista. Tällöin niitä on vaikea tai mahdoton asentaa useimpiin vanhoihin taloihin normaalien korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Toisaalta erityisesti langattomia ratkaisuja korjausrakentaja voi asentaa pienellä ammattimiehen avulla taikka tiettyjä paketteja jopa omatoimisesti.
Langattomat ratkaisut
Langattomiin ratkaisuihin eli radiotekniikkaan perustuvilla ratkaisuilla päästään liikkeelle nopeasti. Usein ne voidaan asentaa omatoimisesti, taikka sitten pienehköillä lähinnä sähkökeskusta koskevilla ja toimilaitteisiin tehtävillä muutostöillä. Yleisin langaton protokolla on zigbee, jota käytetään muun muassa Osramin ja Philipsin valaisinratkaisuissa sekä eräissä turvallisuusratkaisuissa.
Palo-, murto- ja kosteusturvallisuuden lisääminen ovat monille tärkeä syy hankkia automatiikkaa. Turvallisuuspuolelle tarjotaan murtoturvallisuuteen kamera-, liiketunnistus- ja avautumistunnistimia ja usein savuntunnistimia ja kosteudenilmaisimia.
Lämmön säätö ja säästö
Lämmittäminen muodostaa ylläpitokustannusten suurimman kuluerän. Lämmitysmuodosta riippuen voi säästää helpommin taikka vaikeammin, joissakin kohteissa, kuten kaukolämpökohteissa säästäminen rajoittuu sisälämpötilan pysyvään alentamiseen.
Automaation lisääminen ja sen hyödyntäminen mahdollistaa säästöt erityisesti sähkölämmitteisissä kohteissa. Jos lämmitys perustuu kevyisiin pattereihin, tärkein keino on kytkeä niiden lämpö minimiin, kun kodissa ei olla ja kun sinne taas palataan kytkemällä se normaalitasolle.Automaation avulla molemmat toimet voidaan tehdä helpoksi, yhdellä säätimellä kerralla koko taloon tapahtuviksi. Lämmöt voidaan laittaa ennakoidusti normaalitasolle jolloin talo on jo mukavan lämmin, kun sinne palataan. Sähkölämmitteisissä kohteissa ilmalämpöpumpun säätö yhdessä lämmityksen kanssa on myös joustavaa.
Uunilämmitteisissä taloissa polttamalla puuta voidaan vähentää sähkön- tai muun lämmönlähteen kulutusta. Tämä vaatii asukkaalta aktiivisuutta. Älykkäimmät lämmitysjärjestelmät pystyvät pitämään sisälämpötilan vakiona, jolloin perinteiseen puulämmitykseen tottuneen asukkaan saattaa olla vaikea motivoitua käyttämään uunia, kun koskaan ei ole kylmä.
Varaavien järjestelmien lämmön- ja sähkönkäytön määrää voidaan pienentää rajoitetummin. Sisälämpötilan laskeminen vaikuttaa aina. Usein lyhyiden poissaolojen ajaksi lämpötilaa ei ole järkevää pudottaa, koska järjestelmä reagoi verraten hitaasti. Automaatiolla voidaan lämmitystä ohjata ulkolämpötilan tai sen ennusteen mukaan. Tällöin esimerkiksi vesikiertoiselle lattialämmitykselle tyypilliset kylmähköt jaksot ulkolämpötilan viilentyessä ja vastaavasti ylilämpimät jaksot lämpötilan noustessa jäävät pois.
Hybridijärjestelmien eli useamman lämmönlähteen käytön yhdistämisessä automaatio on verraton apu.
Valaistuksen ohjaus
Nykyaikaisen automaation yksi keskeisiä ominaisuuksia on kyky ohjata valaistusta. Erityisesti monen valolähteen LED-valaistuksia voidaan säätää yhdellä toimilaitteella, mikä parantaa niiden käytettävyyttä.
Modernien valaistusratkaisujen rakentaminen vanhoihin taloihin on yksinkertaisinta langattomia ohjaimia käyttämällä. Myös vanhojen katkaisijoiden tilalle on mahdollista asentaa langattomat.
Seurannan merkitys
Usein automaatiojärjestelmän keskeinen ominaisuus on kyky kerätä tietoa talosta tai asunnosta sekä tuoda se käyttäjän ulottuville helpossa ja yksinkertaisessa muodossa. Uusista järjestelmistä löytyvä älypuhelin-, tabletti- tai internetkäyttöliittymä helpottaa ja laajentaa niiden käyttömahdollisuuksia ja -tapoja.
Seuratessaan talon eri kulutustietoja käyttäjä alkaa väistämättä toimia niiden pienentämiseksi. Erityisesti jos näihin liittyy kulutuksesta riippuvaa laskutusta. Automaation astuessa kuvaan se tietysti säätää monta kertaa varmemmin ja tarkemmin kuin asukas manuaalisesti.
Lisätietoja
Professa Oy
Energiatehokas pientalo SPU Eristeillä
SPU Eristeet:
Oma talo on usein perheen suurin investointi. Pientalon rakentajan tai remontoijan päätöksillä suunnitteluvaiheessa on vaikutusta perheen talouteen, terveyteen ja viihtyvyyteen jopa vuosikymmenien ajan, puhumattakaan talon omasta, jopa yli sadan vuoden mittaisesta elinkaaresta. Tehokkain tapa vähentää rakennusten energiankulutusta on rakennusten lämmöneristävyyden parantaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa uudisrakennusten rakentamista nolla-, matala- tai passiivienergiatasoisiksi sekä vanhojen rakennusten korjaamista energiatehokkaammiksi.
LähiTapiolan muistilista turvalliseen korjausrakentamiseen
LähiTapiola:
Korjausrakentamisen yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota myös asumisturvallisuuteen. Esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä voi mainiosti laittaa myös kodin turvatekniikan kuntoon!
Huolellisuutta tulisijan valinnassa
Monet asentavat jo olemassa olevaan rakennukseen uusia tulisijoja piippuineen tai korvaavat piippuja ns. kevythormeilla. Useita palovahinkoja on aiheutunut, kun hormi ja tulisija eivät olekaan olleet tehoiltaan yhteensopivia tai hormeja on asennettu tai rakennettu väärin. Siksi onkin aina tärkeää varmistaa tulisijan ja kevythormin yhteensopivuus. Tulisijasta saatu lämpöteho ei saa olla liian suuri piipun rakenteeseen nähden.
Toisen sukupolven palovaroittimet
Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat uudisrakentamisessa pakollisia. Laitteistot on järkevää asentaa sisätilaremonttien yhteydessä. Markkinoilla on olemassa myös älykkäämpiä palovaroittimia, jotka kytkevät virran pois juuri siitä tilasta, jossa savun katkua tuntuu. Keittiöihin on saatavissa vastaavanlaista tekniikkaa, joka estää sähkölaitteista aiheutuneita paloja ennalta.
Sähköasennukset tarkastettava
Koko sähkölaitteisto on syytä tarkastaa rakennus- ja remonttitöiden jälkeen. Löystyneet liitokset ja asennusvirheet tulevat näin esiin. Samalla tulee hoidetuksi mahdollinen lakisääteinen sähkötarkastus.
Turvallinen valaistus
Halogeenivalaisin kuumenee polttavan kuumaksi, kun taas led-valo on viileää. Remonttia suunniteltaessa on syytä valita energiaa säästävä ja paloturvallinen led-valaistus sekä asunnon kiinteäksi valaistukseksi että työmaan valaisemiseen.
Märkätilat ja vesieristykset
Märkätilojen vesieristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lopputuloksen on oltava määräysten mukainen ja jälkikäteen rakenteita rikkomatta varmistettavissa. Vain työnaikainen dokumentointi (valokuvat), koepalat ja asiaan kuuluvat tarkastukset varmistavat työn laadun.
Kattotulityöt ja tulityöt
Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä, käytetään liekkiä tai lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaran. Jos rakennustöiden yhteydessä joudutaan tekemään tulitöitä, on niihin saatava kirjallinen lupa kiinteistön omistajataholta. Tulityön suorittajalla tulee olla voimassaoleva, henkilökohtainen tulityökortti. Tulityöt tulee aina pyrkiä tekemään vaihtoehtoisin menetelmin eli ilman palovaaraa. Osoitteesta www.lahitapiola.fi löydät lisää kodin turvallisuusvinkkejä muun muassa paloturvallisuuteen, murtoturvallisuuteen ja vesivahinkojen estämiseen liittyen.
Millaisia vakuutuksia peruskorjauksen tai laajennuksen yhteydessä tarvitaan?
Uutta rakentaessa tai vanhaa remontoidessa sattuu ja tapahtuu. Siksi on tärkeää muistaa vakuuttaa itsensä, omaisuutensa ja työntekijänsä.
Kotivakuutus antaa turvaa rakenteilla tai peruskorjattavana olevalle omakotitalolle, irtaimelle omaisuudelle, rakennusmateriaaleille ja -tarvikkeille sekä työkaluille ja -koneille. Myös rakennustöitä tekevien vieraiden työntekijöiden vaatteet, työkalut ja työmaarakennukset sekä vuokratut koneet ja laitteet voidaan erikseen sopien vakuuttaa. Yhtiömuotoisessa asumisessa rakennuksen vakuutusturvasta huolehtii taloyhtiö, ja asukas vastaa oman omaisuutensa vakuuttamisesta.
Kotivakuutuksen laajuus voidaan valita tarpeiden mukaan. Laajin turvataso korvaa omaisuudelle aiheutuneita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Tyypillisiä vahinkoja rakennuksilla ovat palovahingot, rikkoutumiset, varkaudet tai vesivuotojen aiheuttamat vahingot. Vakuutus ei korvaa kuitenkaan rakennusvirheitä, kulumista, pilaantumista tai esimerkiksi materiaalivioista tai työvirheistä aiheutuvia vahinkoja. Rakennustöiden valmistuessa Kotivakuutus jatkuu ja turvaa tavallista arkeasi ja omaisuuttasi. Kun huoneistossa tehdään sisustus- tai perusparannustöitä kannattaa myös tarkistaa, että tehdyt sisustustyöt on turvattu Kotivakuutuksella. Peruskorjausprojektin suunnitteluvaiheessa on hyvä tarkistaa vakuutusturvansa tilanne LähiTapiolan asiantuntijalta.
Työn suorittava yritys vakuuttaa oman toimintansa ja omaisuutensa, mutta myös työn teettäjän on hyvä varmistua siitä että yrityksellä on vakuutusturva kunnossa. Rakennustyömaan johtovelvollisuuksista vastaava urakoitsija on yleensä velvollinen vakuuttamaan jälleenhankinta-arvosta työkohteen ja työtä varten hankitut rakennustuotteet ja käyttötarvikkeet.
Rakennustyövakuutuksella vakuutetaan muut kuin omakotitalojen rakennus- ja saneerauskohteet. Vakuutuksesta korvataan rakennustyössä korjaustyön kohteelle eli urakkasummassa mainituille rakenteille ja niihin tarkoitetuille rakennustarvikkeille aiheutuneita vahinkoja. Rakennustöitä tehdessä vahinkojen riski kasvaa kuitenkin koko rakennuksessa, myös niissä osissa joissa korjaustyötä ei tehdä. Siksi suuremmista saneeraustöistä kuten julkisivu-, putki- tai kattotöistä täytyy ilmoittaa myös kiinteistövakuutusyhtiölle. Kiinteistövakuutuksesta saatetaan periä lisääntyneen riskin takia lisämaksua.
Vastuu- ja oikeusturvavakuutus kannattaa sisällyttää Kotivakuutukseen siltä varalta, että joudut korvausvastuuseen rakentamisessa sivullisille aiheutetuista vahingoista. Vastuuvakuutus kattaa aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja, joista olet lain mukaan vastuussa. Oikeusturvavakuutus taas antaa turvaa oman kodin rakentamiseen liittyvissä riitatilanteissa jotka saattavat koskea esimerkiksi huonosti tehtyä työtä tai virheellistä tavaraa.
Rakennustöihin osallistuvat perheenjäsenet ja talkooväki on syytä vakuuttaa ainakin tapaturmien varalta. Yksityistapaturmavakuutus kattaa erilaisissa kotitöissä tai rakennustöissä sattuvat tapaturmat. Se korvaa tapaturman aiheuttamia hoitokuluja, ja siihen sisältyy myös haittakorvaus. Henkivakuutuksella varmistetaan rakennustöidenvalmistuminen, lainojen maksu ja koko perheen toimeentulo myös työkyvyttömyys- ja kuolemantapauksissa. Talkoovakuutus taas korvaa talkootöissä ja niihin välittömästi liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Kaikista vakuutuksista voit lukea lisää osoitteesta www.lahitapiola.fi Löydät sieltä myös lähimmän LähiTapiolan toimipisteen, jonne voit ottaa yhteyttä käydäksesi vakuutusturvasi läpi asiantuntijan kanssa!
Keittiön suunnittelu
Keittiö on yksi kodin käytetyimmistä tiloista ja se näkyy myös korjaustoiminnassa: kalusteita ja kodinkoneita uusitaan ahkerasti jo 10 - 15 -vuotiaissa asunnoissa, kiivaimmillaan keittiöuusimiset ovat siinä vaiheessa, kun asunto on ylittänyt 20 vuoden iän. Keittiöremontin yhteydessä uusitaan usein paitsi kalusteet, myös kodinkoneet, lattiapinnat, seinäpinnoitteet jne. Tämä onkin perusteltua paitsi ulkonäkösyistä, myös kodintekniikan kannalta: 10 -15 vuoden iässä useat kodinkoneet alkavat olla jo teknisen kestoikänsä loppupuolella, joten niiden uusiminen olisi joka tapauksessa pian edessä. Uudet laitteet ovat myös energiatehokkuudeltaan edeltäjiään parempia, joten vanhojen koneiden muutaman vuoden "tekohengitys" ei tässäkään mielessä kannata.
Keskiverto keittiöremontti maksaa noin 6500 euroa, josta kalusteiden osuus on noin 4000 euroa. Keittiön uusiminen on toimenpiteenä sen kokoinen, että ulkopuolisella teetetystä työstä saatavasta kotitalousvähennyksestä on jo huomattavaa etua, mutta toisaalta palkkasumma ei vielä karkaa enimmäisrajan yli (kahden aikuisen taloudessa saa kotitalousvähennyksen noin 4000 euron työpalkkoihin asti). Ulkopuolisten käyttö keittiöremonteissa onkin viime vuosina kasvanut, nykyisin jo lähes joka toinen keittiökorjaus teetetään ainakin osittain ulkopuolisella urakoitsijalla tai ammattimiehellä.
Keittiö tarpeen mukaan
Keittiötilojen suunnitteluun vaikuttavat mm. perheen koko sekä ruokailu- ja ruuanlaittotottumukset. Tyyli- ja ulkonäköasiat ovat nekin keittiöratkaisuiden valinnassa tärkeitä. Keittiö toimii yleensä myös seurustelutilana sekä tuttujen että joskus myös hieman vieraampienkin kesken, jolloin ripaus edustavuuttakaan ei ole pahitteeksi.
Uuden keittiön suunnittelun voi periaatteessa aloittaa puhtaalta pöydältä tai sitten pitäytyä pääasiassa vanhassa perusasetelmassa. Viimeksi mainittu voi tuntua houkuttelevalta valmiiden vesi- ja sähköliitäntöjen vuoksi, mutta loppujenlopuksi niiden siirtäminen ei ole kovinkaan iso juttu jos tarve niin vaatii. Vaikka onnistunut lopputulos lähtee omista tarpeista, ei ammattilaisen apua kannata suunnitteluvaiheessa vieroksua. Suunnitelma kuuluu usein joka tapauksessa kalusteiden hintaan, joten "valmiin" kaappiohjelman kanssa ostoksilla käynti ei välttämättä tuo edes säästöä. Ammattitaitoisen kalustemyyjän työpöydällä monet tärkeät yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen koulutuksen ja kokemuksen tuomalla rutiinilla, jättäen silti tilaa myös asiakkaan omille ajatuksille.
Keittiön järjestelyt
Keittiön suunnittelun perustana voidaan pitää lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja jätekaapin muodostamaa ydintä. Näiden yleisimmin käytettyjen toimintojen tulisi sijaita lähekkäin, korkeintaan parin askeleen päässä toisistaan. Kulku niiden välillä tulisi olla esteetöntä ja vieressä tulisi olla myös laskutilaa. Lieden ja pesualtaan välissä työpöytä saa olla vähintään 600 mm, mutta metrinkään levyinen taso ei ole liioittelua. Toisella puolella liettä saa niinikään olla vähintään 400 mm leveä laskutila. Laskutilaa kannattaa varata tarpeen mukaan muuallekin. Riittävän isolle työpöydälle voi kattaa vaikkapa "seisovan pöydän".
Kalusteet tulee suunnitella siten, että niitä käyttävä henkilö ulottuu hyvin tarvitsemiinsa välineisiin. Paras ulottuvuusalue korkeudessa on 700-1300 mm, joten tälle alueelle tulisi sijoittaa eniten käytetyt tavarat. Paljon käytettyjen kodinkoneiden, kuten uunin ja astianpesukoneen sijoittaminen oikealle työskentelykorkeudelle on ergonomian kannalta järkevää. Esimerkiksi astianpesukoneen nostaminen 30-40 senttiä lattiatasosta helpottaa jo huomattavasti sen täyttämistä. Harvemmin tarvittavia asioita voi sitten säilöä hankalammin saavutettavissa paikoissa, osin jopa muualla kuin keittiössä.
Työpöydän ja seinäkaapin yleisimmin käytetty etäisyys korkeussuunnassa on 460 mm. Seinäkaappien ei kuitenkaan tarvitse aina olla samalla korkeudella, esim. astiankuivauskaappiin tai muihin paljon käytettyihin seinäkaappeihin ulottumisen kannalta on eduksi, jos kurotteluetäisyys on hieman pienempi.
Keittiökalusteiden sijoittelun mukaan puhutaan I-, II-, L- ja U-keittiöistä. Keittiötyypin valintaan vaikuttavat keittiön pinta-ala, muoto, kulkuyhteydet muihin tiloihin, hormien paikat, sekä keittiön muu sisustus, kuten ruokapöytä jne.
I-keittiö on tavallisesti pienehkö, koska siinä kaikki kalusteet ja koneet on sijoitettu yhdelle seinälle. II- keittiössä myös vastapäinen seinä on otettu käyttöön. L- ja U-keittiöissä kalusteita on sijoitettu myös huoneen kulmiin. Kulmatilat ovat kooltaan suuria, mutta normaalilla hyllyjärjestelyillä erityisesti alakaapin taimmaisia tavaroita joutuu kurkottelemaan. Tähän tuo helpotusta pyörivä karusellikaappi. Lieden sijoittaminen nurkkaan voi olla myös oivallinen vaihtoehto.
Keittiössä, jossa kalusteet on sijoitettu joko vastakkaisille seinustoille II-keittiöksi tai kaaren muotoon U-keittiöksi, tulee vastakkaisten kalusteiden välin olla aina vähintään 1300 mm, U-keittiössä mielellään 1600 mm.
Yleistyvä virtaus on sijoittaa liesi saarekkeeksi keskelle keittiötä. Ratkaisu on eittämättä näyttävä, mutta käytännöllisyysmielessä perinteinen kalusteriviin sijoitettava liesikin toimii hyvin. Saarekeratkaisu myös maksaa helposti perinteistä enemmän, koska esim. tavallinen liesituuletin ei käy vaan käryjen poisto täytyy järjestää huuvan avulla.
Jos tilat sallivat, on arkisin käytettävä ruokailutila järkevää sijoittaa esteettömästi lähelle ruuanvalmistuspistettä ja astianpesukonetta, ei kuitenkaan estämään kulkua lieden, kylmäsäilytystilojen, vesipisteen ja muiden paljon käytettyjen toimintojen välillä. Suora yhteys eteiseen on myös hyvä ominaisuus ajatellen kauppatavaroiden sisään kantamista ja roskien poisvientiä.
On olemassa monia muitakin keittiön käyttömukavuutta lisääviä asioita, jotka määräytyvät käyttäjäperheen mukaan. Ulkonäköasiat eivät ole näistä vähäpätöisimpiä.
Kotitalouskoneet ja niiden sijoittelu
Keittiöön kiinteästi omille paikoilleen sijoitettavia kodinkoneita ovat kylmäsäilytyslaitteet, astianpesukone, liesi ja yleensä myös mikroaaltouuni. Kotitalouskoneiden asennusvaatimukset niin mitoitukseltaan kuin sijoitukseltaankin ovat erilaisia. Paikkoja mietittäessä on hyvä huomioida, että laitteiden läheisyydessä tarvitaan yleensä työ- ja laskutilaa.
Kylmäkalusteet ovat joko vapaasti seisovia tai kalusteisiin upotettavia, uudessa keittiössä käytetään pääsääntöisesti viimeksi mainittuja. Kylmäkalusteisiin ja muihinkin kodinkoneisiin on saatavilla samoja ovilevyjä, joita käytetään kaapistoissa. Näissä ns. integroiduissa keittiöissä koneet sulautuvat kaapistoon niin, ettei oudompi niitä edes huomaa. Kylmälaitteiston sijoituksessa on huomioitava laitteen vaatima ilmankiertotila. Työtehoseuran tutkimusten mukaan puutteellisen ilmankierron aiheuttama kuumeneminen lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta jopa 60 % ja vaikuttaa lisäksi laitteen käyttöikään. Samasta syystä kylmälaitteita ei myöskään kannata sijoittaa lämpöä tuottavien laitteiden (uuni, astianpesukone, lämpöpatteri, tulisija, savuhormi jne.) viereen. Kodinkoneiden ja kaapistojen koot perustuvat standardimittoihin, joten normaalitilanteessa keittiösuunnitelmiin ja kalusteisiin tehdyt tilavaraukset huomioivat myös tuuletustarpeen.
Pesuallas ja jätehuolto
Astioiden pesua varten tarvitaan astianpesuallas tai -altaita keittiön ja talouden koon mukaan. Yksi iso allas vie tilaa 400 mm, pesuallas ja kaatoallas 600 mm ja kaksi isoa allasta 800 mm. Pesupöydän kestävin ja käytännöllisin materiaali on ruostumaton teräs.
Talousjätteen lajittelusta tärkein osa tehdään keittiössä. Jätteiden lajittelutarve ja hyödyntäminen riippuu kunnasta ja asuinalueesta. Vaikka kuntatasolla ei lajittelu vielä täydellisesti toimisikaan, voi kierrätystä harrastaa myös itse esimerkiksi kompostoimalla biojätteet. Keittiösuunnitelmassa kierrätystarpeet näkyvät ennen kaikkea roskakaapissa, jossa tilaa varataan 2-4 erilliselle ämpärille, osa tarpeen 
mukaan kannellisia. Jäteastia on yksi käytetyimpiä keittiötarvikkeita, joten jätekaapin toiminnan kannalta kannattaa suosia ratkaisuja, joissa astiat saa vedettyä esiin kevyesti yhdellä liikkeellä pahemmin kumartumatta tai kurottelematta. Samasta syystä sen on syytä olla keskeisesti sijoitettu, helppokäyttöinen ja vahva.
Kierrätettäville palautuspulloille, sanomalehdille, ongelmajätteille jne. tarvitaan myös omat säilytyspaikkansa. Panttipullojen ja lehtien varastointi on hyvä järjestää niin, että ne on helppo sekä laittaa heti käytön jälkeen talteen että myös ottaa säilytystilastaan mukaan asioille lähdettäessä.
Älä pelkää putkiremonttia
Putkien iäksi lasketaan noin kolmekymmentä vuotta. Monikaan ei havahdu, ennen kuin on jo liian myöhäistä ja näin ollen Suomessa sattuukin vuosittain yli 20 000 vesivahinkoa. Uusien putkien laittamista pintaan karsastetaan usein ulkonäköön vedoten. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Nykyiset putkijärjestelmät ovat niin käyttöveden kuin lämmityksenkin osalta varsin siistejä ja huomaamattomia. Oikeastaan kotelointia tai piiloasennuksia vaativat lähinnä viemäriputket. Vanhojen putkien osalta rakenteita ei tarvitse rikkoa, vaan vanha järjestelmä saa tyhjennettynä jäädä paikoilleen.
Sinkitystä kupariksi, kuparista muoviksi
Ennen putket olivat sinkittyä teräsputkea ja lämmityslaitteissa ”mustaa” teräsputkea. Sinkityksestä huolimatta veden happi syövyttää ajan myötä vesijohdon puhki, tai se tukkeutuu. Lämmitysjärjestelmän vesi ei sisällä happea, ja siksi putkiston käyttöikä onkin huomattavasti pidempi. Myöhemmin sinkitty putki sai väistyä kuparin tieltä. Osaksi kuparia käytetään vieläkin, mutta nykyään sen pinta on muovitettu tai niklattu, jottei kuparin pinta tummuisi. Lähes samaan lopputulokseen päästään myös maalamalla. Kuparin käyttöä vähentää myös korkea raaka-aineen hinta. Nykyisin muovi on raaka-aineena syrjäyttänyt vanhat putkimateriaalit. Muovin etuina ovat keveys, pitkät yhtenäiset vedot ja se, ettei materiaalista irtoa makuja käyttöveteen.
Käyttövesiputket komposiittiputkina
Jos jätettään lämmitysputkistot huomioimatta, komposiitti on yleisin saneerauskohteiden putkimateriaali. Näissä putkissa on kahden muovikerroksen välissä alumiinijäykiste. Komposiittiputkien ulkokuoret ovat valmiiksi pinnoitettuja ja väriltään valkoisia. Sisäpuolen muovipinnoite takaa, ettei veteen tartu sivumakuja. Järjestelmän etuina ovat myös helppo asentaminen ja taivuttaminen. Komposiittiputkiin tarvitaan omat liittimensä ja työkalunsa, joiden ansiosta ammattitaitoinen asentaja tekee työn nopeasti ja jälki on kerralla siistiä. Välttämättä mitään kotelointia ei siis tarvitse tehdä. Happivapaana putkena komposiitti sopii myös lämmitysjärjestelmiin. Nykyään noin 90 % putkitöistä tehdään tällä järjestelmällä. Keskimääräinen vesijohtoremontti maksaa n. 3 500 euroa. Uusiin vesijärjestelmiin asennetaan nykyään usein myös varoautomatiikka. Kosteusvahdin avulla voidaan valvoa mahdollisten vuotojen syntyä, niitäkin, jotka eivät ole nähtävillä. Automatiikan ansiosta ei asujan tarvitse olla edes paikan päällä, vaan vikatilanteesta kertova hälytys voidaan ohjata esim. kännykkään.
Lämpimän käyttöveden tuottaminen ja mitoitus
Lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmityslähteen tai lämpövaraajan kierukassa esim. puu- tai öljylämmityksen yhteydessä. Näihin voidaan yhdistää esim. aurinkolämpö- tai ilma-vesipumppujärjestelmä lämpimän käyttöveden tuottoon. Toinen tapa on tuottaa käyttövesi sähköllä vesivaraajassa. Varaajia on tarjolla erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja laitevalintaan vaikuttavat vedentarpeen lisäksi sijoituspaikka sekä käytettävän veden ominaisuudet. Normaaleissa asuinolosuhteissa suomalaiset kuluttavat henkilöä kohden keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Varaajan kokoa mietittäessä tämä onkin hyvä lähtökohta.
Ulko-ovi- ja ikkunayritykset
Domus Yhtiöt tunnetaan kautta koko maan Domus-ikkunoiden, -ovien ja kalusteiden valmistajana. Lue lisää Domuksesta täältä.
Yritys tekee tavanomaisia ikkunoita, nelinkertaisia erittäin energiatehokkaita ”Watti Eko”-ikkunoita ja erikoisikkunoita; kuten kaarevia, pyöreitä, vinoja ja pajonsuojaikkunoita. Lue lisää yrityksestä täältä.
Suomi remontoi
Korjauksella asumisen laatua
Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihtyvyyden parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus, 60-70 % remontoijista perustelee hankettaan yhdellä tai useammalla edellä mainituista. Kosteus-, home- tai muu rakenteissa ilmennyt vaurio on taustalla noin 20 %:ssa tapauksista. Neljännes omakotitalon peruskorjaajista mainitsee tavoitteekseen myös energian säästön. Viimeksi mainittu tulee luultavasti kasvamaan, sillä lämmitysenergian kallistuessa esim. uuden kattilan, parempien ikkunoiden tai lisäeristyksen hankintakustannukset ovat kuoletettavissa entistä nopeammin.
Asunnon rakennusajankohdan vaikutus näkyy yleistä korjausaktiivisuutta nostavana asiana noin 20 - 30 vuoden ikään asti, tasaantuen tätä vanhemmassa kannassa. Korjauksien keskimääräinen laajuus sensijaan vaihtelee vielä yli 30 vuotiaissakin ikäluokissa: esimerkiksi 70-luvun asunnossa sisäremontin yhteydessä yleensä vain pinnoitetaan vanhat seinät, 50-luvun taloissa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan uusiksi.
Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta itsestään. Korjauskynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu että valmiudet: osa perheistä pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavassa kunnossa ja nauttii nikkaroinnista, toiset taas sietävät asuntonsa rispaantumista hyvinkin pitkään teettäen lähinnä vain pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.
Pienin askelin tai isoin harppauksin
Suomen miljoonasta omakotitaloudesta noin 400 000:ssa tehdään vuosittain korjauksia, rivi- ja kerrostaloasunnot mukaan lukien jo 750 000:ssa kodissa remontoidaan. Asunnoissa tehtävien korjausten laajuus vaihtelee tuhannen euron pintaremontista kymmenien tuhansien peruskorjaukseen. Keskimäärin remontti maksaa noin 4000 euroa. Keskiarvoa nostavat isot peruskorjaukset, sillä 70 % korjauksista jää kustannuksiltaan alle 3000 euron. Tavallisin korjaus on joko "kevyt" pintaremontti tai se kohdistuu vain johonkin määrättyyn osaan asuntoa. Keskimääräinen laajahko peruskorjaus maksaa 17 000 euroa, mutta joukkoon mahtuu jopa uuden talon rakentamiskustannukset ylittäviä, usean sadan tuhannen euron arvoisia projekteja.
Pienin askelin tai kertärysäyksellä tehtäville peruskorjauksille löytyvät kummallekin perusteensa. Sopivaan korjausstrategiaan vaikuttaa sekä henkilökohtaiset mieltymykset että rakennuksen peruskunto. Moni haluaa muuttaa uuteen tai muuten hyväkuntoiseen asuntoon siitä syystä, ettei mitään remonttia tarvitse tehdä. Strategia toimii pitkään hyvin, etenkin jos talon huollosta huolehditaan säännöllisesti. Tämän tien päässä häämöttää kuitenkin aina lopulta iso korjaus. Toinen vaihtoehto on jatkuva ylläpitoluonteinen remontoiminen. Asunnon eliniälle laskettuna viimeksi mainittu vaihtoehto on yleensä edullisempaa, sillä esim. pelkkien pinnoitteiden uusiminen on halvempaa kuin syvemmälle edenneiden vaurioiden korjaus.
Jos lähtökohtana on jo peruskorjauskunnossa olevan rakennus, merkitsee sen pikkuhiljaa tapahtuva omatoiminen remontoiminen pahimmillaan vuosien asumista työmaan keskellä. Asumismukavuuden kannalta kerralla toteutettu suuri peruskorjaus voi tässä tapauksessa puolustaa paikkaansa suuremmista rahoitus- ja työkustannuksista huolimatta.
Kotitalousvähennys madaltaa korjauskynnystä
Pienin tai hieman suuremminkin askelin tehtävään korjaustoimintaan kannustaa myös ulkopuolisilla teetetyistä remonttitöistä saatava kotitalousvähennys. Yritykselle maksetusta arvonlisäverollisesta työkorvauksesta voi vähentää kotitalousvähennyksenä 60 %, vähennyksen enimmäismäärä henkilöä kohti on 3 000 €/hlö vuodessa. Kumpikin puolisoista voi tehdä kotitalousvähennyksen myös erikseen, jolloin samaan asuntoon kohdistuva vähennyksen enimmäismäärä on 6 000 € vuodessa. Tällöin kysymys on työkustannusten osalta jo noin 10 000 euron remontista. Jos kustannukset jaetaan kahdelle vuodelle, voi täydet vähennykset saada vielä lähes 12 000 euron työkustannuksista. Kotitalousvähennys helpottaa erityisesti niiden talouksien remonttipäätöksiä, joilla ei itsellä ole halua, aikaa tai taitoa kunnostustöihin.
Kuntoarviointi
Säännöllinen kuntotarkastus kannattaa
Kuntotarkastus on yleensä asuntokaupan yhteyteen mielletty toimenpide, sillä myytävän rakennuksen kunto ja lähitulevaisuudessa odotettavat korjaukset vaikuttavat oleellisesti kohteen arvoon. Säännöllisestä rakennuksen kunnon seurannasta on kuitenkin hyötyä, vaikkei asuntoaan olisi markkinoille laittamassakaan. Ajoissa tehty pienten vaurioiden ja riskipaikkojen korjaaminen on pitkän päälle selvästi edullisempaa kuin myöhemmin pakon edessä tehtävät suuret peruskorjaukset.
Kuntotarkastus ja kuntotutkimus
Kuntotarkastus ja kuntotutkimus ovat molemmat yleisesti käytettyjä termejä, joiden sisällöt saattavat kuitenkin puhekielessä mennä keskenään sekaisin. Periaatteessa ero on selkeä; kuntotarkastus tehdään koko rakennusta koskevana ja toteutetaan pääasiassa ilman rakenteiden avaamisia. Kuntotutkimuksessa taas selvitetään tarkemmin esim. rakenteessa havaitun vaurion laajuutta ja syitä. Kuntotutkimus edellyttää yleensä rakenteiden avaamista.
Kuntotarkastuksen hinta
Omakotitalon myyntitilanteessa tehdävän kuntotarkastus on sisällöltään melko vakio, kokonaisuuden hinta liikkuu 1000- 1500 euron välillä vaihdellen mm. rakennuksen koosta riippuen. Muun tyyppisten kokonaisuuksien hinta luonnollisesti vaihtelee valitun sisällön mukaan. Kuntotarkastuksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on hyvä sopia kirjallisesti ennen tarkastusta. Myös mahdolliselta isännöitsijältä tai kiinteistövälittäjältä voi kysellä, onko heillä alennussopimuksia kuntotarkastuksia tekevien yritysten kanssa.
Kuntotarkastuksen suorittaminen ja rajoitukset
Kuntotarkastuksessa arvioidaan rakennuksen kuntoa ja korjaustarpeita sekä mahdollisia vaurioita aiheuttavia riskejä. Kuntotarkastus perustuu kohteessa tehtäviin havaintoihin, rakennusta koskeviin asiakirjoihin ja kohteen omistajan tai käyttäjän antamiin tietoihin. Rakennus tarkastetaan aina kokonaisuudessaan näkyviltä osin ja kunnon arviointi perustuu tarkastajan asiantuntemukseen. Kuntotarkastukseen ei sisälly rakenteiden avaamisia, mutta havaintojen täydentämiseksi voidaan irrottaa esimerkiksi yksittäisiä listoja. Rakenteiden kosteusteknisen kunnon tarkastaminen perustuu pääosin pintapuolisiin mittauksiin mutta havainnon vahvistamiseksi voidaan rakenteeseen porata reiät.
Kuntotarkastuksessa tehtävät mittaukset rajoittuvat lähinnä rakennuksesta tai asunnosta yleisluontoisesti tehtäviin, havaintoja tukeviin mittauksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi sisä- ja ulkoilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaus, kosteudelle alttiina olevien, kuten pesu- ja kylpyhuonetilojen rakenteiden kosteiden alueiden kartoittaminen kosteuden tunnistimilla sekä ilmavirtausten havainnointi merkkisavun avulla esimerkiksi poistoilmaventtiilien toimimisen havaitsemiseksi.
Ammattitaitoisen henkilön tekemä kuntotarkastus antaa varsin hyvän kuvan rakennuksen kunnosta. Rakenteiden sisällä piileviä vikoja ei tarkastuksessa kuitenkaan välttämättä havaita, jollei niistä näy merkkejä ulospäin tai niitä muuten osata epäillä.
Yleisimmät apuvälineet ja mittaukset
Kosteuden tunnistin on kätevä apuväline rakenteessa mahdollisesti piilevän kosteuden havaitsemiseksi. Kostean alueen löytäminen perustuu tutkittavan rakenteen eri osien tarkastukseen. Mittalaitteissa ja niiden käytössä on huomioitava tiettyjä epävarmuustekijöitä: Esim. suihkutilojen kohdalla tulee ottaa huomioon suihkun käyttö tarkastusta edeltävinä päivinä, sillä keraamisten laattojen saumat imevät kosteutta ja ilmaisin voi tunnistaa kosteuden vaikka laatan alla olevassa rakenteessa ei olisikaan mitään vikaa.
Myös lämpökamera on kuntotutkimuksen apuväline. Lämpökuvausta käytetään tavallisesti rakennusten ulkovaipan lämpöteknisen kunnon arviointiin.
Luotettava tarkastaja
Asuntokaupan kuntotarkastukseen on luotu valtakunnallinen järjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa asuntokaupassa sekä ostajan että myyjän oikeusturvaa. Kiinteistöalan Koulutussäätiö pitää yllä rekisteriä pätevöityneistä Asuntokaupan Kuntotarkastajista (AKK). AKK-tarkastajilla on vaadittava peruskoulutus, hyväksytysti suoritettu valmentava koulutus sekä alan työkokemus. Kuntotarkastuksen tilaajan vastuulla on ottaa selvää kuntotarkastajan pätevyydestä tehtävään.
Julkisivut
Korjaus vai uusiminen
Jos vanha julkisivu ei ole päässyt pahasti rapistumaan, voidaan pelkällä pintakäsittelyllä päästä jo varsin tyydyttävään lopputulokseen. Koko pintarakenteen eli verhouksen uusiminen tulee eteen, jos itse julkisivumateriaali on merkittävästi kärsinyt, taloon asennetaan ulkopuolinen lisäeristys tai ulkonäköä halutaan muuten radikaalisti muuttaa. Maalaus on tavallinen toimenpide jo 10-20 vuotiaissa (puu-) julkisivuissa. Julkisivun uusiminen kokonaan yleistyy selvästi jo 30-vuotiaissa, mutta suhteellisesti eniten ulkoseinäverhouksia vaihdetaan 50-luvulla tai aikaisemmin rakennetuissa taloissa. Julkisivun uusimisen yhteydessä on järkevää uudistaa koko ulkoseinärakenne nykyaikaisemmaksi, joten toimenpiteeseen liittyy usein myös lämmöneristys. Isompaan julkisivuremonttiin yhdistetään monesti myös ikkunoiden ja ovien uusiminen, jolloin koko talo saa uuden ilmeen. Keskimäärin vanhan talon julkisivu-uusiminen maksaa noin 30 euroa neliö. Kustannus riippuu paitsi valituista materiaalista, myös tarvittavista pohjatöistä.
Tuuletus takaa pitkän iän
Julkisivurakenne saa aina jonkin verran kosteutta lämpötilan vaihtelujen aiheuttaman tiivistymisen vuoksi, lisää märkää 
tulee roiskevedestä ja viistosateista. Huonolla tuuletuksella ja hengittämättömällä pintakäsittelyllä voidaan pahimmillaan saada aikaiseksi paketti, joka on jo 10 vuoden päästä uusimiskunnossa. Julkisivun tuuletus onkin jopa pintakäsittelyä tärkeämpi ikään vaikuttava tekijä.
Puujulkisivun ja tuulensuojan välissä on syytä olla vähintään 25 mm:n tuuletusrako. Rakoa ei saa missään kohdassa katkaista vaan ilman tulee päästä vapaasti verhouksen taakse ja poistua sen yläreunasta esimerkiksi vesikaton tuuletustilaan. Uuden tiiliverhouksen taakse on syytä varata vieläkin isompi, vähintään 40 mm:n tuuletusrako, koska muurauksen yhteydessä tiilen taakse pursuava laasti voi kapeammassa kuilussa katkaista ilman kulun. Tiiliverhouksen ensimmäisessä kerroksessa joka kolmas pystysauma tulee jättää tuuletusta varten auki.
Puujulkisivut
Noin 70 % uusittavista julkisivuista on lautajulkisivuja, sama materiaali yleensä säilytetään myös uudessa ratkaisussa. Puujulkisivu on suhteellisen edullinen ja helppo asentaa, varjopuolena taas on useita muita vaihtoehtoja suurempi huoltotarve.
Teknisesti puujulkisivun alusta on yksinkertainen: vaakalaudoitukselle pystysuuntaiset ja pystylaudoitukselle vaakasuuntaiset naulausrimat. Naulausrimojen taakse tai väliin järjestetään riittävä tuuletustila, joka pystyrimojen kohdalla toteutuu sellaisenaan ja vaakarimojen kohdalla toisilla, niiden alle pystysuuntaan asennetuilla rimoilla. Yleensä julkisivuun valitaan hienosahattu lauta, koska maalin tarttuvuus siihen on hyvä ja vaikutelma on viimeistellympi kuin karkean sahauksen. Höylätty pinta sensijaan on monille ulkomaaleille liian sileä.
Lautaverhouksen voi asentaa pystyyn, vaakaan tai kuten nykyään on usein tapana, käyttäen näiden kahden yhdistelmiä. Ehkä yksinkertaisin pystylaudoituksen muoto on lomalaudoitus, jossa laudat kiinnitetään seinään osittain päällekkäin. Materiaaliksi käy yksinkertainen sahalauta, joka syntyy jopa omista puista kenttäsirkkelillä. Eräs pystylaudoituksen versio on saumarimalaudoitus, jossa aluslaudoitus on lähes yhtenäinen ja saumat on peitetty pienellä rimalla. Lautojen alareunaan voidaan viistota ns. "tippanokka", joka varjelee julkisivun alaosaa kosteusvaurioilta.
Pontatusta laudasta voidaan tehdä pysty- ja vaakaverhouksia sekä näiden yhdistelmiä. Paneelia käyttämällä syntyy täsmällinen ja tiivis seinäpinta, jonka ulkonäköön voidaan kuitenkin vaikuttaa laudan sahausprofiililla.
Puujulkisivu pintakäsitellään aina joko kuultokäsittelyllä tai nykyään yleisimmällä peittomaalauksella. Uusi puujulkisivu kannattaa pintakäsitellä mahdollisimman pian, ensin puunsuojalla tai pohjusteella, sitten valitulla pintamaalilla.
Tiilijulkisivut
Tiilijulkisivu on yleinen erityisesti 60-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa, 1970- ja 1980- luvulla rakennetuissa taloissa se on jopa valtamateriaali. Yleisimmin tiilivuoraus on tehty poltetusta tiilestä, mutta varsinkin 1980 -luvuilla rakennetuista taloista löytyy usein myös kalkkihiekka- tai kalkkilohkotiilistä tehty julkisivu. Tiili on melko tunteeton ilmastorasituksille, joten 20-30 -vuotias tiilijulkisivu on omistajiensa mielestä vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Vaaleat kalkkihiekka- ja kalkkilohkoseinät voivat tosin olla joissain tilanteissa herkkiä likaantumaan. Vika ei ole kovin vaikea korjata, sillä kalkkihiekkatiiliseinän voi pestä painepesurilla.
Uusi tiiliverhous voidaan periaatteessa rakentaa mihin tahansa vanhaan taloon. Työtä ja rahaa tiiliseinän teko vaatii kuitenkin enemmän kuin puuverhous, etenkin jos seinälle joudutaan tekemään levennys sokkeliin. Tiiliseinästä tulee helposti myös aikaisempaa ratkaisua paksumpi, jolloin vanhat ovet ja ikkunat jäävät "syvälle" ja räystäät vastaavasti lyhyemmiksi. Tiilijulkisivu on kuitenkin huoleton, kestävä ja näyttävä, joten isokin remontti voi pitkän päälle kannattaa.
Tiilijulkisivu tehdään yleensä kuorimuurina ns. puolikkaasta tiilestä. Jos talossa on anturallinen sokkeliperusta, lisärakenne voidaan tehdä vanhan anturan päältä esimerkiksi 100 mm:n paksuisella kevytsoraharkolla muuraten. Toinen tapa on kiinnittää vanhan sokkelin pintaan järeä kulmateräs. Kulmateräksen vaakasuoran laipan tulee olla niin leveä, että se riittää tiilimuurille tueksi. Kiinnitys sokkeliin tehdään esimerkiksi kiilapulteilla, joiden määrän ja tiheyden antaa rakennesuunnittelija. Tässä ratkaisussa varjopuoli on sokkelin jääminen huomattavan syvälle uudesta julkisivupinnasta. Kolmas tapa tiilimuurin alustan tekoon on valaa sokkelin kylkeen tarvittavan levyinen betonipalkki. Palkki tarvitsee tukevat kiinnitykset sokkeliin. Ne voidaan tehdä esimerkiksi vanhan sokkelin sisään poratuilla harjaterästapeilla, jotka muun raudoituksen mukana jäävät lopulta valun sisään. Verhomuuri muurataan normaalin muurauksen tapaan ohjuritolppia ja linjalankoja käyttäen. Kuorimuuri kiinnitetään riittävän tiheästi tiilisiteillä taustan runkorakenteisiin.
Rapatut julkisivut
Rappaus on oikein tehtynä pitkäikäinen ja arvokkaan näköinen julkisivu. Sen tekeminen vaatii kuitenkin taitoa ja tästä syystä useimmiten ulkopuolista ammattimiestä. Tyypillisesti uuden rappauspinnan saa jo ennestään vastaavalla tavalla tehty julkisivu.
Rappauksen alustana toimii yleensä tiili-, kevytsorabetoni-, kevytbetoni- tai betonialusta. Paksu julkisivurappaus vahvistetaan usein rappausverkolla ja sen nurkat rappauskulmilla. Uusi rappaus tehdään tavallisesti ns. kolmikerrosrappauksena. Ensin tehdään pohjarappaus, jonka tehtävä on paitsi muodostaa hyvä pohja seuraaville kerroksille, myös oikaista alustassa mahdollisesti olevat epätasaisuudet. Toinen kerros on runkorappaus, johon myös rappausverkko ja -kulmat liittyvät. Kolmas rappaus antaa pinnalle sen lopullisen värin ja struktuurin. Korjausrappauksissa tarvittavien kerrosten ja vaiheiden määrä riippuu alustan kunnosta. Nykyisin uudet rappauspinnat tehdään tehokkailla koneilla, pumpuilla ja ruiskuilla. Valmis seinä on yleensä hyvin sileä, eroja syntyy ainoastaan pintarappauslaastin raekoon vaihteluista. Vanhoissa rapatuissa seinissä näkyy edelleen käden jälki, joko pelkkä hiertämisen tulos tai erityisen jälkikäsittelyn antama muoto.
Kolmikerrosrappauksen rinnalle on noussut yksikerrosrappaus, joka itse asiassa on kaksikerroksinen: reilun paksuinen runkorappaus ja pintakäsittely ohutrappauslaastilla tai sopivalla maalilla (silikaatti- tai kalkkimaali) maalaten. Jotta pohjalaasti saisi kunnollisen tartunnan alustaan, siitä on irrotettava kaikki pehmeä ja irtoava aines pois.
Eräs pientaloihinkin varsin hyvin sopiva menettely on ns. lämpörappaus, jossa saadaan samalla myös lisälämmöneristys. Ratkaisussa jäykkä mineraalivilla tai polystyreeninlevy kiinnitetään vanhan talon pintaan, eristyspinta verhotaan jäykällä teräsverkolla ja pinta rapataan kolmikerrosrappauksen tapaan.
Sokkelit ja pellitykset
Vanhempien talojen sokkelit on tehty yleensä varsin korkeiksi, koska korkea sokkeli suojaa seinää roiskevedeltä ja maakosteuden nousulta. 60-luvulla sokkelikorkeutta lähdettiin kuitenkin muotisyistä oleellisesti madaltamaan ja edelleenkin alimotoitettuja sokkeleita joskus jopa aivan uusiin taloihin. Matala sokkeli ei kuitenkaan toimi nykyään yhtään sen paremmin kuin ennenkään, joten suositus on, että talon sokkelikorkeuden maan pinnasta julkisivumateriaalin alapintaan tulee olla kaikkialla vähintään 40 cm. Jos korjattavan talon sokkeli on tätä matalampi eikä pintamaatakaan voida merkittävästi poistaa, auttaa asiaa myös talon ympärille asennettava räystäslinjaa leveämpi (noin 600 - 800 mm) sorastus. Sorastus estää suurelta osin julkisivun likaantumisen ja parantaa pintaveden johtumista edelleen salaojitukseen.
Julkisivun arat vaakasuorat pinnat suojataan sadeveden vaikutukselta pellityksillä. Tärkeätä on tiivistää pellityksen liittymät pystyrakenteisiin, jotta valuva vesi ei pääse pellin alle ja edelleen seinärakenteeseen. Pellityksiin liittyy aina riittävät kallistukset, kunnolliset tippanokat ja reilu pokkaus ulos julkisivun pinnasta.
Räystäät ja sadevesijärjestelmät
Julkisivut sisältävät lukuisia yksityiskohtia, joiden toimivuudesta riippuu paljolti koko julkisivujärjestelmän kestävyys ja säilyvyys. Tärkeä yksityiskohta on myös räystäät. Räystäistä ja sadevesijärjestelmistä on kerrottu enemmän täällä.
Julkisivutuotteita
Lämmöneristys
Entisajan eristeet olivat sivutuotteita
Vanhoissa taloissa lämmöneristys ei ole yleensä toteutettu yhtä hyvin kuin uusissa rakennuksissa. Oman rajoituksensa asettivat jo käytettävissä olevat materiaalit; ennen 50-lukua saatavilla oli vain erilaisia paikallisia materiaaleja ja teollisuuden sivutuotteita, kuten masuunikuonaa, turvetta, sammalta, sahanpurua ja kutterilastua. Vaikka jo 1950-luvulla markkinoille ilmestyivät mineraalivillat ja polystyreeni (Styrox) , löytyy "perinteisiä" materiaaleja yleisesti vielä 1960- luvullakin rakennetuista taloista. Vanhanajan materiaalien eristyskyky on jo lähtökohtaisesti vain noin puolet nykyaikaisten vastaavista. Tilannetta heikentää lisäksi se, että niillä on ollut taipumus painua ajan saatossa joten seinien yläosista ja ikkunoiden alta löytyy usein paikkoja, joissa eristettä ei ole enää lainkaan. Tyhjissä kohdissa lämpötila laskee talvella jopa niin alas, että rakenteen pintaan tiivistyy kosteutta. Tällöin eristeen puutteellisuus on riskitekijä koko rakenteen säilyvyydelle.
Eri materiaalit pidättävät lämpöä eri tavoin
Eri rakennusmateriaalien ja lämmöneristeiden välillä on suuria eroja lämmöneristyskyvyssä, etenkin jos verrataan vanhoja ja nykyisiä tuotteita toisiinsa. Seuraavassa on yksinkertaistettuna esimerkkeinä eri materiaalien eroista esitetty rakennusmääräyskokoelmasta poimittuja rakennusmateriaalien lämmönläpäisevyyskertoimia. Monille tyyppihyväksytyille tuotteille on olemassa alla esitettyjä paremmat eristävyysarvot, varsinaisissa lämmöneristävyyslaskelmissa käytetään luonnollisesti niitä. Eri tuotteiden lämmöneristyskyky riippuu todellisuudessa myös mm. tuotteen valmistustavasta, tiheydestä ja koko rakenteesta.
| Puu | 0,12 |
| Sahanpuru | 0,08 |
| Mineraalivillalevy | 0,055 |
| Polyuretaani | 0,033 |
| Polystyreeni R (EPS) (maanvaraisessa alapohjassa) | 0,05 |
| Puhallettavat yläpohjavillat (lasi-, kivi- ja selluvilla) | 0,06 |
| Kevytsora (maanvaraisissa alapohjissa) | 0,13 |
Mitä pienempi lämmönläpäisevyys, sitä parempi eriste. Arvot on laskettu käyttäen yksikkönä metriä - eli metrin paksuinen ko. materiaalista valmistettu rakenne saavuttaisi esitetyn lämmönläpäisykertoimen.
Vanhassa kannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 sentin eristevahvuudet ulkoseinissä ja 20 senttiä yläpohjassa olivat vielä 1970-luvulla standardeja, kun nykytaloissa ulkoseinään tulee yleensä 15 -20 cm, yläpohjaan jopa 40 cm eristettä. Näiden tietojen valossa ei olekaan ihme, että vanhojen talojen eristykset eivät aina tyydytä. Heikoin tilanne on 1960-luvulla tai aikaisemmin rakennetuissa taloissa, jossa peräti 30 % asukkaista ei ole tyytyväisiä talonsa lämmöneristykdeen.
Huono eristys koetaan erityisesti kylminä lattiapintoina, vaikka itse syy voikin olla aivan muualla. Kylmä ilma painuu alaspäin, joten huono eristys aistitaan ensin lattianrajassa. Siniset jalat eivät kuitenkaan ole ainoa peruste remonttiin, sillä jo paljon ennen fyysisiä tuntemuksia heikko eristys näkyy lämmityslaskussa.
Vanhan talon lisäeristäminen
Talon lämmöneristävyys muodostuu kokonaisuudesta, jossa vaikuttavat eristepaksuudet, rakenteiden tiiveys, ikkunoiden laatu ja kunto sekä ilmanvaihtojärjestelyt. Tilanteesta riippuen heikoimman osatekijän parannus voi vaikuttaa jo selvästi asumismukavuuteen, mutta energiankulutusmielessä lähelle nykyvaatimuksia päästään vasta kaikkiin em. asioihin puuttumalla. Lisäeristys on perusteltua erityisesti silloin, jos lähtötilanne on selvästi heikko (purueriste tms.) tai rakennusosa korjataan joka tapauksessa jostain muusta syystä.
Yläpohjaeristäminen helpointa
Helpointa ja edullisinta lisäeristäminen on yläpohjissa. Jos pohjalla on jo mineraalivilla tai muu hyväkuntoinen eriste ja tilaa on, voi 20 - 30 sentin lisäeristyksen asentaa suoraan vanhan eristeen päälle. Järkevän kokonaiseristepaksuuden raja yläpohjassa menee 40 - 50 sentin kohdalla, yläpohjan tuuletusta ei kuitenkaan saa eristeellä tukkia vaan vesikaton ja eristeen väliin on jätettävä vähintään 70 mm:n tuuletusväli. Yläpohjan eristystä voi kasvattaa myös alaspäin. Vähiten seisomakorkeutta vievät hyvin eristävät tuotteet, kuten polyuretraani.
Ulkoseinäeristämisen vaihtoehdot
Ulkoseinien eristyksen parantamisessa on kolme vaihtoehtoa: Vanha eriste voidaan vaihtaa kokonaan tai lisäerisys voidaan lisätä ulko- tai sisäpuolelle. 
Asia ratkeaa usein luonnostaan muun korjaustarpeen mukaan. Jos sisäpintoja uusitaan, eriste kannattaa lisätä sisäpuolelle. Jos julkisivu vaatii uusimista, lisäeristyskin kannattaa toteuttaa ulkopuolelle. Vanha eriste kannattaa vaihtaa kokonaan uuteen erityisesti silloin, jos se on esim. painunutta purua tai muuten huonokuntoista. Ulkoseinissä jo 10 sentin paksuisen, painuneen purueristeen vaihtaminen nykyaikaiseen vaihtoehtoon saa aikaan tuntuvia parannuksia sekä aistinvaraisesti että lämpölaskusta tarkasteltuna. Eristeen vaihto ei myöskään kasvata seinäpaksuutta, joten ikkunat ja ovet eivät tässä vaihtoehdossa "uppoa" rakenteen sisään. Noin puolet lisäeristäjistä asentaa uuden eristeen ulkoseinän sisäpintaan, ulkopuolelle tai vanhan eristeen tilalle tehdään kumpaankin noin neljännes lisäeristyksistä.
Rakennusfysiikkaa ei saa unohtaa
Rakennusfysiikkaa eli rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ei vanhan talon korjaamisessa kannata unohtaa. Rakenteita muutettaessa on aina otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden ja materiaalien käyttäytymynen, sillä lämmöneristystä parannettaessa muuttuu samalla myös sen kosteustekninen toiminta. Mm. höyrynsulun tarpeellisuus, paikka sekä rakenteessa tarvittavat tuuletusraot on aina mietittävä tapauskohtaisesti.
Vanhojen eristeratkaisuiden yhteydessä ei tyypillisesti ole käytetty höyrynsulkua lainkaan, materiaalit ovat läpäisseet hyvin ilmaa ja puupohjaisina ne ovat olosuhteiden mukaan joko sitoneet tai luovuttaneet sisäilman kosteutta. Hillityllä vedenkäytöllä kosteusrasitus ei ole ollut suurta ja rakenteet ovat usein säilyneet ilman suurempaa lahoa tai homehtumista. Useimmat nykyaikaiset eristemateriaalit eivät kuitenkaan omaa kosteudensitomisominaisuutta, eikä läpihatara rakenne ole muutenkaan energiankulutuksen kannalta toivottavaa. Höyrynsulku onkin yleensä nykyään välttämätön, eikä sen asentamisessa kannata jäädä puolitiehen. Höyrysulku nnattaa asentaa huolella ja tiivistää myös kaikki saumat ja liittymäkohdat. Näin syntyvä tiiivis ja energaiataloudellinen rakenne vaatii kuitenkin taloon myös hyvän ilmanvaihdon.
Perusasiat turvallisessa lisäeristämisessä
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yläpohjan eristepaksuuden kasvattaminen on aina turvallista, kunhan tuuletus hoituu edelleen tehokkaasti.
Ulkoseiniä eristettäessä on perehdyttävä tarkemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymiseen. Ulkopuolelta lisäeristäminen ei yleensä vaadi mitään erityistoimenpiteitä, sillä uudet eristeet läpäisevät hyvin vesihöyryä ja rakenne tuulettuu edelleen riittävästi ulospäin.
Sisäpuolinen lisäeristys vaatii tarkkuutta. Tiivis höyrynsulku on yleensä tarpeellinen, sillä se sekä estää sisäpuolella syntyneet kosteuden kulkeutumisen rakenteeseen että myös parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä. Samalla on kuitenkin varmistuttava, että vanha rakenne ei sisällä tiiviitä kerroksia. Esimerkiksi puueristeen päälle tehtävä lisäeristys ja höyrynsulkumuovi on toimiva ratkaisu, kunhan vanhasta rakenteesta (eli tulevan uuden rakenteen sisältä) poistetaan mahdolliset höyrytiiviit kerrokset. Esimerkiksi lateksimaalilla moneen kertaan maalattu sisäverhouslevy voi olla jo melkoinen höyrysulku.
Kaiken kaikkiaan oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Myös kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään. Märkä eriste ei paljon lämmitä, joten hyvään rakenteeseen pääsee vain vähän kosteutta ja sekin pääsee tuulettumaan rakenteesta pois. Kosteuden poistumista edesauttaa, jos rakenne "harvenee" sisältä ulospäin mentäessä, eli tiiviit rakenteet ovat sisäpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella. Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa "käytetty" ilma uuteen, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus hallitusti.
Materiaaleissa on valinnan varaa
Markkinoilla on useita lisäeristämiseen soveltuvia eristemateriaaleja. Yleisimmät ovat vuorivilla, lasivilla, erilaiset puukuitueristeet (selluvilla), polystyreeni (styrox) sekä polyuretaani. Viime vuosina erityisesti puukuitueristeet ovat kasvattaneet suosiotaan. Nämä eristeet sopivatkin korjausrakentamiseen hyvin, sillä niiden ominaisuudet ovat lähellä vanhoja eristemateriaaleja. Yläpohjissa ja ulkoseinissä ovat yleistyneet myös nimenomaan korjausrakentamiseen suunnitellut eristeen ja verhouksen sisältävät yhdistelmälevyt. Näissä rakennuslevyyn (tyypillisesti lastu- tai kipsilevyn) on kiinnitetty valmiiksi polyuretaani- tai EPS-eriste.
Mineraalivilla on suosituin eristemateriaali sekä ulkoseinien että yläpohjien lisäeristyksissä, tosin puhalluspuukuitueriste on viime aikoina kasvattanut osuuttaan. Polyuretaani tai polystyreeni on usein yhdistetty rakennuslevyyn, jolloin lisäeristys ja sisäverhous syntyvät samalla tuotteella.
Eristemateriaalit ovat joko levymäisiä tai puhallettavia. Pieniin lisäeristyksiin on puhalluseristeitä saatavana myös säkkitavarana. Yleisimmin käytettyjen eristystuotteiden lämmöneristyskyky perustuu niiden sisällään pidättämään ilmaan, joten kovin suuria eroja eri tuotteiden lämmönläpäisevyysarvoissa ei ole. Poikkeuksen tekee lähinnä polyuretaani, jonka lämmönjohtavuus on noin kolmasosan pienempi kuin villoilla, puukuitueristeellä tai polystyreenillä. Polystyreenin parempi lämmöneristyskyky perustuu sen sisältämään, heikosti lämpöä johtavaan kaasuun. Kevytsoran rakenne ei ole lämmönpidätyskyvyn kannalta optimaalinen, joten sen eristyskyky on alle puolet polystyreenin vastaavasta. Toisaalta muiden ominaisuuksiensa vuoksi kevytsora on erinomainen alapohja- tai routaeriste mm. radonalueilla tai heikosti kantavalle maaperälle rakennettaessa.
Eristystuotteita
Vesikaton uusiminen
Vesikatto kestää 10 - 50 vuotta
Omakotikannassa vaihdettavien katteiden iät vaihtelevat tutkimusten mukaan 10 - 50 vuoden välillä. Vilkkainta uusiminen on vaiheessa, jolloin kate lähestyy 30 vuoden ikää. Uusimistarpeeseen vaikuttaa sekä katteen materiaali että sen huolto, mutta myös rakennukseen tehtävillä muilla korjauksilla sekä ulkonäkö- ja tyyliasioilla on merkitystä katteen vaihtohalukkuuteen.
Hyvin hoidettu katto kestää sekä ilmastoa että katseita paljon pidempään kuin hoitamaton. Perushuolto käsittää mm. vähintään kerran vuodessa tapahtuvan katon ja räystäskourujen puhdistamista roskista sekä jatkuvaa kunnon tarkkailua ja havaittujen vikojen korjaamista. Lisäksi useimmat materiaalit tarvitsevat pesua ja / tai maalausta säännöllisin väliajoin pysyäkseen kunnossa ja hyvän näköisenä.
Tasakattoratkaisut ovat osoittautuneet selvästi riskialttiimmiksi kuin harjakatot johtuen pääosin niiden suuremmasta huollon tarpeesta. Huolellisesti toteutettuina ja hoidettuina tasakatot ovat toimivia, mutta erityisesti vedenpoiston tukkeutuminen voi aiheuttaa niissä suuria ongelmia. Räystäätön tasakatto ei myöskään suojaa julkisivua auringolta ja viistosateelta. 60- ja 70-luvuilla tasakattoja rakennettiin runsaasti, mutta ahkeran korjaustoiminnan ansiosta näistä on jäljellä enää vain noin 10 %.
Valmistele vaihto ajoissa
Koska huonokuntoinen vesikatto vaarantaa koko rakennuksen säilyvyyden, ei sen uusimista kannata viivyttää liian pitkään. Keskellä talvea vaihtoon ei luonnollisestikaan voi ryhtyä, mutta valmistelun voi aloittaa jo silloin. Esimerkiksi huopakaton tai konesaumapeltikaton tekijöiden kanssa voi sopia aikataulun seuraavaa kesää varten valmiiksi talvella, kun heillä on vielä kalenterissa vapaata.
Uudesta katteesta riippumatta kannattaa ennen korjausta tarkistaa katteen alusrakenteiden kunto. Painuneet tai taipuneet kohdat kannattaa oikaista sekä lahot tai kosteusvaurioita kärsineet osat uusia ennen uuden katteen asentamista. Jos rakenteet ovat selvästi kärsineet, on aiheellista vahvistaa niitä, pyytää tarvittaessa asiantuntija paikalle arvioimaan tilanteen vakavuus tai jopa teettää uudet lujuuslaskelmat. Samalla on selvitettävä, miten vauriot ovat päässeet syntymään ja poistaa nämä riskitekijät.
Kattoa uusittaessa kannattaa varmistua myös alusrakenteiden riittävästä tuuletuksesta. Jos talossa on vesikaton suuntainen sisäkatto, on katteen alla silti oltava vähintään 70 mm katkeamaton ilmarako tuuletusta varten. Mitä suurempi tuuletusrako, sitä turvallisempi rakenne. Ilma kyllä kulkee 50 millisessäkin välissä, mutta riski tuuletuksen estymisestä esim. pullistelevien lämmöneristeiden vuoksi on suurempi. Tuuletusilman on päästävä poistumaan vapaasti joko päätykolmioissa olevien tuuletusluukkujen tai harjalla olevan tuuletusraon kautta.
Vesikattoa uusittaessa on varauduttava suojaamaan yläpohjarakenteet työn aikaisia sääilmiöitä vastaan. Viisas varaa käsille riittävästi pressuja rakenteiden nopeaa peittämistä varten.
Räystäät ja kattorakenteen paino
Vanhoissa taloissa eivät räystäät ole aina riittävän pitkiä, joissain tapauksissa niitä ei ole ollenkaan. Kattouusimisen yhteydessä myös räystäsratkaisut on mahdollista korjata alkuperäisiä paremmaksi. Räystään tulisi olla niin leveä, että se pystyy suojaamaan seinustat myös viistosateelta ja auringon uv-säteilyltä. Suositeltava räystäspituus on 600 - 700 mm.
Eri katemateriaalien välisillä painoilla ei käytännössä ole merkitystä katevalinnoissa. Kattorakenteet tulee joka tapauksessa mitoittaa kestämään vähintään 180 kg/m2 lumikuormat, jonka rinnalla muutamien kymmenien kilojen neliöpainoerot eri materiaalien välillä eivät paljoa vaikuta. Epäilyttävissä tapauksissa kattorakenteiden kunto kannattaa joka tapauksessa selvittää materiaalivalinnasta riippumatta.
Katevaihtoehdot
Vesikateratkaisun valinnassa mainituimpia päätöksentekoon vaikuttavia asioita ovat materiaalin pitkäikäisyys, helppohoitoisuus, asennuksen helppous ja talon entinen katemateriaali. Ulkonäkö on myös tärkeä, erityisesti kiinnitetään huomiota uuden katteen sopivuuteen ympäristön kanssa. Eri katevaihtoehtojen ominaisuudet vaihtelevat, joten yhdelle paras vaihtoehto ei ole sitä välttämättä toiselle.
Huopakate
Noin neljännes uusittavista katteista on bitumihuopaa. Huopakatteen alla on yleensä umpinainen laudoitus, joten uuden katon materiaali on melko vapaasti valittavissa. 
Ehjä alusrakenne voidaan jättää paikoilleen ja hyväkuntoisen vanhan huovan päälle voidaan suoraan liimata uusi huopa. Jos materiaalia halutaan vaihtaa, voidaan varsin yksinkertaisesti vanhan katteen päälle tehdä korotus tai tarvittava oikaisurimoitus sekä ruodemitoitus joko teräs-, tiili- tai kuitusementtikatetta varten. Konesaumatun teräskatteen voi niin ikään asentaa suoraan vanhan huopapinnoitteen päälle.
Uuden bitumikatteen valitsevat perustelevat päätöstään tyypillisesti sen ulkonäöllä ja äänettömyydellä, toisaalta entinenkin kate on yleensä ollut samaa materiaalia. Bitumikate on nykyisin joko rullatavarana myytävää tai kattolaattaa, molemmat ovat korjauskohteissa lähes yhtä suosittuja. Värin määrää katteen pinnassa käytettävä siroite, joten tässäkin suhteessa valikoima on runsas. Bitumikate vaatii alleen tasaisen ja liikkumattoman umpilaudoituksen tai muun vastaavan pinnan. Laudoitus toimii myös aluskatteena, tosin loiviin ja laattakattoihin on syytä asentaa myös erillinen aluskermi.
Bitumikatto on helppo asentaa itse. Katteen asentaminen harjakatoille on helppoa, valmista syntyy nopeasti, myös jiirit ja ylösnostot on näppärä toteuttaa taipuisalla materiaalilla. Kattolaatoissa ja uudenaikaisissa rullahuovissa on liimasaumat valmiina, joten asennuksessa ei tarvita erillistä liimaa. Bitumikatto viimeistellään sivu- ja päätyräystäspelleillä. Sivuräystään pellin päälle liimataan reunanauha, jonka jälkeen palahuopa voidaan latoa paikoilleen. Harja viimeistellään erillisillä harjapaloilla.
Teräskate
Lähes puolessa korjattavista vesikatoista vanha materiaali on terästä. Vanhan teräskatteen iästä riippuen materiaali on tyypillisesti joko konesaumattu tai sinkitty profiilikate. Katteen uusiminen vaatii usein alusrimoituksen siirtoa tai uusimista, koska edellisen tuotteen ruodejako ei ole välttämättä sama kuin uudessa katteessa.
Noin 75 % kattokorjaajista valitsee uudeksi materiaalikseen teräksen. Variaatioita teräskatteissa löytyy useita, yleisimpinä tiilikuvioitu teräsmuotokate, konesaumattu kate, konesaumattua muistuttava muotokate tai suora profiilikate. Materiaalin valinneita viehättää erityisesti sen helppohoitoisuus, pitkäikäisyys ja helppo asennus. Viimeksi mainittu tosin ei koske perinteistä konesaumattua kattoa, jonka asentaminen on ammattilaisten työtä.
Valtaosa uusista teräskatteista on muovipinnoitettuja, joista valmiita värivaihtoehtoja löytyy erittäin runsaasti. Edullista sinkittyä teräskatettakin myydään silti vielä paljon. Edullisella ostohinnalla on tosin kääntöpuolensa, sillä sinkitty kate vaatii aika ajoin maalausta. Alustaksi teräskate tarvitsee ruoteet tai harvalaudoituksen (konesaumakate) sekä aluskatteen.
Tiili- ja Varttikate
Noin viidennes uusittavien katteiden materiaalista on tiiltä tai kuitusementtiä (Vartti). Alkuperäiset tiilikatteet ovat pääasiassa savitiiltä, jota on käytetty yleisesti 50-luvulla tai aikaisemmin rakennetuissa taloissa. Nämä katteet uusitaan tyypillisesti joko betonitiiilellä tai teräskatteilla. Ruoteet on uusittava, jos vanhan ja uuden katteen jaot eivät ole samat.
Uuden tiilikaton hankkineita viehättää erityisesti sen äänettömyys, kestävyys ja näyttävä ulkonäkö. Yleisimmin valittu tiilikate on valmistettu läpivärjätystä betonista, mutta myös keraamisia kattovaihtoehtoja on ilmestynyt uudestaan Suomen markkinoille. Tiilikattojen valikoima on sekä profiilien että värien suhteen laaja, joten sopiva vaihtoehto löytyy yleensä talosta ja ympäristöstä riippumatta. Tiilikatonkin alla aluskatteella on tärkeä rooli. Tiilikaton asennus on nopeaa, tiilet nostetaan parhaimmillaan kuormasta suoraan katolle ja ladotaan päivässä - parissa paikoilleen. Lisäksi tulee tietysti mahdollisiin ruoteiden muutostöihin ja muihin valmisteleviin töihin tarvittava aika.
Tiiliä on syytä varata muutama nippu myös varastoon, sillä uudelta tiilikatteelta kuluu 1-2 vuotta, ennen kuin se asettuu lopullisesti paikoilleen. Alkuvaiheessa voi kohollaan olevan tiilen reuna esim. katolla käveltäessä murtua, mutta rikkoontuneen tilalle on helppo vaihtaa uusi kun samaa sarjaa löytyy heti autotallin nurkasta.
Varttikatteestakin löytyy useita eri värivaihtoehtoja. Vartti vaatii alleen ruoteet ja aluskatteet. Vartti eli kuitusementtikate kiinnitetään naulaamalla tai ruuvaamalla se kiinni aallon harjalta. Katteen asennus on nopeaa, koska levykoko on suuri mutta levyt ovat silti kevyitä käsitellä.
Aluskatetta ei saa unohtaa
Aluskate kuuluu osana rakennetta lähes kaikkiin vesikatteisiin. Aluskate estää paitsi katteen läpi tunkeutuvan veden pääsyn yläpohjan eristetilaan, myös katteen alapintaan kondensoituvan veden aiheuttamat riskit. Aluskatteen tärkeyttä ei vielä 80-luvullakaan aina ymmärretty ja kattoja tehtiin pelkkään pintakatteeseen luottaen. Tästä syystä voi varsin nuorissakin taloissa olla yläpohjatiloissa mm. kosteuden tiivistymisestä johtuneita vaurioita. Tavallisimmista materiaaleista vain bitumihuopa ei tarvitse alleen erillistä aluskatetta, koska umpilaudoitus kosteutta imevänä ja luovuttavana auttaa kondension hallinnassa.
Sadevesijärjestelmät kuntoon
Vesikatto korjauksen yhteydessä on syytä uusia myös sadevesijärjestelmät. Sadevesikourut tulee olla talon kaikilla sivustoilla ja syöksytorvia on hyvä asentaa talon kaikille nurkille. Erityisen tärkeää on johtaa vedet edelleen pois talon läheisyydestä. Erilaiset maakourujärjestelmät riittävästi ulospäin viettävän maanpinnan kanssa voivat toimia, mutta paras vaihtoehto on syöksytorven alle asennettava sadevesikaivo, josta vesi johdetaan edelleen putkea pitkin pois.
Sadevesijärjestelmä vaatii myös huoltoa. Kourut tulee säännöllisesti puhdistaa sinne joutuneista roskista, tilanteesta riippuen jopa useamman kerran vuodessa. Samalla sadevesijärjestelmän tiiviys ja toimivuus voidaan tarkistaa.
Vesikattotuotteita
Ikkunat
Ikkunat kehittyneet huimasti
Ikkunat ovat kehittyneet huimasti viimeisinä vuosikymmeninä, uutta tekniikkaa edustavat selektiivi-ikkunat ovat energiataloudeltaan jo 2- 3 kertaa parempia kuin 20- 30 vuotta sitten käytetyt vakioratkaisut. Eenergiatalouden ohella myös helppohoitoisuus ja odotettavissa oleva käyttöikä ovat kasvaneet, sillä uusien ikkunoiden alumiinilla suojattu ulkopuite on sekä huoltovapaa että merkittävästi perinteistä maalattua puupintaa pitkäikäisempi.
Vanhan talon epämukavat energiasyöpöt
Paitsi energiasyöppöjä, vanhat ikkunat ovat usein myös asumismukavuuden kannalta huonot: ikkunoista vetää, niiden käynti on huonoa ja lasit myös huurtuvat talvella. Viimeistään seuraavan ikkunapuitteiden maalauksen lähestyessä kannattaa miettiä, josko vaihtaisi ikkunat kokonaan uusiin.
Vanhassa 2-lasisessa ikkunassa ikkunan sisäpinnan lämpötila laskee 20 asteen pakkasella jopa viiteen asteeseen. Kun heikosti eristävä ikkuna hohkaa kylmää, tuntee asukas sen sekä kylmän tunteena ikkunan vieressä että "vetona" jaloissaan. (Vedon tunteen syntymisessä ei siis ole kyse pelkästään ikkunoiden tiivistyksestä, vaan myöskin ikkunapinnan lämpötilasta.) Uuden tekniikan ikkunoilla sisäpinnan lämpötila saadaan hyvin lähelle huonetilojen lämpötilaa, jolloin kylmän ja vedontunteet loppuvat. Uusilla ikkunoilla päästään eroon myös lämmönlähteiden sijoitusvaatimuksista; kun ikkuna ei vedä eikä hohkaa kylmää, voidaan ikkunoiden alta jopa patterit poistaa kokonaan ja vaihtaa koko talon lämmönjako vaikkapa nykyaikaiseen lattialämmitykseen.
Huolellisuus varmistaa laadukkaan lopputuloksen
Ikkunan lämpötalouteen vaikuttaa paitsi itse ikkunarakenne, myös sen asennus ja tiiveys. Ikkunan karmin ja rungon väli on tiivistettävä huolellisesti eristekaistalla tai uretaanivaahdolla ja ikkunapuitteet tapauksesta riippuen kahdella tai kolmella tiivisteellä.
Ikkunan laatu vaikuttaa mm. tiivistettävyyteen. Kun ikkunan puutyöt ja heloitukset ovat mittatarkkoja, on ikkunakin todennäköisesti tiivis. Laadukkaat ikkunat avautuvat ja sulkeutuvat jämäkästi ilman jatkuvaa säätelyä. Laadusta kielii myös pintakäsittelyn siisteys ja heloituksien jämäkkyys, tiivisteiden istuvuus jne.
Suuremmat valmistajat toimittavat ikkunat tavallisesti valmiiksi pintakäsiteltynä ja heloitettuna; tehdasolosuhteissa päästään siistimpään lopputulokseen kuin työmaalla pensselipelillä. Ikkunoiden maalaus ei myöskään ole mikään tunnin urakka, pensselimiehiltä vierähtää helposti useita päiviä talon ikkunoita kiertäessään. Jos standardiväri valkoinen ei miellytä, voi ikkunatoimittajalta kysellä myös muita värivaihtoehtoja.
Alumiini-ulkopuitteiset ikkunat ovat jo uudistaloissa vakioratkaisu ja korjaajistakin enemmistö valitsee tämän helppohoitoisen vaihtoehdon. Alumiinipuite takaa huoltovapaan tulevaisuuden, ikkunoita ei tarvitse ulkopuolelta pintakäsitellä koko niiden elinaikana. Alumiini maalataan tehtaalla asiakkaan toivomaan värisävyyn. Alumiiniulkopuitteinen MSE-ikkuna on hinnaltaan noin 15 % kalliimpi kuin vastaava puu-ulkopuitteinen, mutta hinta säästyy tulevaisuudessa pienempänä huoltotarpeena.
Hinnat vaihtelevat ratkaisun mukaan
V. 2005 korjaajat maksoivat uusista ikkunoistaan keskimäärin 320 euroa kappale, vaihdellen toki ratkaisun mukaan. Ikkunoiden kustannuksista kuitenkin vain osa syntyy ostohetkellä; halvemmat ikkunat vaativat tavallisesti enemmän huoltoa ja heikommasta eristyskyvystä maksetaan joka vuosi energialaskussa. Huonosti toimivat ja tiivistetyt ikkunat vaikuttavat myös asumismukavuuteen.
Ikkunat tarvitsevat hoitoa
Useimmin tehtävä ikkunoiden hoitotoimenpide on ikkunoiden pesu. Valintavaiheessa on hyvä muistaa, että MSK-ikkunoissa on kuusi pestävää pintaa. MSE-ikkunoissa neljä, kiinteässä kolmilasisessa vain kaksi. Uutta tekniikkaa edustavat "itsepesevät" ikkunat, Joiden erikoispinta pysyy perinteistä lasia helpommin puhtaana.
Ikkunoiden tiivisteetkään eivät ole välttämättä ikuisia, joten ne on hyvä tarkistaa ainakin muutaman vuoden välein ja tarvittaessa uusia. Puuikkunoita pitää uusintamaalata aika ajoin.
Ikkunakäsitteet tutuiksi
Ikkuna-asioissa törmää erilaisiin termeihin, joilla kuvataan mm. ikkunan eristävyyttä ja rakennetta. Seuraavassa on kerrottu, mitä muutamien yleisimpien termien taakse kätkeytyy.
U-arvo: Lämmönläpäisykerroin, eli kuinka paljon esimerkiksi ikkuna läpäisee lämpöä. Vanhan kaksilasisen U-arvo on luokkaa 3,0, Kolmilasisella MSE-ikkunalla päästään arvoon 1,8, selektiivilasilla varustetulla ikkunalla U-arvo on jo noin 1,1 - 1,4. Kahdella kaasutäytteisellä ja selektiivikalvolla varustetulla kiinteällä ikkunalla on päästy 0,5 luokkaa oleviin U-arvoihin. Viimeksi mainitut ratkaisut ovat tosin normaalikäytössä harvinaisia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että uuden omakotitalon ulkoseinän (puurankarunko ja villaeristys) U-arvo on alle 0,2.
MSK: Sisään aukeava, kolmipuitteinen ikkuna, jossa jokaisessa puitteessa on oma lasi. Nämä eivät enää läpäise uusien asuinrakennusten lämmöneristysmääräyksiä.
MSE: Sisään aukeava, kolmella lasilla ja kahdella puitteella varustettu ikkuna, jossa sisäpuitteessa on kaksilasinen eristyslasi.
MSE-sel: Kuten edellinen, mutta eristyslasin sisälasina on selektiivilasi. Yleisin ikkunatyyppi uusissa omakotitaloissa, kasvussa myös korjauspuolella.
3-K: Kiinteä kolmilasinen eristyslasi-ikkuna.
Selektiivilasi: Lasin pinnassa on kalvo, joka päästää sisälle ulkoa tulevana auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta heijastaa takaisin sisältä tulevan pitkäaaltoisen säteilyn. Parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä kalvottomaan MSE-ikkunaan verrattuna 20 - 35 %
Superlasi: Superlasi paitsi eristää lämpöä tehokkaasti, estää myös liiallisen auringon lämpösäteilyn pääsyn huoneeseen.
Umpiolasi / eristyslasi: Kahdesta tai useammasta lasilevystä muodostettu tiivistetty rakenne, jossa ikkunalasien väli on täytetty jalokaasulla.
Jalokaasu: Eristää lämpöä ikkunalasien välissä paremmin kuin ilma. Tavallisimmin käytetty jalokaasu on argon. Parempi, mutta kalliimpi jalokaasu on krypton.
Puu-alumiini-ikkuna: Ikkunan ulkopuite suojataan ulkoa päin alumiiniprofiililla, joka kestää sään rasituksia paremmin kuin maalattu puu. Ikkunan puitteiden huoltotarve vähenee ja käyttöikä kasvaa. Alumiiniprofiilin ja puun välissä tulee olla tuuletusrako, jotta mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan pois. Ulkopuite voi olla myös kokonaan alumiinia.
Kattoikkuna: Katon lappeeseen asennettava ikkuna, joka on suunniteltu erityisesti katto-olosuhteita varten.
Ikkunavalmistajia:
Keittiö kalusteet
Kalustehankinta maksaa yleensä 2000 - 10 000 euroa
Keittiökalustehankinnan hinta määräytyy sekä hankittavien kalusteyksiköiden määrän, laadun että toimittajan palvelusisällön mukaan. 70 % korjaajien keittiökalustehankinnoista sijoittuu 2000 ja 10 000 euron väliin (ilman kodinkoneita).
Keittiökalusteet ovat sekä suhteellisen arvokas hankinta että oleellinen osa sisustusta, joten tuotteet halutaan usein nähdä luonnossa ennen päätöksentekoa. Tähän kalustenäyttelyllä varustettu myymälä tarjoaa oivan mahdollisuuden. Noin puolet korjaajista hankkii kalusteensa alan erikoisliikkeestä, loput päätyvät ostamaan kalusteensa rautakaupasta, paikallisilta puusepänverstailta tai muualta. Keittiöhankinnan voi tehdä myös kodista käsin, joko edustajan kotikäynnillä tai jopa tilaamalla kalusteet internetin kautta.
Tärkeä ostopaikan valintaan vaikuttava seikka on liikkeen tarjoamat palvelut. Vanhasta asunnosta ei ole aina olemassa mittatarkkoja piirustuksia, jolloin keittiötila pitää mitata erikseen ja standardimitoitetut kalusteet eivät aina edes asuntoon sovi. Yksityiskohtainen kalustesuunnitelmakin tarvitaan, samoin vanhat kalusteet pitää purkaa ja uudet asentaa paikoilleen. Palveluiden saatavuus riippuu paljon liiketyypistä, yleismyymälä, paikallinen puuseppä, noutokeittiöketju tai kokonaispalveluun panostava tilauskeittiömerkki poikkeavat toisistaan mm. tässä suhteessa.
Materiaalit ja tyypit
Kalusteovien merkitys on suuri sekä keittiön ilmeelle että hinnalle. Saman toimittajan, kaappirungoiltaan samanlaisen kalustetoimituksen hinta voi vaihdella ovivaihtoehdosta riippuen esim. 5000 eurosta 10 000 euroon.
Kalusterungot
Kalusterungot on yleensä valmistettu huonekalukäyttöön tarkoitetusta lastulevystä, pinnoitteena voi olla melamiini, puuviilu tms. tyyliin sopiva materiaali.
Kalusteiden ovimateriaalit
Massiivipuu-ovet ovat nimensä mukaisesti kokonaan puuta. Tavallisimmin käytettyjä puulajeja ovat pyökki, tammi, koivu ja mänty. Ovet voivat olla luonnonvärisiä tai pintakäsitelty esimerkiksi läpikuultavalla pinnoitteella. Massiivipuuovet ovat monen mielestä edustavimpia, mutta sijoittuvat myös hinnaltaan haitarin yläpäähän. Noin puolet rakentajista päätyy siitä huolimatta massiivipuuovilla varustettuun keittiöön.
Lämpökäsitelty puu on uusimpia innovaatioita puupuolella, materiaali löytyy myös joidenkin merkkien kalusteovista. Lämpökäsitelty puu on normaalia massiivipuuta kovempaa ja kestää myös kosteutta sitä paremmin. Tämä on huomionarvoinen seikka erityisesti kosteiden tilojen kalustevalinnoissa.
MDF- ovien runko on valmistettu hierretyistä puukuidusta puristamalla. Mdf-materiaalista on helppo työstää erilaisia ovimuotoja ja pinnoittaa tai maalata ovi sopivaksi katsotulla tavalla. Maalatut ovet ovat usein mdf-runkoisia, mutta mdf-ovia on saatavilla myös kulutusta ja pesua kestävillä kalvopinnoitteilla varustettuna.
Laminaattiovien nimitys tulee pinnoitteena käytetystä levystä, ovien runko on yleensä lastulevyä. Laminaattiovien pinnassa on yleensä suunnilleen millimetrin paksuinen korkeapainelaminaattilevy. Laminaattipinnoite on hyvin kovaa ja kestää sekä kulutusta että erilaisia pesuaineita. Kestävyytensä ansiosta laminaattia käytetään paljon myös työpöytätasoissa.
Melamiinipinnalla varustetut kalusteovet ovat edullisia, mutta eivät kestä kulutusta siinä määrin kuin monet muut vaihtoehdot. Keittiökalusteovissakin materiaali kyllä menettelee, jos edustavuus ja kestävyys eivät ole sen valinnassa yleensä päällimmäisiä asioita. Muidenkin ovimateriaalien yhteydessä melamiinia käytetään usein pinnoitteena kalusterungoissa, ovien taustamateriaalina tms. vähemmälle kulutukselle joutuvissa paikoissa. Vaatekaappien ovissa melamiini on selvästi suositumpi ovimateriaali kuin keittiöissä.
Työpöytätasot
Laminaattitaso on kulutusta kestävä, helposti pestävä ja pinnan voi valita kiveä, puuta tai aivan jotain muuta muistuttavana. Laminaattitaso on yleisimmin valittu työpöytätasotyyppi.
Luonnonkivitasot ovat yleistyneet ja niihin päädytään erityisesti silloin, kun keittiöön halutaan laadukas leima. Kivitasot kestävät sekä käyttöä että kulutusta mutta ovat selvästi laminaattitasoja kalliimpia.
Puutasoilla saadaan keittiöön oma leimansa. Puutasot vaativat laminaatti- ja kivitasoja enemmän hoitoa, myös käytön jäljet näkyvät niissä helpommin.
Kalustemerkit
Suomesta löytyy parisen sataa kalusteita valmistavaa yritystä, josta tosin valtaosa on paikallistasolla toimivia puusepän verstaita. 10 suurinta merkkiä vastaa noin 40 %. tehdyistä kaupoista. Alla on esitetty myynniltään suurimmat keittiötoimittajat asuntokorjausmarkkinoilla.
Keittiötoimittajia:
Kosteiden tilojen korjaus
Kylpyhuonekorjaus yleisimpiä remontteja
Kylpyhuonekorjaus on yksi yleisimpiä asunnoissa tehtäviä remontteja. Korjausten yhteydessä uusitaan tavallisesti ainakin pinnoitteet ja vesieristykset, mutta mitä vanhemmasta asunnosta on kysymys, sitä useammin myös rakenteisiin puututaan levyttämällä tai muuraamalla. 70-luvulla tai aiemmin rakennetuissa taloissa rakenteiden uusiminen kylpyhuoneen peruskorjauksen yhteydessä on jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla kun pinnat uusitaan, vaihtuvat usein myös kylpyhuonekalusteet, pesualtaat ja hanat. 55 % korjaajista uudistaa kylpyhuoneensa alle 3000 eurolla, 25 %:lla märkätilaremontti kustantaa 3000- 5000 €. Kylpyhuoneremonteista noin puolet tekee asukas itse, puolet palkattu ammattimies tai urakoitsija.
Rakenteet turvallisiksi ja kestäviksi
Asunnon yhteyteen rakennetut pesutilat ovat nykyaikaisen asumisen välttämättömyyksiä, mutta samalla rakennusteknisesti haastavia. Aikanaan märkätiloja rakennettaessa ei vedeneristysten kanssa oltu aina niin tarkkoja kuin nyt, joten vanhoissa asunnoissa löytyy tässä suhteessa usein korjattavaa. Havaitut vauriot edellyttävät ilman muuta korjaustoimenpiteitä, mutta hyvä hetki asian tarkistamiselle on myös silloin, jos kylpyhuoneeseen muutenkin mietitään kasvojenkohotusta. Pieni purkaminen ennen lopullista remonttisuunnitelmaa ei uusittavien pintojen kohdalla haittaa, mutta voi säästää tulevaisuudessa esiin putkahtavilta suuremmilta ongelmilta.
Nykyään vedeneristysvaatimuksista säädetään tarkkaan jo rakennuslaissa. Huolellinen remontoija noudattaa ohjeita tietysti ilman muuta, mutta määräyksillä on haluttu vielä varmistaa, että ratkaisut toteutetaan kunnolla kaikissa tilanteissa.
Kosteiden tilojen seinien runkomateriaaleista turvallisimpia ovat massiiviset kivimateriaalit kuten betoni, tiili, kevytsoraharkko tai kevytbetoniharkko. Nämä eivät 
yksistään vesivahinkoja estä, mutta rajaavat ne pienemmiksi ja helpommin korjattaviksi. Rakennuslevyt ovat korjaajalle helppoja käyttää ja ne eivät myöskään paksunna alun perin levyllä toteutettua seinää. Tästä syystä ne ovat saneerauskohteiden märkätiloissa edelleen käytetympiä kuin massiivikiviseinät. Suositeltavin levyvaihtoehto on vedenkestävä kuitusementtilevy, mutta myös kipsilevyä käytetään yleisesti. Jos kipsilevyyn päädytään, kannattaa ainakin suihkun kohta toteuttaa paremmin kosteutta kestävästä materiaalista. Keraaminen laatta painaa melkoisesti, joten tukevuuden varmistamiseksi väliseinärangat on syytä asentaa 400 mm:n välein. Suoruudeltaan ja kosteudenkestävyydeltään teräsrangat ovat puisia parempia.
Vedeneristys ja kaadot on tehtävä huolella
Sekä seinät että lattiat on vesieristettävä alustana käytettävästä materiaalista riippumatta. Suurin rasitus kohdistuu lattiaan, joten sen vedeneristys tehdään kaikkein järeimmäksi. Lattian vedeneristys voidaan tehdä käyttämällä itseliimautuvaa bitumimattoa, vedeneristysmuovimattoa tai levitettävää vedeneristysmassaa, joka voidaan vahvistaa kuitukankaalla. Erityisen huolella on eristettävä lattian ja seinän liittymäkohta, lattiakaivon ympärys sekä läpiviennit. Lattian vedeneristys nostetaan yleensä 10 - 15 senttiä seinän päälle, jolloin tilaan syntyy vedenpitävä kaukalo. Koska markkinoilla on erilaisia vedeneristystuotteita ja niitä käytetään hieman toisistaan poiketen, tulee käyttöohjeisiin tutustua ennen töihin ryhtymistä.
Ennen vedeneristystä on veden kulkeutuminen viemäriin varmistettava lattian riittävällä kaadolla. Sopiva kaato on 1:50, eli metrin matkalla lattia viettää kaksi senttimetriä.
Toimiva pesuhuone on pääosan ajasta kuivana
Ilmanvaihto on oleellinen osa kosteusvarmaa märkätilaratkaisua. Vesieristys turvaa rakenteet käytön aikaiselta rasitukselta, mutta vasta tilojen kunnollinen kuivatus käytön jälkeen takaa niille pitkän käyttöiän. Jos mahdollista, kylpyhuoneen poistoventtiiili tulee sijoittaa lähelle suihkutilaa. Painovoimaista Ilmanvaihtoa voi lisäksi tehostaa venttiiliin asennettavalla sähköisellä tuulettimella, mutta vielä parempi vaihtoehto on huippuimuri tai koko talon kattava koneellinen ilmanvaihto. Paras ilmanvaihtojärjestelmä on sellainen, joka toimii ilman erillistä päällepanoa ja jota käyttäjän ei tule houkutus sulkea ja unohtaa pian kokonaan käytöstä.
Lattialämmitys on paitsi mukavuustekijä, myös oivallinen apu märkätilojen kuivattamisessa. Sähköisiä järjestelmiä on saatavilla sekä betoniin upotettavina kaapeleina että ohuina laatan alle asennettavina elementteinä. Laatoituksen yhteydessä lattialämmityksen asentamista kannattaakin vakavasti harkita, jollei sellaista ennestään pesutilassa ole.
Valmiissa kylpyhuoneessa suihkukaappi tai -seinä vähentävät rakenteille aiheutuvia riskejä, koska ne pitävät roiskeet aisoissa. Ensiksi mainittu on tässä suhteessa luonnollisesti parempi, koska vedet voidaan ohjata umpialtaasta suoraan viemäriin. Suihkukaapin tai seinän avulla koko tilan käyttömukavuus paranee, kun wc-paperi ei ole aina märkänä suihkussa käynnin jälkeen?
Keraaminen laatta valtapinnoite
Kosteiden tilojen seinä- ja lattiapinnoissa käytetään nykyisin enimmäkseen keraamista laattaa. Laatta on näyttävä ja kestävä materiaali ja valikoimaa riittää todella runsaasti, tehtiinpä valintaa sitten vaativan sisustussilmän tai kukkaron ehdoilla. Laatan hyviksi ominaisuuksiksi on luettava myös sen helppo puhdistettavuus, kova ja kiiltävä pinta ei ime likaa ja kestää hyvin erilaisia pesunesteitä ja kemikaaleja. Samaa ei voi kuitenkaan sanoa saumoista. Saumat likaantuvat helposti, varsinkin vaaleissa sävyissä se myös näkyy hyvin. Ongelmaa kuitenkin voidaan vähentää käyttämällä saumasuojaa, jo likaantuneille saumoille taas löytyy erityisiä puhdistusaineita. Kumpiakin saa hyvin varustetuista alan liikkeistä.
Muovimatto tai kostean tilan tapetti olivat takavuosina suosittuja pinnoitteita märkätiloissa, jonkin verran niitä käytetään vieläkin. Korkealaatuinen, märkätiloihin tarkoitettu muovimatto toimii sekä vedeneristeenä että pintana. Huolellinen toteutus valmistajan ohjeiden mukaan on muovimateriaalinkin kohdalla toimivuuden edellytys.
Kalusteiden on kestettävä kosteutta
Kalusteiden kosteudenkestävyyteen kannattaa märkätiloissa kiinnittää erityistä huomiota. Kosteudenkestävästä levystä valmistettu kaapistorunko on turvallinen valinta, ovimateriaaleista parhaiten kosteutta kestävät massiivipuiset ja korkeapainelaminaatista valmistetut ovet. Myös metallista tehdyt kalusteet ovat kestäviä. Kosteiden tilojen kalusteet ripustetaan suoraan seinälle, reilusti irti lattiasta, jotta lattialla liikkuva vesi ei pääse vahingoittamaan kalusteiden runkoja.
Pesutilojen saniteettikalusteiden materiaalina on yleisimmin helppohoitoinen posliini, mutta myös näyttävät valumarmorista tai emalista valmistetut altaat ovat viime vuosina yleistyneet.
Pesuhuoneiden kriittisiä mittoja ja ohjeita
- Suihkutilan ohjeellinen leveys 900 - 1000 mm (minimi 800 mm). Mielellään kaksi erillistä suihkua. Kahden suihkun tilan leveys minimi 1500 mm.
- WC-istuimen vaatima tila leveyssuunnassa 800 mm, syvyyssuunnassa 1200 mm. WC on hyvä sijoittaa kokonaan omaan ovelliseen tilaan.
- Pesualtaan ja pöydän korkeus 800 - 900 mm. Perheen pienimmille erillinen tukeva koroke tai altaan sijoitus alemmaksi.
- Peilin sijoitus perheen pienimmän aikuisen ehdoilla. Peilin alareuna mielellään jo rinnan korkeudelle.
- Lasten kannalta on parasta, jos peili on iso ja alkaa heti altaan pinnan tasolta ylöspäin.
Märkätilatuotteita
Tulisijat
Suomalaiset käyttävät tulisijaansa ahkerasti
Reilussa 80 %:ssa omakotitaloista on takka tai muu vastaava tulisija. Tulisijaa myös käytetään ahkerasti, sillä lämmityskautena lähes jokaisessa tulisijallisessa talossa poltetaan puuta ainakin silloin tällöin. Lähes päivittäin varaavaa takkaansa käyttävät laskevat säästävänsä tyypillisesti noin 300 - 500 euroa vuodessa.
Kotimaisen, uusiutuvan puun käyttö on paitsi ympäristöystävällistä, myös kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti järkevää. Kotitulisijoissa käytettävä puu on pääasiassa metsäteollisuudelle kelpaamatonta tai omilla takapihoilla kasvanutta sekapuuta. Tämä puu vapauttaisi hiilidioksidinsa ilmakehään joka tapauksessa metsiin mätänemällä, joten kotipoltto ei lisää kasvihuoneilmiötä. Polttopuiden kanssa askarointi on myös merkittävä hyötyliikunnan muoto, josta palkka saadaan pienentyneinä lämmityskuluina. Yksi pinokuutiometri kuivaa puuta sisältää puulajista riippuen 1200 - 1700 kwh lämmitysenergiaa. Lämmityskaudella päivän-parin välein tehokasta takkaansa lämmittävä pientaloasuja kuluttaa 5 - 10 kuutiota klapeja ja säästää sen edestä muussa lämmitysenergiassa.
Nykyjään päätulisijana toimiva takkauuni valitaan paitsi lämmittimeksi, myös osaksi sisustusta, joten sen muotoilulla on valintatilanteessa vähintään yhtä suuri rooli kuin lämmitysominaisuuksillakin. Suomalainen tulisijaosaaminen erityisesti lämpöä varaavien tulisijojen kohdalla on korkeatasoista. Nykyaikainen takkauuni hyödyntää oikein käytettynä 80 - 90 % polttopuun sisältämästä energiasta. Tehokas palaminen on myös puhdasta. Tulisijojen kehitys ei ole ulottunut pelkästään palamisprosessin hallintaan. Suomalaiset tulisijat ovat myös kauniita ja mallivaihtoehtoja löytyy sekä käyttötarkoituksen että ulkonäön suhteen runsaasti.
Polttopuun laatu vaikuttaa hyötysuhteeseen
Käytettävällä polttopuulla on merkittävä rooli tulisijan käytössä. Paras teho saadaan käyttämällä mahdollisimman kuivaa puuta, jolloin energiaa ei enää polttovaiheessa kulu kosteuden höyrystämiseen. Vuoden - kaksi halkoina tai klapeina ulkona kuivatettu, sateelta suojattu puu on jo oivallista polttoainetta, mutta vielä kuivemmaksi klapit saadaan säilyttämällä niitä muutamia päiviä lämpimissä sisätiloissa ennen käyttöä. Lämpöarvoltaan parasta kotimaista puuta on koivu, mutta kaikki puulajit käyvät polttopuuksi. Suomessa vielä harvinaista, mutta muualla jo pidempään käytettyä polttoainetta ovat puristamalla valmistetut puupelletit. Pellettejä voi polttaa paitsi erityisesti niitä varten valmistetuissa tulisijoissa, myös tavallisissa takoissa pellettiarinan avulla.
Tulisija vanhaan taloon
Suomalaisten uudelleen herännyt innostus puuenergian käyttöön näkyy myös tulisijamarkkinoilla, sillä nykyään jo enemmistö uusista tulisijoista pystytetään vanhaan taloon. Tavallisesti uusi takkauuni tulee vanhan, lämmöt suoraa taivaalle puhaltavan avotakan tai vuosikymmeniä palvelleen hyötytulisijan tilalle, mutta kyseessä voi olla myös ensimmäinen asuntoon tuleva takka. Uuden valmistulisijan asennus kestää tapauksesta riippuen puolesta päivästä pariin päivään, tosin pystytyksen ja viimeistelyn väliin tarvitaan joissain tapauksissa parin viikon kuivatteluaika. Paikalla muuraten työmaalla kuluu pidempään, mutta näppärä amatöörikin tekee itselleen viikossa - parissa varaavan takan. Erityisesti harrastelijamuuraria helpottavat valmiiksi kootut takkapaketit tarkkoine teko-ohjeineen. Tarjolla on myös valmiita tulisijan sisäosaelementtejä, jolloin vain kuoriosa tehdään muuraamalla.
Tulisijahankinnan hinta vaihtelee noin 500 eurosta 8000 euroon, keskiarvo on noin 3000 euroa. kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti sekä valittu tulisijaratkaisu että vaadittavat purku- tai muut lisätyöt.
Tulisijan sijoitus
Lämmityskäytön kannalta hyvä tulisijan paikka on keskellä rakennusta kohdassa, josta lämpö pääsee esteettömästi leviämään joka puolelle asuntoa. Asunnon koosta ja tilaratkaisuista riippuen 1 - 2 hyvin sijoitettua varaavaa tulisijaa voivat kattaa asunnon lämmöntarpeen jo lähes kokonaan. Toisenlainenkaan sijoittelu ei tosin estä tulisijan hyödyntämistä lisälämmönlähteenä. Tulisijan koon valinta riippuu suuresti lämmitettävästä tilasta. Liian pientä tulisijaa joudutaan lämmittämään liikaa, jolloin sen käyttöikä lyhenee ja rikkoontumisriski kasvaa. Huonetilaan nähden liian iso tulisija taas maksaa enemmän ja huone tulee helposti tukahduttavan kuumaksi. Sopivasti mitoitettu takkauuni tarvitsee pakkaskautena pesällisen tai kaksi vuorokaudessa ja tila pysyy koko ajan melko tasalämpöisenä. Tulisijavalmistajilla on mallikohtaiset suositukset sopivista neliömääristä, joten ainakaan oikean kokoisen, teollisesti valmistetun uunin valinta ei tuota vaikeuksia.
Tulisijan pohjan kantavuudesta kannattaa varmistua ennen uuden takan sijoittamista paikoilleen. Jos uusi uuni hankitaan vähintään yhtä painavan vanhan tulisijan tilalle, ei ongelmia pitäisi tulla, mutta täysin uuteen paikkaan tulevan massiivisen takan perusta kannattaa vahvistaa. Pohjan vahvistus voidaan suorittaa monella tavalla. Tavallisesti laatta piikataan auki, tehdään uusi raudoitus ja valetaan uusi, paksumpi laatta. Joskus riittää, kun laattaan portaan reikiä ja sitä vahvistetaan alaspäin valamalla.
Markkinoilla on myös kevyitä tulisijoja, jotka voidaan sijoittaa vaikkapa puisen välipohjan päälle. Kevyttakat ovat yleensä metallia, tosin kuori voi olla myös kiveä, keramiikkaa tai metallia. Kevyttakka ei luonnollisestikaan ole lämmönvarauskyvyltään raskaamman veljensä veroinen, mutta pienellä vaivannäöllä silti kelvollinen lämmityslaite. Kevyttakat ovat yleensä myös hinnaltaan edullisimpia kuin massiivitulisijat.
Takkauuni yleisin
Takkauuni on yleisin vanhoihin omakotitaloihin hankittava tulisijatyyppi. Tämän hankkii yksin tai leivinuunilla varustettuna noin 75 % saneeraajista. Takkauunit edustavat energiatehokkuudeltaan tulisijojen parhaimmistoa, sillä ne pystyvät hyödyntämään jopa 80 - 90 % pilkkeiden sisältämästä energiasta. Takkauunien erinomaisuus lämmityskäytössä perustuu tehokkaan palamisen ohella suureen massaan. 1000 kilosta ylöspäin painava tulisija varaa lämmön rakenteisiinsa ja luovuttaa sen vähitellen huonetilaan.
Leivinuunin hankkii noin neljännes korjaajista. leivinuuni voi olla joko erillinen tai liitetty takkauuniin. Puuliesiä on vajaa 20 % remontoijien hankkimista tulisijoista, kevyitä kamiinoita tai pikku-uuneja on noin 10 %.
Pintamateriaaleissa runsaasti vaihtoehtoja
Tiilitakan joko puhtaaksimuurattuna (eli tiilipinnalla) tai rapattuna/maalattuna hankkii reulu 40 %. Tiilestä syntyy hyvinkin monimuotoisia ja eläviä muotoja. Tiilitulisijoja on saatavana myös valmiina tarvikepaketteina, jossa on mukana kaikki tarvittavat materiaalit valmiiksi muotoon leikattuja tiiliä myöten. Toinen tiilitakan rakentamista helpottava tuote on valumateriaalista valmistetut sisäosat. Tässä ratkaisussa tulipesä ja savukaasujen kiertokanavistot on tehty valmiiksi elementeiksi, muurattavaksi jää vain kuoriosat.
Tiilitulisijan valinneet perustelevat valintaansa usein ulkonäöllä, lämmityskyvyllä ja edullisella hinnalla.
Vuolukivi on vakiinnuttanut asemansa tulisijamateriaalina, siihen päätyy vuosittain lähes 30 % korjaajista. Vuolukivitulisijat ovat suosittuja paitsi kotimaassa, myös merkittävä vientituote. Vuolukivessä ostajia viehättää paitsi ulkonäkö, myös lämmityskyky, korkeaksi koettu laatu ja nopea asennus - asentaja pystyttää tulisijan tyypillisesti päivässä.
Muut luonnonkivet, kuten erilaiset liuskeet, graniitit, marmorit tms. käyvät nekin tulisijan pinnoitteeksi erityisesti silloin, kun halutaan säväyttää tavanomaisesta poikkeavilla ratkaisuilla.
Keraamiset tulisijat ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan sekä uudisrakentajissa että korjaajissa. Suosituimpia ovat olleet perinteisten kaakeliuunien näköiset tyypit, mutta nyttemmin mallistot ovat kehittyneet myös modernimpaan suuntaan. Ulkonäkö ja laadukkuus ovat näissäkin tavallisia valintaperusteita, mutta keraamista pintaa arvostetaan myös sen helpon puhdistettavuuden vuoksi. Valtaosa kaakelipinnoitteisista uuneista on tehdasvalmisteisia, joissa ammattimies viimeistelee kauniin lopputuloksen valmiiksi muotoon valmistetuilla keramiikkaosilla. Keraamisilla laatoilla voi toki päällystää myös paikalla muuratun tiilitakan.
Metallisten tulisijojen etu on niiden keveys ja helppo asennus. Metallinen takka, kamina tai liesi voidaan sijoittaa helposti sellaiseenkin paikkaan, jossa lattia ei massiivista vaihtoehtoa kestäisi. Metallinen kuori ei lämpöä varaa, joten pidempikestoisessa lämmityskäytössä poltto tapahtuu päinvastoin kuin varaavissa tulisijoissa; hiljaa kituuttamalla, palamisnopeutta ilmaluukulla säädellen.
Savuhormin valinta
Tulisija tarvitsee aina savuhormin. Vanhoissa taloissa tällainen on usein ennestään, mutta piipun kunnosta tai uuden tulisijan sijoituksesta riippuen myös uudet hormin asentaminen voi olla tarpeen. Uutta piippua mietittäessä rakenteen paino tulee huomioida pohjarakenteita suunniteltaessa, raskaat tulisija- ja piippurakenteet vaativat perustaansa yleensä jonkinasteista vahvistusta. Kevythormit (paino alle 50 kg/m, pituus alle 8 m) voidaan tosin tukea perustusten sijasta myös palamattomilla tukirakenteilla kantaviin rakennusosiin. Tavallisimmin piippu tukeutuu lattiaan, mutta yksihorminen piippu voidaan asentaa myös suoraan tulosijan päältä lähteväksi, jos tulisijan rakenteet tämän sallivat. Jälkimmäisessä ratkaisussa voidaan säästää jonkin verran lattiatilaa ja myös tulisija-piippuyhdistelmän painoa.
Piippuratkaisua suunniteltaessa on muistettava suojaetäisyydet ja palava-aineisten rakenneosien suojaus. Piipun pintalämpötila ei saa saunan löylyhuonetta lukuun ottamatta nousta yli 80 asteen. Puisen tai muusta palavasta aineesta tehdyn väli- tai yläpohjan läpimenokohtiin paikkoihin asennetaan suojaksi 100 mm paksu kerros mineraalivillaa, kevytsoraa, hiekkaa tms. Kattopaneloinnin tai lattiapinnoitteen reuna voidaan kuitenkin ulottaa piipun pintaan asti, mikäli niiden paksuus ei ylitä 30 mm. Samoin voidaan enintään 150 mm korkeat jalka- ja kattolistat asentaa savuhormin ulkokuoren ulkopintaan. Savuhormi tehdään siten, että se on läpivientikohtia ja tulisijan taustoja lukuun ottamatta koko mitaltaan tarkastettavissa.
Pääsääntöisesti jokaiselle tulisijalle varataan oma horminsa. Samassa kerroksessa voidaan kaksi suunnilleen saman tehoista tulisija yhdistää samaankin hormiin, jos kummallekin tehdään oma savupeltinsä. Tulisijoja ei kuitenkaan voi käyttää yhtaikaa.
Vedon kannalta optimaalisin piipun paikka on talon harjalla, mutta huonetilojen sijoitus määrää viimekädessä piipun paikan. Piipun tulee paloturvallisuussyistä ulottua vähintään 80 cm lapetason yläpuolelle, mutta veto-olosuhteista riippuen voi korkeampikin ulkopiippu olla tarpeen. Mitä pidempi hormin kokonaispituus on, sitä parempi veto siihen syntyy. Vetoa voidaan parantaa myös piipun päähän asennettavalla imurilla.
Harkko- ja tiilipiiput yleisimmät
Harkkoelementtipiiput ovat 2000-luvulla nousseet vanhoissa taloissa perinteisiä tiilipiippuja suositummiksi. Harkkopiipun etuina nähdään erityisesti sen helppo asennettavuus, mutta myös paloturvallisuus, hyvä toimivuus, tilan säästö sekä sen saatavuus kallistavat valinnan usein elementtipiipun kannalle. Harkkopiipun pystyttää helposti itsekin, mutta helposta asennettavuudesta on etua myös palkattua asentajaa käytettäessä. Harkkopiippujen ulko-osa voi olla kevytsoraharkkoa, hohkakiveä tms. Varsinainen savuputki voi olla samaa harkkoainetta kuin ulkokuorikin, keraamisista elementeistä koottu tai terästä. Harkkopiippu voidaan sisätiloissa pinnoittaa rappaamalla, slammaamalla, laatoittamalla tai muulla soveltuvalla materiaalilla.
Tiilipiippu on yleinen valinta erityisesti silloin, jos tulisijakin on tehty tiilestä. Myös 3 tai useamman hormin tarvitsevat valitsevat tavallisesti tiilipiipun. Tiilipiipun etuina pidetään edullisuutta erityisesti monihormiratkaisuissa, samoin pitkäikäisyyttä ja lämmönvarauskykyä. Ammattitaitoinen muurari voi tehdä tiilipiipun puhtaaksimuurattuna, jolloin sitä ei ulkonäkösyistä tarvitse enää pinnoittaa. Yleensä tosin tiilipiippukin rapataan, maalataan tms.
Metallielementtipiiput ovat saneerauskohteissa suosittuja erityisesti keveytensä ansiosta, ne soveltuvat myös erityisen hyvin suoraan tulisijan päälle asennettaviksi. Teräspiipun valinneet ovat päätyneet siihen usein myös esteettisistä syistä, sillä sen saa hyvinkin näyttäväksi esim. ruostumattomalla teräskuorella.
Tulisija- ja hormitoimittajia:
Maltti on valttia kosteiden tilojen rakentamisessa
Omakotitaloissa tärkeitä asumismukavuutta lisääviä tekijöitä ovat kosteiden tilojen riittävyys, ajanmukaisuus ja mahdollisuus eriyttää eri toiminnat toisistaan. Jos remontin yhteydessä tehdään uusi, erillinen kodinhoitohuone, vaatteiden pesu, kuivatus ja muu käsittely voivat tapahtua tarkoituksenmukaisissa ja koneistetuissa tiloissa. Samalla varsinaisten pesu- ja wc-tilojen tilantarve pienenee, ja nekin voidaan järjestää tarkoituksenmukaisemmin. Osakehuoneistoon suunniteltu kylpyhuoneremontti täytyy hyväksyttää kiinteistön hallituksella.
Suunnittelussa huomioidaan perheen tarpeet
Usein korjattaessa vanhaa rakennusta on rajoitteena jo olemassa oleva tila. Pesuhuone on mahdollisesti varustettu myös pyykin käsittelyä varten, eikä varsinaista kodinhoitohuonetta ole lainkaan. Tällöin on syytä miettiä tilajärjestystä uudelleen. Hyvä suunnittelija saa vanhasta kylpyhuoneesta toimivan kodinhoidon siirtyessä sieltä pois omalle paikalleen. Vapautuvan tilan voi myös hyödyntää esim. hankkimalla kylpyhuoneeseen poreammeen.
Tämä ei välttämättä toteudu aivan vanhojen seinien sisäpuolella, vaan kosteat tilat ja kodinhuoltotilat joudutaan sijoittamaan esim. laajennusosaan. Myös vanhassa rakennuksessa, jos suinkin on mahdollista, talon kosteat tilat olisi hyvä sijoittaa yhdeksi ryhmäksi, joissa seinänaapureina ovat sauna pesutiloineen, kodinhoitohuone ja wc-tila.
Kun nykyaikaistetaan pesutiloja vastaamaan tämän päivän tarvetta, tulisi niitä rakentaa yksi kutakin asuinkerrosta kohden. Yleensä yksi tilavampi rakennetaan saunaosaston yhteyteen, ja muut ovat omakotitaloissa suihku/wc-yhdistelmiä. Nykyisin varsinaisen pesuhuoneen wc-pytty sijaitseekin oman ovensa takana. Yleistä on myös järjestää vanhempien makuuhuoneesta suora yhteys johonkin wc-/suihkutiloista.
Suihku vaatii vähintään 80 x 80 cm:n lattiatilan, jotta aikuinen ihminen pystyy peseytymään kunnolla. Jos suihkutila rajataan suihkuseinällä tai -kaapilla, pesutila pysyy kuivempana. Varsinkin yläkerran pesutilat olisi syytä varustaa suihkukaapilla vedeneristyksestä huolimatta. Tällöin vesivahingon mahdollisuus pienenee.
Kodinhoitohuone myös vanhaan taloon
Erillisen kodinhoitotilan kiistattomat edut korostuvat erityisesti lapsiperheissä, jossa pyykinpesu on lähes päivittäistä. Kodinhoitohuoneen on syytä olla riittävän suuri, jotta sinne jää koneiden ja säilytystilojen lisäksi myös riittävästi työskentelytilaa. Varsinaisen teknisen tilan puutteen vuoksi kodinhoitohuoneeseen sijoitetaan usein myös varaaja, ilmastointilaite ja keskuspölynimuri.
Suora uloskäynti kurapisteineen kuuluu hyvin suunniteltuun kodinhoitohuoneeseen, mutta korjausrakentamisessa tästä täytyy joskus tinkiä.
Työ vaatii aikansa
Liian usein hätiköidään ja yritetään saada kylpyhuoneremontti valmiiksi mahdollisemman nopeasti. Maltti on valttia kun kosteisiin tiloihin tehdään remonttia. Kalusteiden ja entisten pintamateriaalien vaihto vie oman aikansa. Rakenteiden kunto tulee tarkistaa ja mahdollisesti kuivata ja korjata. Kuivausajan tulee olla niin pitkä, että varmistetaan kaiken kosteuden poistuminen rakenteista ennen niiden sulkemista. Seinät tasoitetaan ja lattian kaadot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan. Tasoitteiden käytössä kannattaa aina noudattaa valmistajan ohjeita niin vesimäärien, kuin lisäaineiden suhteen. Parhain lopputulos saadaan kun käytetään saman valmistajan tuoteperhettä alusta loppuun.
Vesieristys tehdään tasoitettujen pintojen päälle ja niiden kuivuttua pintamateriaalit voidaan asentaa ja lopuksi tehdä mahdolliset saumaukset ja tiivistykset. Viimeksi asennetaan kalusteet. On hyvä muistaa että lattialämmityskohteissa ei kannata porata reikiä lattiaan vaan asennuksissa käytetään kosteisiin tiloihin tarkoitettuja liimamassoja. Kaikki asennuksiin tarvittavat porattavat reiät täytetään silikonilla ennen ruuvien kiertämistä paikoilleen.
Toteuttamisessa huolellisuus tärkeää
Kosteiden tilojen toteuttamisessa kannattaa olla huolellinen. Hyvin tehty veden eristys on pesutiloissa avainasemassa, samoin riittävät kaadot (1:50) lattiakaivoa kohti. Betonointitöiden yhteydessä tehty kaato kannattaa tarkistaa esim. vatupassilla ja tarvittaessa korjata siihen soveltuvilla tasoitteilla. Lattian tulisi viettää joka suunnasta kohti lattiakaivoa koko sillä alueella, johon vettä voi roiskua. Märkätilarakentamisessa on hyvä käyttää seinien runkomateriaalina elämättömiä ja kosteutta sietäviä kivimateriaaleja, esim. tiili, betoni, kevytbetoni, kahi- tai väliseinäpontti. Tällä rajoitetaan vahingot mahdollisimman pieniksi, jos vedeneristys kaikesta huolimatta jossain rakennuksen elinkaaren vaiheessa pettää. Jos kostean tilan seinissä käytetään levyrakennetta, on syytä valita hyvin kosteutta kestävä tuote, kuten Kaakeliluja.
Kaakeliluja – varteenotettava vaihtoehto
Kaakelilujaa käyttämällä onnistuu kylpyhuoneremontti hieman nopeammin, sillä sileää levyseinäpintaa valmistuu nopeasti ja vedeneristystyö on vähäistä. Kaakeliluja on kuitusementtilevy, jonka pääraaka-aineena on käytetty sementtiä ja hiekkaa. Levy kestää hyvin vettä ja kosteutta eikä se tue mikrobien ja sienien kasvua koska sen pH on alkalinen.
Kaakeliluja on ainoa tehtaalla valmiiksi ve den eristetty kivilevy, jonka asentaminen tapahtuu normaalin seinälevyn tapaan. Levyt kiinnitetään ruuveilla kylpyhuoneen seinän koolauksiin tai asentaa tehdasvalmisteisiin kylpyhuone-elementteihin, joiden seinät on PVC-pinnoitettua teräslevyjä. Muuratuille pinnoille levyt kiinnitetään saneerauslaastilla ja varmistetaan kiinnitys ruuveilla. On huomioitava, että koolauksen keskitettyväli on seinissä 400 mm ja katossa 300 mm. Ruuvien kannat ja levysaumat käsitellään joko itseliimautuvalla vedeneristysnauhalla tai kuitukankaalla ja vesieristeellä. Lattian ja seinän liitoskohdat, nurkat ja läpiviennit vedeneristetään sääntöjen mukaisesti. Kaakeliluja voidaan suoraan pinnoittaa keraamisilla laatoilla, märkätilojen seinäpäällysteillä tai maalata märkätiloihin soveltuvilla maaleilla.
Lattian vedeneristys voidaan toteuttaa vedeneristykseen tarkoitettua muovimattoa tai kuitukankaalla vedeneristysmassaa. Erityisen huolellinen kannattaa olla seinän ja lat tian liittymäkohtia sekä lattiankaivon ympärystä tehtäessä, sillä näistä kohdista vesi helpoimmin siirtyy rakenteisiin. Sei nien saumaja kulmakohdat, läpiviennit sekä eri materiaalien liitoskohdat on syytä varmistaa erillisellä saumanauhalla. Lattian vedeneristys nostetaan seinälle vähintään 15 cm, jolloin saadaan aikaiseksi vedenpitävä ”kaukalo”. Kivirakenteiset seinät tasoitetaan ja vesi eristetään vastaavasti tähän tarkoitettuja tuotteita käyttäen. Tilanteesta riippuen suihku voidaan erottaa muusta tilasta suihkuseinää tai kaappia käyttäen. Tämä lisää käyttömukavuutta ja antaa enemmän myös sisustuksellista vapautta, kun vesi ei roisku koko kylpyhuoneeseen.
Helppohoitoinen kaakeli
Kosteiden tilojen pinnoitteena käytetään uusissa taloissa lähes poikkeuksetta kaakelia. Kaakeli on kestävä ja materiaali, joka on myös helppo pitää puhtaana. Laatoituksella saadaan näyttäviä pintoja. Useat eri kuosivaihtoehdot ja boordija kuvalaattojen käyttö luovat mahdollisuuden yksilöllisiin ratkaisuihin. Laattojen värivalinnoissa kannattaa laittaa tummat sävyt alas ja vaalentaa ylöspäin, jolloin lopputuloksesta tulee keveämmän näköinen. Laattasaumojen likaantumista voidaan torjua käyttämällä erityistä laattasaumojen suoja-ainetta. Keraaminen laatta on vedenpitävä, mutta saumat eivät, joten laattojen alle tarvitaan ehdottomasti vedeneristys!
Kylpyhuonekalusteiden valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota rakenteiden ja pintojen kosteuskestävyyteen. Monilta valmistajilta on saatavissa kosteudenkestävistä levyistä valmistettuja kalusterunkoja. Kosteutta parhaiten kestäviä materiaaleja ovat ainakin massiivipuu ja korkeapainelaminoidut ovet. Kosteiden tilojen kalusteista puuttuvat sokkelit, sillä ne ripustetaan yleensä seinään reilusti lattiapinnan yläpuolelle, ettei lattialla liikkuva vesi pääse vahingoittaman kalusteita. Jollei riittävän tukevaa kiinnityskohtaa seinästä löydy, voidaan kaapistot varustaa metallisin säätöjaloin.
Ilmanvaihto on osa käyttömukavuutta ja turvallisuutta
Ilmanvaihto on pesutilojen tärkeä yksityiskohta, jota ei tule unohtaa kylpyhuoneremontin yhteydessä. Jos on mahdollista, niin pesuhuoneessa oleva poistoilmaventtiili tulisi asentaa mahdollisemman lähelle suihkua, jolloin kostea ilma saadaan poistumaan huoneesta suorinta tietä mahdollisemman tehokkaasti. Vanhoissa taloissa tämä ei aina ole mahdollista, joten vaihtoehtona on hankkia kylpyhuoneeseen tarkoitettu ilmankuivaaja tai kosteusanturilla ja aikaviiveellä varustettu kylpyhuonepuhallin.
Painovoimainen ilmanvaihto ei kosteissa tiloissa ole riitävä. Parhain tulos saadaan vain koneellisella ilmanpoistolla.
Korjaukset kannattaa tehdä harkiten
Mitä pitäisi korjata ja miten? Lähtökohtana on aina rakennus itse. Mitä vanhempi rakennus on, sitä haasteellisemmaksi korjaus tulee. Korjaajan on syytä tuntea rakennuksen historiaa ja kunnioittaa perinteitä työtapoja ja materiaaleja valitessaan. Ilman painavia syitä ei iäkästä rakennusta pidä korjata liikaa. Rakennuksen oma henki ja tyyli säilyvät parhaimmin, kun mahdollisimman paljon alkuperäistä säilytetään. Ajan tuomaa kuluneisuutta ei ehkä voida poistaa, mutta toisaalta juuri se luo monesti rakennuksen viehättävyyden. Pienetkin harkitsemattomat muutokset voivat pilata sekä ulkonäön että myös rakennustekniset ominaisuudet.
Vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia
Rakennustapa ja materiaalit ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun käytetään samaa tai mahdollisimman samanlaista materiaalia ja korjaustapaa kuin alkuperäisessä ratkaisussa. Tämän takia remontoijan täytyy tutustua huolellisesti rakennukseensa ennen remonttiin ryhtymistä. Entisten kaltaiset materiaalit eivät liity pelkästään ulkonäköön vaan myös tekniseen käyttäytymiseen. Tänä päivänä vanhoja materiaaleja tai niiden kaltaisia on suhteellisen helposti saatavilla, näitä ovat mm. pinkopahvi, perinteiset maalit, luonnonvahat, erikoishöylätyt listat ja paneelit, pellavavierre, tervapaperi sekä hitaasti kasvanut tiheäsyinen puuaines.
Lisäksi vanhaan rakennukseen sopivat puukuitulevyt sekä pellava- sellu- ja puukuitueriste, jotka ottavat vastaan ja luovuttavat huoneistokosteutta lähes samanlaisesti kuin alkuperäiset ratkaisut. Myös vanhojen rakennusosien kierrätykseen erikoistuneista liikkeistä voi moneen pulmaan löytyä apua.
Kunnioita vanhaa
Vanhan talon viehättävyys perustuu pitkälti mittasuhteisiin ja materiaalien ominaisuuksiin. Usein törmätään tyylillisesti väärin tehtyihin korjauksiin. Ruutuikkunat on vaihdettu ns. nykyisiin maisemaikkunoihin tai rakennusta on laajennettu täysin tyyliin sopimattomasti. Varsinkin 70-luvulla näitä virheitä tehtiin paljon, jolloin moni rakennus sai kylkeensä ”elintasosiiven”. Mikäli mahdollista, olisi korjauksen yhteydessä nämäkin yhtenäistettävä vanhan rakennuksen tyyliin sopiviksi. Jos alkuperäiset ikkunat ovat säilyneet, joudutaan miettimään, kunnostetaanko vanhat ja parannetaanko lämpöeristystä muilta osin. Yksi vaihtoehto on jättää pelkästään ulkopuite alkuperäiseen asuunsa ja lisätä sisäpuolelle ajanmukainen ikkuna. Menetelmä ei ole kovin yleinen, mutta teknisesti mahdollinen.
Tämän päivän säännökset
Varsinkin luvanvaraisessa korjausrakentamisessa tulevat väistämättä eteen tämän päivän määräykset, jotka koskevat mm. vedeneristämistä, paloturvallisuutta, ilmastointia sekä lämpö- ja ääneneristystä. Uusien ja vanhojen ratkaisujen väliltä täytyy löytää kompromissi. Näissä asioissa ammattitaitoinen suunnittelija on ehdottomasti paikallaan.
Mieti, mitä korjataan
Korjaaminen on kallista. Siihen eivät vaikuta pelkästään materiaalit ja työ, vaan myös purkaminen ja työn hitaus. Onkin syytä tarkkaan miettiä, mitä korjataan ja mitä kohtia voidaan kunnostaa. Suositeltava nyrkkisääntö onkin, että vain selkeät viat ja vauriot sekä niiden syntymiseen vaikuttaneet syyt korjataan ja muuten rakenteet vain kunnostetaan. Rakennuksen ikä ei ole vika. Liian perusteellinen korjaus ei säilytä rakennuksen arvoa, mahdollisesti jopa laskee sitä. Näin ollen kaiken korjauksen pitäisikin perustua aina luotettavaan kuntoarviointiin.
Pienin askelin tai isoin harppauksin
Pienin askelin tai kertarysäyksellä tehtäville peruskorjauksille löytyvät kummallekin perusteensa. Sopivaan korjausstrategiaan vaikuttaa sekä henkilökohtaiset mieltymykset että rakennuksen peruskunto. Moni haluaa muuttaa uuteen tai muuten hyväkuntoiseen asuntoon siitä syystä, ettei mitään remonttia tarvitse tehdä. Strategia toimii pitkään hyvin, etenkin jos talon huollosta huolehditaan säännöllisesti. Tämän tien päässä häämöttää kuitenkin aina lopulta iso korjaus. Toinen vaihtoehto on jatkuva ylläpitoluonteinen remontoiminen. Asunnon eliniälle laskettuna viimeksi mainittu vaihtoehto on yleensä edullisempi, sillä esim. pelkkien pinnoitteiden uusiminen on halvempaa kuin syvemmälle edenneiden vaurioiden korjaus.
Jos lähtökohtana on jo peruskorjauskunnossa oleva rakennus, merkitsee sen pikkuhiljaa tapahtuva omatoiminen remontoiminen pahimmillaan vuosien asumista työmaan keskellä. Asumismukavuuden kannalta kerralla toteutettu suuri peruskorjaus voi tässä tapauksessa puolustaa paikkaansa suuremmista rahoitus- ja työkustannuksista huolimatta.
Järjestä suunnitelmiisi aikataulu
Remontoitaessa vanhaa tulee usein eteen viemärien, vesijohtojen, ilmastoinnin, lämmönjakojärjestelmien ja kalusteiden uusiminen. Usein vanhat putkivedot vain jätetään paikoilleen ja uudet viedään sieltä, missä se on järkevintä. Jos vanhoja rakenteita ei aukaista, lähes ainoaksi vaihtoehdoksi jää putkiston osalta pinta-asennus. Ilmastointikanavien asennus voi tuottaa päänvaivaa, mutta ammattilainen saa kaiken kohdalleen. Mikäli taloa laajennetaan, eivät toimenpiteet laajennuksen osalta eroa uudisrakentamisesta, jolloin suunnitelmien teko on helpompaa kuin jo olemassa olevien rakenteiden kohdalla.
Kalustesuunnitelma ennen LVI-suunnitelmaa
Remontoitaessa keittiötä tai kylpy- ja kodinhoitohuonetta tulee hyvin usein eteen myös lvi-töitä. Harvemmin toiminnot ovat niin aiempien kaltaisia, ettei uusia linjauksia tai kalusteita jouduta asentamaan. Pienemmät liitostyöt ja kalustevaihdot sujuvat putkimieheltä ilman minkäänlaista suunnitelmaa, mutta jos talon lvi-työt tehdään kokonaan tai suurimmalta osaltaan uusiksi, on ammattilaisen apu suorastaan välttämätöntä jo suunnitteluvaiheessa.
LVI-suunnitelma ennen sähkösuunnitelmaa
Tämän päivän vesikalusteet, esim. sähkösilmällä toimivat hanat, automaattiset sulkuventtiilit ja -syöttöjärjestelmät, tarvitsevat sähköä. Samoin pumput, ilmastointikoje ja muut laitteet liitetään verkkoon. Siksi onkin hyvä olla ajoissa liikkeellä myös lvi-suunnitelman kanssa.
Liitä ilmanvaihto suunnitteluun mukaan
Jos peruskorjaus vaatii myös ilmastointilaitteen asentamista, on se hyvä liittää lvi-suunnitelman yhteyteen. Jos lvi- ja iv-suunnitelma tulee samasta paikasta, tämä on itsestään selvää, mutta useat iv-laitteiden toimittajat tekevät kohteeseen iv-asennussuunnitelman itse. Näin niiden on helppo myydä kokonainen ja toimiva paketti.
Suunnittelun perustiedot
Kun pohja- ja leikkauskuvat ovat valmiit ja keittiö- ja kylpyhuonekalustesuunnitelmat on liitetty niihin, voidaan aloittaa lvi-suunnittelu. Suunnittelussa kartoitetaan ensin vanhojen toimintojen kunto ja niiden mahdollinen hyväksikäyttäminen ja vasta sen jälkeen tehdään varsinainen suunnittelu. Suunnittelijan on siis syytä tutustua tilanteeseen paikan päällä, vaikka hänellä olisi hyvätkin tiedot aiemmista lvi-töistä.
Putkivedot piiloon tai pintaan
Vanhat vesijohto- ja lämmitysvesiputket on syytä uusia. Parhaimmillaankin niiden käyttöiäksi lasketaan vain kolmekymmentä vuotta. Jo tätä ennen liitoksissa tapahtuu mahdollisesti vuotoja ja virtausmäärät alenevat sakkautumisen vuoksi. Näkymättömissä olevat putket ovat aina riskitekijä. Jos vahinko sattuu, voi sen havaitseminen olla hankalaa, ja ajan myötä pienikin vuoto voi aiheuttaa suuren vahingon. Tästä syystä pinta-asennuksella on omat kannattajansa, vaikka piiloasennus remontin yhteydessä olisikin mahdollista.
Viemärin uusiminen
Vanhat viemärit ovat valurautaisia tai betonisia putkenpätkiä, jotka voivat tukkeutua tai siirtyä paikoiltaan. Viemärin uusimisessa joudutaan pakostakin rikkomaan pintoja ja tekemään kaivutyötä. Putket ovat usein betonin alla ja kaivualue sisätiloissa ahdas, joten työ on varsin hankalaa ja aikaa vievää. Linjasto kannattaa uusia aina purkupaikkaan asti. Uusina putkina käytetään muovisia, viemärikäyttöön hyväksyttyjä putkia. Jos jätevesiviemäri uusitaan haja-asutusalueella, kannattaa samalla laittaa jätevesiasiat kerralla kuntoon.
Onnistunut lisäeristys vaatii oikeat materiaalit ja huolellisen työn
Vanhassa asuntokannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 sentin eristevahvuudet ulkoseinissä ja 20 senttiä yläpohjassa olivat vielä 1970-luvun standardeja, kun nykytaloissa lämpöarvot on tarkkaan säädetty, mikä tarkoittaa jopa kaksinkertaisia eristevahvuuksia entisiin verrattuna. Näiden tietojen valossa ei olekaan ihme, että vanhojen talojen eristykset eivät aina tyydytä. Heikon tilanne on 1960-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa, joissa peräti 30 % asukkaista ei ole tyytyväisiä talonsa lämmöneristykseen.
Lisäeristyksellä lämmönhukka kuriin
Lämmöneristämisen päätehtävä on luonnollisesti pitää lämpö talon vaipan sisäpuolella. Toisaalta hyvä lämmöneristys ja ennen kaikkea talon tiiveys vaikuttavat oleellisesti myös asumisviihtyvyyteen. Asunnon vetoisuus voi johtua paitsi huonosta eristyksestä, myös tiivistyksenpuutteesta seinissä, ikkunoissa tai rakenteiden liitoskohdissa. Vetoisuuteen voi olla syypää myös hallitsematon ilmanvaihto. Lisäeristyksellä näihin seikkoihin voidaan puuttua ja asumismukavuutta parantaa.
Entisajan eristeet olivat sivutuotteita
Vanhoissa taloissa lämmöneristys ei ole yleensä toteutettu yhtä hyvin kuin uusissa rakennuksissa. Oman rajoituksensa asettivat jo käytettävissä olevat materiaalit; ennen 50-lukua saatavilla oli vain erilaisia paikallisia materiaaleja ja teollisuuden sivutuotteita, kuten masuunikuonaa, turvetta, sammalta, sahanpurua ja kutterilastua. Vaikka jo 1950-luvulla markkinoille ilmestyivät mineraalivillat ja polystyreeni (Styrox), löytyy ”perinteisiä” materiaaleja yleisesti vielä 1960-luvullakin rakennetuista taloista. Vanhanajan materiaalien eristyskyky on jo lähtökohtaisesti vain noin puolet nykyaikaisten vastaavista. Tilannetta heikentää lisäksi se, että niillä on ollut taipumus painua ajan saatossa, joten seinien yläosista ja ikkunoiden alta löytyy usein paikkoja, joissa eristettä ei ole enää lainkaan. Tyhjissä kohdissa lämpötila laskee talvella jopa niin alas, että rakenteen pintaan tiivistyy kosteutta. Tällöin eristeen puutteellisuus on riskitekijä koko rakenteen säilyvyydelle.
Eri materiaalit pidättävät lämpöä eri tavoin
Eri rakennusmateriaalien ja lämmöneristeiden välillä on suuria eroja lämmöneristyskyvyssä, etenkin jos verrataan vanhoja ja nykyisiä tuotteita toisiinsa. Seuraavassa on yksinkertaistettuna esimerkkeinä eri materiaalien eroista esitetty rakennusmääräyskokoelmasta poimittuja rakennusmateriaalien lämmönläpäisevyyskertoimia. Monille tyyppihyväksytyille tuotteille on olemassa alla esitettyjä paremmat eristävyysarvot, varsinaisissa lämmöneristävyyslaskelmissa käytetään luonnollisesti niitä. Eri tuotteiden lämmöneristyskyky riippuu todellisuudessa myös mm. tuotteen valmistustavasta, tiheydestä ja koko rakenteesta.
Vanhassa asuntokannassa myös käytetyt eristepaksuudet olivat nykynormeihin verrattuna pieniä: 10 sentin eristevahvuudet ulkoseinissä ja 20 senttiä yläpohjassa olivat vielä 1970-luvun standardeja, kun nykytaloissa lämpöarvot on tarkkaan säädetty, mikä tarkoittaa jopa kaksinkertaisia eristevahvuuksia entisiin verrattuna. Näiden tietojen valossa ei olekaan ihme, että vanhojen talojen eristykset eivät aina tyydytä. Heikon tilanne on 1960-luvun ja sitä vanhemmissa taloissa, joissa peräti 30 % asukkaista ei ole tyytyväisiä talonsa lämmöneristykseen. Huono eristys koetaan erityisesti kylminä lattiapintoina, vaikka itse syy voikin olla aivan muualla. Kylmä ilma painuu alaspäin, joten huono eristys aistitaan ensin lattianrajassa. Siniset jalat eivät kuitenkaan ole ainoa peruste remonttiin, sillä jo paljon ennen fyysisiä tuntemuksia heikko eristys näkyy lämmityslaskussa.
Vanhan talon lisäeristäminen
Talon lämmöneristävyys muodostuu kokonaisuudesta, jossa vaikuttavat eristepaksuudet, rakenteiden tiiveys, ikkunoiden laatu ja kunto sekä ilmanvaihtojärjestelyt. Tilanteesta riippuen heikoimman osatekijän parannus voi vaikuttaa jo selvästi asumismukavuuteen, mutta energiankulutusmielessä lähelle nykyvaatimuksia päästään vasta kaikkiin em. asioi hin puuttumalla. Lisäeristys on perusteltua erityisesti silloin, jos lähtötilanne on selvästi heikko (purueriste tms.) tai rakennusosa korjataan joka tapauksessa jostain muusta syystä.
Yläpohjaeristäminen helpointa
Helpointa ja edullisinta lisäeristäminen on yläpohjissa. Jos pohjalla on jo mineraalivilla tai muu hyväkuntoinen eriste ja tilaa on, voi 20–30 sentin lisäeristyksen asentaa suoraan vanhan eristeen päälle. Järkevän kokonaiseristepaksuuden raja yläpohjassa menee 40–50 sentin kohdalla, yläpohjan tuuletusta ei kuitenkaan saa eristeellä tukkia vaan vesikaton70 mm:n tuuletusväli. Yläpohjan eristystä voi kasvattaa myös alaspäin. Vähiten seisomakorkeutta vievät hyvin eristävät tuotteet, kuten polyuretaani.
| Lisäeristäjien valinnat | |||
| ulkoseinät | yläpohja | alapohja | |
| mineraalileristelevy | 60% | 35% | 27% |
| puukuitueristelevy | 12% | 6% | 4% |
| puhallusmineraalieriste | - | 20% | 6% |
| puhalluspuukuitueriste | 8% | 35% | 13% |
| polystyreeni (styrox) | - | - | 34% |
| XPS (suulakepuristettu polystyreeni) | 10% | 8% | 25% |
| polyuretaani | 8% | 8% | 6% |
| Kevytsora (Leca) | - | - | 8% |
Ulkoseinäeristämisen vaihtoehdot
Ulkoseinien eristyksen parantamisessa on kolme vaihtoehtoa: Vanha eriste voidaan vaihtaa kokonaan tai lisäeristys voidaan lisätä ulko- tai sisäpuolelle. Asia ratkeaa usein luonnostaan muun korjaus tarpeen mukaan. Jos sisäpintoja uusitaan, eriste kannattaa lisätä sisäpuolelle. Jos julkisivu vaatii uusimista, lisäeristyskin kannattaa toteuttaa ulkopuolelle. Vanha eriste kannattaa vaihtaa kokonaan uuteen erityisesti silloin, jos se on esim. painunutta purua tai muuten huonokuntoista. Ulkoseinissä jo 10 sentin paksuisen, painuneen purueristeen vaihtaminen nykyaikaiseen vaihtoehtoon saa aikaan tuntuvia parannuksia sekä aistinvaraisesti että lämpölaskusta tarkasteltuna. Eristeen vaihto ei myöskään kasvata seinäpaksuutta, joten ikkunat ja ovet eivät tässä vaihtoehdossa ”uppoa” rakenteen sisään. Noin puolet lisäeristäjistä asentaa uuden eristeen ulkoseinän sisäpintaan, ulkopuolelle tai vanhan eristeen tilalle tehdään kumpaankin noin neljännes lisäeristyksistä.
Rakennusfysiikkaa ei saa unohtaa
Rakennusfysiikkaa eli rakenteiden kosteus teknistä toimintaa ei vanhan talon korjaamisessa kannata unohtaa. Rakenteita muutettaessa on aina otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden ja materiaalien käyttäytyminen, sillä lämmöneristystä parannettaessa muuttuu samalla myös sen kosteustekninen toiminta. Mm. höyrynsulun tarpeellisuus, paikka sekä rakenteessa tarvittavat tuuletusraot on aina mietittävä tapauskohtaisesti.
Vanhojen eristeratkaisuiden yhteydessä ei tyypillisesti ole käytetty höyrynsulkua lainkaan, materiaalit ovat läpäisseet hyvin ilmaa ja puupohjaisina ne ovat olosuhteiden mukaan joko sitoneet tai luovuttaneet sisäilman kosteutta. Hillityllä vedenkäytöllä kosteusrasitus ei ole ollut suurta ja rakenteet ovat usein säilyneet ilman suurempaa lahoa tai homehtumista. Useimmat nykyaikaiset eristemateriaa lit eivät kuitenkaan omaa kosteudensitomisominaisuutta, eikä läpihatara rakenne ole muutenkaan energiankulutuksen kannalta toivottavaa. Höyrynsulku onkin yleensä nykyään välttämätön, eikä sen asentamisessa kannata jäädä puolitiehen. Höyrysulku kannattaa asentaa huolella ja tiivistää myös kaikki saumat ja liittymäkohdat. Näin syntyvä tiivis ja energiataloudellinen rakenne vaatii kuitenkin taloon myös hyvän ilmanvaihdon.
Perusasiat turvallisessa lisäeristämisessä
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että yläpohjan eristepaksuuden kasvattaminen on aina turvallista, kunhan tuuletus hoituu edelleen tehokkaasti. Ulkoseiniä eristettäessä on perehdyttävä tarkemmin rakenteiden kosteuskäyttäytymiseen. Ulkopuolelta lisäeristäminen ei yleensä vaadi mitään erityistoimenpiteitä, sillä uudet eristeet läpäisevät hyvin vesihöyryä ja rakenne tuulettuu edelleen riittävästi ulospäin. Sisäpuolinen lisäeristys vaatii tarkkuutta. Tiivis höyrynsulku on yleensä tarpeellinen, sillä se sekä estää sisäpuolella syntyneet kosteuden kulkeutumisen rakenteeseen että myös parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä. Samalla on kuitenkin varmistuttava, että vanha rakenne ei sisällä tiiviitä kerroksia. Esimerkiksi puueristeen päälle tehtävä lisäeristys ja höyrynsulkumuovi on toimiva ratkaisu, kunhan vanhasta rakenteesta (eli tulevan uuden rakenteen sisältä) poistetaan mahdolliset höyrytiiviit kerrokset. Esimerkiksi lateksimaalilla moneen kertaan maalattu sisäverhouslevy voi olla jo melkoinen höyrysulku.
Kaiken kaikkiaan oikeilla rakenneratkaisuilla ja työn huolellisuudella on suuri merkitys koko rakenteen toimivuudelle. Eristeet on asennettava huolellisesti, sillä tiiviys on oleellinen osa lämmöneristystä. Myös kylmäsiltoja on pyrittävä välttämään. Märkä eriste ei paljon lämmitä, joten hyvään rakenteeseen pääsee vain vähän kosteutta ja sekin pääsee tuulettumaan rakenteesta pois. Kosteuden poistumista edesauttaa, jos rakenne ”harvenee” sisältä ulospäin mentäessä, eli tiiviit rakenteet ovat sisäpuolella, läpäisevämmät ulkopuolella. Talon kosteustekniseen toimivuuteen liittyy oleellisena osana myös ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tarkoituksena on, paitsi vaihtaa ”käytetty” ilma uuteen, myös poistaa asumisen aiheuttama liika kosteus hallitusti.
Materiaaleissa on valinnan varaa
Markkinoilla on useita lisäeristämiseen soveltuvia eristemateriaaleja. Yleisimmät ovat vuorivilla, lasivilla, erilaiset puukuitueristeet (selluvilla), polystyreeni (styrox) sekä polyuretaani. Viime vuosina erityisesti puukuitueristeet ovat kasvattaneet suosiotaan. Nämä eristeet sopivatkin korjausrakentamiseen hyvin, sillä niiden ominaisuudet ovat lähellä vanhoja eristemateriaaleja. Yläpohjissa ja ulkoseinissä ovat yleistyneet myös nimenomaan korjausrakentamiseen suunnitellut eristeen ja verhouksen sisältävät yhdistelmälevyt. Näissä rakennuslevyyn (tyypillisesti lastu- tai kipsilevyn) on kiinnitetty valmiiksi polyuretaani- tai EPS-eriste.
Eristemateriaalit ovat joko levymäisiä tai puhallettavia. Pieniin lisäeristyksiin on puhalluseristeitä saatavana myös säkkitavarana. Yleisimmin käytettyjen eristystuotteiden lämmöneristyskyky perustuu niiden sisällään pidättämään ilmaan, joten kovin suuria eroja eri tuotteiden lämmönläpäisevyysarvoissa ei ole. Poikkeuksen tekee lähinnä polyuretaani, jonka lämmönjohtavuus on noin kolmasosan pienempi kuin villoilla, puukuitueristeellä tai polystyreenillä. Polystyreenin parempi lämmöneristyskyky perustuu sen sisältämään, heikosti lämpöä johtavaan kaasuun. Kevytsoran rakenne ei ole lämmönpidätyskyvyn kannalta optimaalinen, joten sen eristyskyky on alle puolet polystyreenin vastaavasta. Toisaalta muiden ominaisuuksiensa vuoksi kevytsora on erinomainen alapohja- tai routaeriste mm. radonalueilla tai heikosti kantavalle maaperälle rakennettaessa.
Starkin Vastuumyyjä - palvelua parhaimmillaan
Starkki:
Starkki on rakentajan ja remontoijan rautakauppa. Saman katon alta löytyvät kaikki palvelut ja tarvikkeet perustuksista harjalle. Olipa remonttikohde sitten pienen pieni tai suuren suuri, vastuumyyjämme palvelee saneeraajaa tämän hankkeessa alusta loppuun. Ja mikä parasta, Starkin asennus- ja remontointipalvelut auttavat kodinremontoijaa toteuttamaan projektinsa.
Vastuumyyjä auttaa remontoijaa kaikessa paitsi itse rakentamisessa
Starkin vastuumyyjän tehtävänä on perehtyä projektiin niin hyvin, että hän voi toimia remontoijan oikeana kätenä kaikissa rakennustarvikkeisiin ja -materiaaleihin liittyvissä kysymyksissä. Kun projekti on tuttu alusta alkaen, palvelu pelaa vaikka vain pelkällä puhelinsoitolla. Vastuumyyjä on remontoijan apuna, kun tämä tarvitsee asiantuntevia neuvoja ja vinkkejä, suunnittelu- ja budjetointiapua, materiaalineuvoja tai joustavia työmaatoimituksia. Lisäksi hän voi tutustua kohteeseen paikan päällä ja antaa asiakkaalleen tarvittavat ammattilaisten yhteystiedot. Oman vastuumyyjän saa ottamalla yhteyttä paikkakunnan Starkin Rakentajapalveluun. Remontintekijä saa Rakentajapalvelussa henkilökohtaista palvelua kaikissa rakentamiseen liittyvissä asioissa. Ammattirakentajan hyväksymät tuotteet takaavat myös yksityiselle rakentajalle turvallisen ratkaisun, ja hankinnat saa tarvittaessa suoraan tontille tai remonttikohteeseen.
Starkin kautta yhteys tiedot paikallisiin ammattilaisiin
Starkin Rakentajapalvelusta hankkeeseen on saatavissa luotettavat asentajat ja osaavat remonttimiehet niin pienasennuksiin kuin suuriin remontteihinkin. Asentajaverkosto tekee pienasennukset kuten esimerkiksi kiukaat, wc-laitteet, vesikalusteet ja ovet. Starkilta löytyvät ammattitaitoiset tekijät myös isompaan projektiin, kuten esimerkiksi kodin pinta-, kylpyhuone- ja saunaremonttiin tai vaikkapa piharakentamiseen.
Starkin sisustussuunnittelu toteutetaan remontoijan ehdoilla
Koska sisustus on aina yksilöllistä, remontoija saa Starkista täydellisen tuntityönä tehtävän suunnitelman. Sisustusosaston myyjät auttavat myös asiakasta tarjoten saneeraajalle oikeat materiaalit, eri vaihtoehdot ja viimeisimmät ratkaisut. Lisäksi hän neuvoo väreissä, materiaalien toimivuudessa ja yhteensopivuudessa. Remontoija voi tutustua sisustussuunnittelupalveluun ja varata henkilökohtaisen ja maksuttoman 30 minuutin ajan sisustussuunnittelijalle oman paikkakunnan Starkilta.
Starkki ja Parma – yhdessä unelmien keittiö
Starkin ja Parman palvelut muodostavat yhdessä saumattoman kokonaisuuden ensi tapaamisesta valmiin keittiön luovuttamiseen. Hiottu toimintamalli ja osaavat tekijät mahdollistavat sen, että remontoijan ei tarvitse tehdä muuta kuin päätös keittiöunelmastaan.
Myymälän ja noutopihan valikoima
Noutopihalta rakentaja ja remontoija löytävät kaikki raskaimmat tavarat hyvin esille laitettuina. Noutopiha palvelupisteineen tarjoaa asiakkaille nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kiireinen voi myös itsepalveluna noutaa kaikki haluamansa tuotteet nopeasti ja kätevästi. Erityisen ylpeänä Starkki esittelee puu- ja levyvalikoimaansa. Tarvittaessa saneeraaja saa puutavaransa juuri haluamansa pituisena. Lisäksi suurimpien yksiköiden noutopihoilla on levyjen ja terästen sahauspalvelu.
Ennakkokeräys ja kohdetoimitus säästävät aikaa
Ennakkokeräyksen ansiosta asiakkaalta ei kulu turhaa aikaa. Riittää, kun soittaa ja kertoo, mitä tarvitsee. Starkki kerää tarvikkeet valmiiksi noutopihalle, josta ne ovat noudettavissa kolmen tunnin kuluttua. Tai kun ostokset tilataan kello 12 mennessä, toimitetaan varastotuotteet jo seuraavan arkipäivän aikana perille. Suuremmissa rakennusprojekteissa voidaan toimitukset aikatauluttaa halutulla tavalla, jolloin työmaalla riittää tavaraa kun sitä tarvitaan, mutta silti ei ole ahdasta.
KYSY LISÄÄ RAKENTAJAPALVELUSTAMME:
Starkin myymälät:
Espoo (09) 759 8550 Helsinki / Herttoniemi (09) 759 859 Helsinki / Suutarila (09) 759 8560 Vantaa / Martinlaakso (09) 759 8540 Hyvinkää (09) 7598 5300 Hämeenlinna (03) 644 31 Joensuu (013) 737 3600 Jyväskylä (014) 695 611 Järvenpää (09) 7598 5350 Kotka (05) 230 9300 Kuopio (017) 368 0400 Lahti (03) 811 919 Lappeenranta (05) 542 41 Lohja (09) 3541 2600 Oulu (08) 315 1500 Pori (02) 625 1200 Seinäjoki (06) 427 7111 Tampere / Nekala (03) 240 0111 Tampere / Lielahti (03) 240 0600 Turku (02) 271 333 Vaasa (06) 356 3500
Kosteiden tilojen katselmus
Yleisen puhtaanapidon lisäksi pesu- ja kylpytiloja tulee tarkastella myös lähemmin. Laattojen puhdistukset käsitellään sisäpintoja koskevassa artikkelissa ja tässä keskitytään kosteiden tilojen vesieristykseen liittyviin asioihin, vesikalusteisiin ja -pisteisiin sekä saunan huoltoon.
Kosteasta tilasta nurkat ja liitokset tarkempaan syyniin
Kaikki silikonisaumat niin nurkissa, läpivienneissä kuin liikuntasaumoissakin tulee tarkistaa kerran vuodessa. Tarvittaessa sauma tulee uusia. Vanha sauma poistetaan mekaanisesti ja alue puhdistetaan ennen uuden sauman asentamista.
Lattialaattojen tulee olla hyvin kiinni alustassaan. Koputettaessa irtonaista laattaa ääni kuulostaa ontolta ja erottuu selvästi kiinni olevan laatan koputusäänestä. Tarkista myös laattojen saumat sekä lattialämmityksen toimivuus ja termostatin asetukset.
Tilan ilmanvaihdon tulee toimia hyvin. Käytön jälkeen enimmät vedet kannattaa pyyhkiä lastalla lattiakaivoon ilmanvaihdon kuivatessa loput yhdessä lattialämmön kanssa.
Pesutiloissa olevat lattiakaivot ja hajulukot tulee puhdistaa kerran vuodessa.
Suihkuhanakin vaatii huoltoa
Yleisin suihkuhanan vaurio on suihkuletkun tai suuttimen rikkoutuminen. Ne ovat edullisia vaihtaa uusiin, eikä vaihtoon tarvita kuin korkeintaan pihdit.
Jos vedessä on epäpuhtauksia, rautaa tai kalkkia, ongelmia syntyy enemmän. Useissa termostaattihanojen liitoksissa on puhdistettavat suodatinverkot. Huonokuntoiset verkot kannattaa vaihtaa uusiin. Samoin poresuutin tukkeutuu helposti. Myös se on helposti vaihdettavissa, mutta hanan sisäosiin kertyneet epäpuhtaudet vaativat jo hieman enemmän perehtymistä hanan toimintaan. Usein onkin syytä jättää työ alan ammattilaiselle.
Kodinhoitohuone
Kodinhoitohuoneen huoltotyöt riippuvat paljolti sinne asennetuista laitteista. Osassa kodinhoitohuoneista varustelu on lähes teknisen tilan luokkaa. Yleisimpiä kodinkoneita ovat pesukone ja kuivausrumpu.
Tarkista pesukoneen poisto- ja tuloliitännät ainakin kerran vuodessa ja puhdista koneen nukkasihti neljän kuukauden välein.
Lähes kaikki tarvikkeet, joita kodin huoltotöissä tarvitaan, voidaan säilyttää esim. kodinhoitohuoneen siivouskaapissa. Muista säilyttää vaaralliset aineet erossa elintarvikkeista ja myös niin, etteivät lapset saa niitä käsiinsä.
Puhtaassa saunassa on miellyttävä kylpeä
Saunan lauteet tulee pestä ainakin kerran vuodessa. Pesun jälkeen lauteiden pinta kannattaa käsitellä laudesuojalla, joka suojaa lauteita, estää lian tarttumista puun pintaan ja helpottaa seuraavaa pesukertaa. Lauteiden pesua varten on saatavilla tarkoitukseen suunniteltuja käteviä pesuharjoja.
Puhdista paneeliseinät pehmeää harjaa käyttäen ja tarvittaessa käsittele saunasuojalla uudelleen. Tummuneita paneeleita voi myös vaalentaa käyttämällä sävytettyä saunasuojaa. Tee aina koekäsittely esim. lauteiden alle.
Tarkista kiukaan kivien kunto. Jos kivistä irtoaa paljon muruja, on syytä vaihtaa kivet. Käytöstä riippuen kivien vaihtoväli on n. 3–5 vuotta, mutta jotkut vaihtavat ne joka vuosi. Pyöristetty kivi ei murene niin helposti kuin lohkottu kivi.
Puukiukaassa tuhkat poistetaan joka lämmityskerran jälkeen. Vanha tuhka polttaa helposti arinan. Savukanavien nuohous ja kivitilan puhdistus olisi syytä tehdä 1-3 vuoden välein käytöstä riippuen.
Tarkista myös saunatilan lattiat ja nurkat pesutilojen ohjeen mukaan.
Tee yleissilmäys aina, kun käyt teknisessä tilassa
Lämmityslaite ja -ratkaisu määräävät, kuinka usein lämmönjärjestelmä vaatii huomiota. Puulämmitystä on seurattava joka käyttökerralla, kun maa- ja kaukolämpö tarvitsevat vain vähän seurantaa ja sähkölämmitys näitäkin vähemmän. Osan huolloista voi tehdä itse, mutta osaan tarvitaan aina ammattilaisen apua. Laitteiden käyttöopastus ja -ohjekirja ovat tärkeitä tietolähteitä, jos ongelmatilanteita syntyy. Teknisen tilan siisteys on osa huoltoa ja paloturvallisuutta.
Puulämmitteisen kattilan huolto
Puulämmitys vaatii jokapäiväistä huoltoa. Tuhkat on poistettava, arina puhdistettava ja tulipesän seinämät tarkistettava sekä tarvittaessa puhdistettava. Jokaisella sytytyskerralla puhdistetaan tulipesän ympäristö roskista. Tulikanavat on puhdistettava ainakin kerran kuussa. Puukattilassa käytetään polttoaineena aina kuivaa puuta. Kostea puu palaa huonosti ja lisää heti puhdistamistarvetta. Kattila ei myöskään ole roskapolttouuni. Monet muovit ja rakennusjätteet voivat jopa rikkoa lämmityslaitteen tai vioittaa hormia. Päältä sytyttäminen on tehokkaampaa. Tällöin palokaasut palavat täydellisemmin ja samasta puumäärästä saadaan enemmän tehoa irti. Täydellisempi palaminen pitää lisäksi lämmityslaitteen ja hormin puhtaampana.
Öljypolttimen huolto
Polttimen sammuessa sen kylkeen syttyy punainen kuittausvalo, josta painamalla poltin syttyy esituuletuksen jälkeen uudelleen. Toimenpiteen voi toistaa kaksi kertaa. Jollei poltin vieläkään syty, kutsu paikalle huoltomies. Jos poltin syttyy, tulee kuitenkin seurata, ettei vika uusiudu seuraavalla polttokerralla. Laitteen vika voi johtua ilma- tai öljyvuodoista, suuttimesta tai sytytyskärjistä. Öljypolttimen asennus – ja huoltotyöt ovat kuitenkin luvanvaraista toimintaa, joten huoltotyöt on syytä teettää aina ammattilaisella. Huonon palamisen näkee hormista nousevasta savusta. Hyvin palava öljy ei juuri muodosta näkyvää savua, kylmällä ilmalla näkyy vaaleaa vesihöyryä. Jos savu on tummaa ja pahanhajuista, palaminen ei ole täydellistä ja piippu nokeentuu. Aina vika ei ole itse polttimessa. Öljyn tuloputkessa on sakkasuodatin, joka voi olla tukkeutunut. Sulje sähkön syöttö ja öljyventtiili ja puhdista sakkakuppi. Uudemmat sakkakupit on varustettu myös ilmanpoistolla, jolloin ei erillistä paluuputkea säiliölle tarvita. Tämä järjestelmä on paluujohtoiseen järjestelmään nähden varmatoimisempi.
Pellettipoltin
Pellettipolttimen huoltoon kuuluvat puhdistus, tuhkan poistaminen ja tulipesän ja -kanavien nuohous. Toimenpide suoritetaan käytöstä riippuen noin kahden viikon välein. Toimintaohjeet ja työtavat ovat laitekohtaisia, joten ohjekirjaan tutustumisesta ei ainakaan ole haittaa. Pellettipolttimien viat ja huollot kuuluvat ammattilaisille. Myös pellettivaraston tulee olla kunnossa. Pelletti ei saa kostua, jolloin huonomman palamistuloksen lisäksi pelletti paakkuuntuu ja aiheuttaa syöttöhäiriöitä.
Maa- ja kaukolämpö
Maalämpöpumput ja kaukolämpöjakokeskukset näyttävät monimutkaisilta laitteilta. Kuitenkin ne ovat suhteellisen toimintavarmoja. Aluksi ilma voi tehdä putkistoissa kiusaa, mutta yleensä vika poistuu käytössä. Molempien lämmitysmuotojen vioissa ja huolloissa kannattaa kääntyä laitetoimittajan puoleen sekä käyttää vain ammattilaisia. Asennuksen yhteydessä järjestelmään annetaan käyttöopastus. Tässä vaiheessa tulee myös selvittää huoltoon liittyvät kysymykset, mitä tulee tarkistaa, mitä voi tehdä itse ja kenen puoleen voi kääntyä mahdollisen vian ilmettyä.
Sähkölämmitys
Sähkölämmityksessä kaikki laiteviat lukuun ottamatta sulakkeen vaihtoa ovat ammattilaisen töitä. Huoltoon kuuluukin patterilämmitteisissä taloissa vain pölyjen imurointi lämmittimen taustasta ja väleistä. Muista, että sähkölämmitintä ei saa koskaan peittää eikä sitä tule käyttää kuivaustelineenä.
Lämpökäsitelty puu
Lämpökäsittely on puun muuttamista säätä ja kosteutta kestäväksi korkeaa lämpötilaa käyttämällä. Lämpötila nostetaan nopeasti noin 100 asteeseen ja tämän jälkeen hitaammin noin 130 asteeseen. Suojakaasuna toimii vesihöyry, joka estää puun halkeilun ja syttymisen sekä vaikuttaa puussa tapahtuviin kemiallisiin muutoksiin. Varsinaisen lämpökäsittelyn aikana lämpötila nostetaan käsittelyasteen mukaan 185–215 asteeseen, jossa lämpötila pidetään 2–3 tunnin ajan. Prosessin loppuvaiheessa puu jäähdytetään vesisumutuksen avulla. Lopuksi puunkosteus tasaannutetaan käyttökohteen mukaan.
Miksi lämpökäsitelty puu?
Lämpökäsittely pienentää puun tasapainokosteutta, joka on korkeassa lämpötilassa käsiteltynä jopa 40–50 prosenttia käsittelemätöntä puuta pienempi. Tästä johtuen myös puun eläminen on vähäisempää. Lämpökäsittely antaa puulle kauniin värisävyn ja puu on kauttaaltaan samanväristä.
Käsittely ei juuri muuta puun ominaisuuksia; sitä voidaan työstää, kiinnittää ja polttaa kuten tavallista puuta. Lämpökäsiteltypuu on ekologista. Valmistusvaiheessa ei käytetä kemikaaleja, sillä korkea lämpötila ja vesihöyry muuttavat puun rakennetta ja antavat hyvän suojan lahoamista ja sään vaikutuksia vastaan. Käsittely sopii kaikille puulajeille.
Missä käytetään?
Lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää niin sisällä kuin ulkona. Suoraa maakosketusta ei suositella. Puu ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa lahoa, vaan sen lujuusominaisuudet heikkenevät jonkin verran. Puulajit värjäytyvät käsittelyssä eri tavoin, jolloin vaihtelevat värisävyt antavat mahdollisuuden ilmeikkääseen sisustamiseen esim. saunassa.
Puun ominaisuudet antavat tuotteelle laajat käyttömahdollisuudet. siitä voidaan rakentaa sisällä sisustukset, kiinteät kalusteet, huonekalut, saunan lauteet... Terassi, ulkoverhous, ovet, ympäristörakenteet, puutarhakalusteet ulkotiloissa ovat hyviä esimerkkejä lämpökäsitellyn puun käytöstä.
Kuinka lämpökäsiteltyä puuta käsitellään?
Lämpökäsitellyn puun käsittelyssä on huomioitava, että lohkeamisen välttämiseksi terien on oltava hyvässä kunnossa ja syntyvä pöly on kuivaa ja hienojakoista, joten hengityssuojaimia on hyvä käyttää. Sahaukset tapahtuvat kuten normaalia puuta käsiteltäessä. Höyläyksessä on kuitenkin säätöjen oltava lähellä kovapuun arvoja, jolloin on mahdollista saada erinomainen pintalaatu. Tämä vähentää hionnan tarvetta. Koska tuote ei sisällä pihkaa, terät ja työkalut pysyvät kunnossa ja puhtaampina kuin normaalipuussa.
Ruuvien pitävyyteen vaikuttaa lämpökäsittelyä enemmän puun luonnollinen tiheydenvaihtelu. Pitävyyden parantamiseksi harvakierteisille ruuveille voidaan porata ruuvia ahtaammat esireiät. Värjäytymisen estämiseksi suositellaan käytettäväksi kosteissa tiloissa rst-tuotteita.
Puun pinta haalistuu sään ja valon vaikutuksesta. Puuta voidaan käsitellä UV-suojan antavalla käsittelyllä. Saunan lauteet käsitellään haluttaessa normaalisti laudesuojalla tai parafiiniöljyllä.
Pintakäsittelyistä saa lisätietoa tuotteiden valmistajilta.
Sisäseinä- ja kattopinnoitteet
RTS TUTKII-artikkelit
Näistä artikkeleista löydät puolueetonta, tutkittuun tietoon perustuvaa valintaopastusta.
Sisäpinnoitteiden valinta
- Seinä- ja kattopinnat muodostavat asunnon lopullisen ulkonäön, koska suuret pinnat ovat hallitsevia ja ovat näin tärkeä osa sisustuskokonaisuutta. Pintaremontilla muutat nopeasti talosi ilmettä.
Sisäpintojen hoito ja huolto
- Kerromme miten eri sisäpintamateriaaleja tulee kohdella hoidon ja huollon näkökulmasta.
Yritys- ja tuote-esittelyt
Sisäseinä- ja kattopinnoiteyritykset sekä niiden tarjoamat palvelut ja tuotteet.
