Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Älä pelkää putkiremonttia

rts_tutkii_logo_pieniPutkien iäksi lasketaan noin kolmekymmentä vuotta. Monikaan ei havahdu, ennen kuin on jo liian myöhäistä ja näin ollen Suomessa sattuukin vuosittain yli 20 000 vesivahinkoa. Uusien putkien laittamista pintaan karsastetaan usein ulkonäköön vedoten. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Nykyiset putkijärjestelmät ovat niin käyttöveden kuin lämmityksenkin osalta varsin siistejä ja huomaamattomia. Oikeastaan kotelointia tai piiloasennuksia vaativat lähinnä viemäriputket. Vanhojen putkien osalta rakenteita ei tarvitse rikkoa, vaan vanha järjestelmä saa tyhjennettynä jäädä paikoilleen.

 

Sinkitystä kupariksi, kuparista muoviksi

Ennen putket olivat sinkittyä teräsputkea ja lämmityslaitteissa ”mustaa” teräsputkea. Sinkityksestä huolimatta veden happi syövyttää ajan myötä vesijohdon puhki, tai se tukkeutuu. Lämmitysjärjestelmän vesi ei sisällä happea, ja siksi putkiston käyttöikä onkin huomattavasti pidempi. Myöhemmin sinkitty putki sai väistyä kuparin tieltä. Osaksi kuparia käytetään vieläkin, mutta nykyään sen pinta on muovitettu tai niklattu, jottei kuparin pinta tummuisi. Lähes samaan lopputulokseen päästään myös maalamalla. Kuparin käyttöä vähentää myös korkea raaka-aineen hinta. Nykyisin muovi on raaka-aineena syrjäyttänyt vanhat putkimateriaalit. Muovin etuina ovat keveys, pitkät yhtenäiset vedot ja se, ettei materiaalista irtoa makuja käyttöveteen.

lpelkputkiremonttia1

 

Käyttövesiputket komposiittiputkina

Jos jätettään lämmitysputkistot huomioimatta, komposiitti on yleisin saneerauskohteiden putkimateriaali. Näissä putkissa on kahden muovikerroksen välissä alumiinijäykiste. Komposiittiputkien ulkokuoret ovat valmiiksi pinnoitettuja ja väriltään valkoisia. Sisäpuolen muovipinnoite takaa, ettei veteen tartu sivumakuja. Järjestelmän etuina ovat myös helppo asentaminen ja taivuttaminen. Komposiittiputkiin tarvitaan omat liittimensä ja työkalunsa, joiden ansiosta ammattitaitoinen asentaja tekee työn nopeasti ja jälki on kerralla siistiä. Välttämättä mitään kotelointia ei siis tarvitse tehdä. Happivapaana putkena komposiitti sopii myös lämmitysjärjestelmiin. Nykyään noin 90 % putkitöistä tehdään tällä järjestelmällä. Keskimääräinen vesijohtoremontti maksaa n. 3 500 euroa. Uusiin vesijärjestelmiin asennetaan nykyään usein myös varoautomatiikka. Kosteusvahdin avulla voidaan valvoa mahdollisten vuotojen syntyä, niitäkin, jotka eivät ole nähtävillä. Automatiikan ansiosta ei asujan tarvitse olla edes paikan päällä, vaan vikatilanteesta kertova hälytys voidaan ohjata esim. kännykkään.

Lämpimän käyttöveden tuottaminen ja mitoitus

Lämmintä käyttövettä tuotetaan lämmityslähteen tai lämpövaraajan kierukassa esim. puu- tai öljylämmityksen yhteydessä. Näihin voidaan yhdistää esim. aurinkolämpö- tai ilma-vesipumppujärjestelmä lämpimän käyttöveden tuottoon. Toinen tapa on tuottaa käyttövesi sähköllä vesivaraajassa. Varaajia on tarjolla erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja laitevalintaan vaikuttavat vedentarpeen lisäksi sijoituspaikka sekä käytettävän veden ominaisuudet. Normaaleissa asuinolosuhteissa suomalaiset kuluttavat henkilöä kohden keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Varaajan kokoa mietittäessä tämä onkin hyvä lähtökohta.

VALINTAOPPAAT

Tutustu oppaisiimme:

Valintaoppaita voit tilata täältä >>>

 

 

Yhteystiedot

Rakennustutkimus RTS Oy
Rakentajan tietopalvelu RTI Oy

Nuijamiestentie 3 A
00400 Helsinki

Puh. (09) 5407 310  
Yhteystiedot