Tekniset järjestelmät

• Tulosta

Tulisijat

Keskuspölynimurit

Terassi on kodin mukavin paikka

• Tulosta

Lasitus jatkaa kesää sekä sen alku- että loppupäästä. Lasitettu terassi antaa lisää tilaa ja mukavuutta. Lasitus tarvitsee aina luvan rakennusvalvonnasta ja se olisi helppo ja edullisempi hoitaa samalla kuin varsinainen rakennuslupakin. Tällöin samalla varmistutaan, että terassin rakenteet kestävät mahdollisen lasituksen, vaikka myöhemmin. Luvan saanti lasitukselle vaihtelee kunnittain ja kunta määrittää rajoitteet terassin rakentamiselle. Lasitettu terassi myös nostaa asunnon arvoa.

Lue lisää: Terassi on kodin mukavin paikka

Tiedä mitä korjaat — etsi viat lämpökuvauksella

• Tulosta

Vertia Oy: Remontin suunnittelu lähtee siitä, että tietää mitä tarvitsee korjata. Lämpökuvauksella saadaan rakennetta vaurioittamatta selville ongelmakohdat ulkovaipassa. Rahaa säästyy, kun korjaustoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein. Lisäksi saadaan tietoa myös mahdollisista muista, ennalta tiedostamattomista vaurioista.

Lue lisää: Tiedä mitä korjaat — etsi viat lämpökuvauksella

Tiiviiksi korjattu koti tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon

• Tulosta

Vallox:

Hyvä ilmanvaihto on kuin henkivakuutus talollesi. Se on investointi, joka vaikuttaa rakennuksen kuntoon ja elinikään. Samalla se on investointi omaan terveyteesi ja asumisen mukavuuteen.

Lue lisää: Tiiviiksi korjattu koti tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon

Tila ei ole este hyville löylyille, eikä kiuas este tilalle

• Tulosta

Mondex:

Suomalaiset ovat saunakansaa ja Suomesta löytyykin tuhansia erilaisia saunoja. Saunoja on monen kokoisia ja pohjaratkaisuja erilaisia, mutta tila ei ole este nautinnollisille löylyille. Oikein valittu kiuas voi tarjota uusia mahdollisuuksia saunan suunnittelulle. Mieti, missä kohti saunaa olisi otollisin paikka kiukaalle ja valitse tilaan sopiva kiuas - tai valitse kiuas jonka voi asentaa moneen eri kohtaan.

Lue lisää: Tila ei ole este hyville löylyille, eikä kiuas este tilalle

Tökkiikö netti sisätiloissa? - Ratkaisusi voi olla Lammin® antenni-ikkuna

• Tulosta

Lammin Ikkunat ja Ovet:

Uusilta ikkunoilta vaaditaan käytettävyyden ja ulkonäön ohella parempaa lämmöneristävyyttä. Mitä pienempi lämmönläpäisykerroin U-arvo on, sitä tehokkaampi lämmöneristävyys ikkunalla on. Monelle ikkunan vaihtajalle tulee yllätyksenä, että uusien ikkunoiden asennuksen jälkeen puhelimen kuuluvuus ja nettiyhteydet heikkenevät. Nykypäivän ikkunoilta vaaditaankin tavanomaisten ominaisuuksien lisäksi kykyä läpäistä radiosignaaleja, jotta koko perhe tai työyhteisö voi nauttia paremmista yhteyksistä.

Lue lisää: Tökkiikö netti sisätiloissa? - Ratkaisusi voi olla Lammin® antenni-ikkuna

Topi

• Tulosta

Topi-keittiöt on kalajokelainen perheyritys, joka on valmistanut suomalaisille laatukeittiöitä ja kalusteita jo vuodesta 1939 alkaen. Topi-Keittiöiden laajasta mallistosta löytyvät tyylikkäät ja toimivat kalusteratkaisut niin uuden keittiön hankkijalle kuin keittiötään remontoivalle korjaajallekin. Keittiöiden lisäksi Topilta saa kodinhoito- ja kylpyhuonekalusteet sekä säilytysratkaisut. Suurienkin hankintojen maksaminen onnistuu helposti erissä Topi-rahoituksella. Topi-myymälöitä on ympäri Suomen aina Helsingistä Rovaniemelle asti. 

Suunnitteluajan varaus Topi-myymälästä onnistuu helposti ja yhdessä Topi-suunnittelijan kanssa voi tehdä kotiin ja budjettiin sopivat kalustesuunnitelmat. Myös talopakettiin kuuluvien kalusteiden muutostyöt onnistuvat Topi-myymälässä.

Lue lisää: Topi

Toteuta takkaremontti helposti

• Tulosta

Tulikivi:

Sijaitseeko kodissasi vanha, toimimaton, epäkäytännöllinen ja hankalakäyttöinen takka? Lämpöä tuntuu menevän enemmän harakoille kuin varsinaisen kodin lämpimänä pitämiseen. Erityisesti vanhat avotakat tai tulisijat, joissa varaavaa massaa ei juuri ole, ovat enemmän jäänne menneisyydestä kuin tehokas kodin lämmittäjä.

Lue lisää: Toteuta takkaremontti helposti

Tulisijat

• Tulosta

Suomalaiset käyttävät tulisijaansa ahkerasti

Reilussa 80 %:ssa omakotitaloista on takka tai muu vastaava tulisija. Tulisijaa myös käytetään ahkerasti, sillä lämmityskautena lähes jokaisessa tulisijallisessa talossa poltetaan puuta ainakin silloin tällöin. Lähes päivittäin varaavaa takkaansa käyttävät laskevat säästävänsä tyypillisesti noin 300 - 500 euroa vuodessa.

Kotimaisen, uusiutuvan puun käyttö on paitsi ympäristöystävällistä, myös kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti järkevää. Kotitulisijoissa käytettävä puu on pääasiassa metsäteollisuudelle kelpaamatonta tai omilla takapihoilla kasvanutta sekapuuta. Tämä puu vapauttaisi hiilidioksidinsa ilmakehään joka tapauksessa metsiin mätänemällä, joten kotipoltto ei lisää kasvihuoneilmiötä. Polttopuiden kanssa askarointi on myös merkittävä hyötyliikunnan muoto, josta palkka saadaan pienentyneinä lämmityskuluina. Yksi pinokuutiometri kuivaa puuta sisältää puulajista riippuen 1200 - 1700 kwh lämmitysenergiaa. Lämmityskaudella päivän-parin välein tehokasta takkaansa lämmittävä pientaloasuja kuluttaa 5 - 10 kuutiota klapeja ja säästää sen edestä muussa lämmitysenergiassa.

Nykyjään päätulisijana toimiva takkauuni valitaan paitsi lämmittimeksi, myös osaksi sisustusta, joten sen muotoilulla on valintatilanteessa vähintään yhtä suuri rooli kuin lämmitysominaisuuksillakin. Suomalainen tulisijaosaaminen erityisesti lämpöä varaavien tulisijojen kohdalla on korkeatasoista. Nykyaikainen takkauuni hyödyntää oikein käytettynä 80 - 90 % polttopuun sisältämästä energiasta. Tehokas palaminen on myös puhdasta. Tulisijojen kehitys ei ole ulottunut pelkästään palamisprosessin hallintaan. Suomalaiset tulisijat ovat myös kauniita ja mallivaihtoehtoja löytyy sekä käyttötarkoituksen että ulkonäön suhteen runsaasti.

Polttopuun laatu vaikuttaa hyötysuhteeseen

Käytettävällä polttopuulla on merkittävä rooli tulisijan käytössä. Paras teho saadaan käyttämällä mahdollisimman kuivaa puuta, jolloin energiaa ei enää polttovaiheessa kulu kosteuden höyrystämiseen. Vuoden - kaksi halkoina tai klapeina ulkona kuivatettu, sateelta suojattu puu on jo oivallista polttoainetta, mutta vielä kuivemmaksi klapit saadaan säilyttämällä niitä muutamia päiviä lämpimissä sisätiloissa ennen käyttöä. Lämpöarvoltaan parasta kotimaista puuta on koivu, mutta kaikki puulajit käyvät polttopuuksi. Suomessa vielä harvinaista, mutta muualla jo pidempään käytettyä polttoainetta ovat puristamalla valmistetut puupelletit. Pellettejä voi polttaa paitsi erityisesti niitä varten valmistetuissa tulisijoissa, myös tavallisissa takoissa pellettiarinan avulla.

Tulisija vanhaan taloon

Suomalaisten uudelleen herännyt innostus puuenergian käyttöön näkyy myös tulisijamarkkinoilla, sillä nykyään jo enemmistö uusista tulisijoista pystytetään vanhaan taloon. Tavallisesti uusi takkauuni tulee vanhan, lämmöt suoraa taivaalle puhaltavan avotakan tai vuosikymmeniä palvelleen hyötytulisijan tilalle, mutta kyseessä voi olla myös ensimmäinen asuntoon tuleva takka. Uuden valmistulisijan asennus kestää tapauksesta riippuen puolesta päivästä pariin päivään, tosin pystytyksen ja viimeistelyn väliin tarvitaan joissain tapauksissa parin viikon kuivatteluaika. Paikalla muuraten työmaalla kuluu pidempään, mutta näppärä amatöörikin tekee itselleen viikossa - parissa varaavan takan. Erityisesti harrastelijamuuraria helpottavat valmiiksi kootut takkapaketit tarkkoine teko-ohjeineen. Tarjolla on myös valmiita tulisijan sisäosaelementtejä, jolloin vain kuoriosa tehdään muuraamalla.

Tulisijahankinnan hinta vaihtelee noin 500 eurosta 8000 euroon, keskiarvo on noin 3000 euroa. kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti sekä valittu tulisijaratkaisu että vaadittavat purku- tai muut lisätyöt.

Tulisijan sijoitus

Lämmityskäytön kannalta hyvä tulisijan paikka on keskellä rakennusta kohdassa, josta lämpö pääsee esteettömästi leviämään joka puolelle asuntoa. Asunnon koosta ja tilaratkaisuista riippuen 1 - 2 hyvin sijoitettua varaavaa tulisijaa voivat kattaa asunnon lämmöntarpeen jo lähes kokonaan. Toisenlainenkaan sijoittelu ei tosin estä tulisijan hyödyntämistä lisälämmönlähteenä. Tulisijan koon valinta riippuu suuresti lämmitettävästä tilasta.  Liian pientä tulisijaa joudutaan lämmittämään liikaa, jolloin sen käyttöikä lyhenee ja rikkoontumisriski kasvaa. Huonetilaan nähden liian iso tulisija taas maksaa enemmän ja huone tulee helposti tukahduttavan kuumaksi. Sopivasti mitoitettu takkauuni tarvitsee pakkaskautena pesällisen tai kaksi vuorokaudessa ja tila pysyy koko ajan melko tasalämpöisenä. Tulisijavalmistajilla on mallikohtaiset suositukset sopivista neliömääristä, joten ainakaan oikean kokoisen, teollisesti valmistetun uunin valinta ei tuota vaikeuksia.

Tulisijan pohjan kantavuudesta kannattaa varmistua ennen uuden takan sijoittamista paikoilleen. Jos uusi uuni hankitaan vähintään yhtä painavan vanhan tulisijan tilalle, ei ongelmia pitäisi tulla, mutta täysin uuteen paikkaan tulevan massiivisen takan perusta kannattaa vahvistaa. Pohjan vahvistus voidaan suorittaa monella tavalla. Tavallisesti laatta piikataan auki, tehdään uusi raudoitus ja valetaan uusi, paksumpi laatta. Joskus riittää, kun laattaan portaan reikiä ja sitä vahvistetaan alaspäin valamalla.

Markkinoilla on myös kevyitä tulisijoja, jotka voidaan sijoittaa vaikkapa puisen välipohjan päälle. Kevyttakat ovat yleensä metallia, tosin kuori voi olla myös kiveä, keramiikkaa tai metallia. Kevyttakka ei luonnollisestikaan ole lämmönvarauskyvyltään raskaamman veljensä veroinen, mutta pienellä vaivannäöllä silti kelvollinen lämmityslaite. Kevyttakat ovat yleensä myös hinnaltaan edullisimpia kuin massiivitulisijat.

Takkauuni yleisin

Takkauuni on yleisin vanhoihin omakotitaloihin hankittava tulisijatyyppi. Tämän hankkii yksin tai leivinuunilla varustettuna noin 75 % saneeraajista. Takkauunit edustavat energiatehokkuudeltaan tulisijojen parhaimmistoa, sillä ne pystyvät hyödyntämään jopa 80 - 90 % pilkkeiden sisältämästä energiasta. Takkauunien erinomaisuus lämmityskäytössä perustuu tehokkaan palamisen ohella suureen massaan. 1000 kilosta ylöspäin painava tulisija varaa lämmön rakenteisiinsa ja luovuttaa sen vähitellen huonetilaan.

Leivinuunin hankkii noin neljännes korjaajista. leivinuuni voi olla joko erillinen tai liitetty takkauuniin. Puuliesiä on vajaa 20 % remontoijien hankkimista tulisijoista, kevyitä kamiinoita tai pikku-uuneja on noin 10 %.

Pintamateriaaleissa runsaasti vaihtoehtoja

Tiilitakan joko puhtaaksimuurattuna (eli tiilipinnalla) tai rapattuna/maalattuna hankkii reulu 40 %. Tiilestä syntyy hyvinkin monimuotoisia ja eläviä muotoja. Tiilitulisijoja on saatavana myös valmiina tarvikepaketteina, jossa on mukana kaikki tarvittavat materiaalit valmiiksi muotoon leikattuja tiiliä myöten. Toinen tiilitakan rakentamista helpottava tuote on valumateriaalista valmistetut sisäosat. Tässä ratkaisussa tulipesä ja savukaasujen kiertokanavistot on tehty valmiiksi elementeiksi, muurattavaksi jää vain kuoriosat.

Tiilitulisijan valinneet perustelevat valintaansa usein ulkonäöllä, lämmityskyvyllä ja edullisella hinnalla.

Vuolukivi on vakiinnuttanut asemansa tulisijamateriaalina, siihen päätyy vuosittain lähes 30 % korjaajista. Vuolukivitulisijat ovat suosittuja paitsi kotimaassa, myös merkittävä vientituote. Vuolukivessä  ostajia viehättää paitsi ulkonäkö, myös lämmityskyky, korkeaksi koettu laatu ja nopea asennus - asentaja pystyttää tulisijan tyypillisesti päivässä.

Muut luonnonkivet, kuten erilaiset liuskeet, graniitit, marmorit tms. käyvät nekin tulisijan pinnoitteeksi erityisesti silloin, kun halutaan säväyttää tavanomaisesta poikkeavilla ratkaisuilla.

Keraamiset tulisijat ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan sekä uudisrakentajissa että korjaajissa. Suosituimpia ovat olleet perinteisten kaakeliuunien näköiset tyypit, mutta nyttemmin mallistot ovat kehittyneet myös modernimpaan suuntaan. Ulkonäkö ja laadukkuus ovat näissäkin tavallisia valintaperusteita, mutta keraamista pintaa arvostetaan myös sen helpon puhdistettavuuden vuoksi. Valtaosa kaakelipinnoitteisista uuneista on tehdasvalmisteisia, joissa ammattimies viimeistelee kauniin lopputuloksen valmiiksi muotoon valmistetuilla keramiikkaosilla. Keraamisilla laatoilla voi toki päällystää myös paikalla muuratun tiilitakan.

Metallisten tulisijojen etu on niiden keveys ja helppo asennus. Metallinen takka, kamina tai liesi voidaan sijoittaa helposti sellaiseenkin paikkaan, jossa lattia ei massiivista vaihtoehtoa kestäisi. Metallinen kuori ei lämpöä varaa, joten pidempikestoisessa lämmityskäytössä poltto tapahtuu päinvastoin kuin varaavissa tulisijoissa; hiljaa kituuttamalla, palamisnopeutta ilmaluukulla säädellen.

Savuhormin valinta

Tulisija tarvitsee aina savuhormin. Vanhoissa taloissa tällainen on usein ennestään, mutta piipun kunnosta tai uuden tulisijan sijoituksesta riippuen myös uudet hormin asentaminen voi olla tarpeen. Uutta piippua mietittäessä rakenteen paino tulee huomioida pohjarakenteita suunniteltaessa, raskaat tulisija- ja piippurakenteet vaativat perustaansa yleensä jonkinasteista vahvistusta. Kevythormit (paino alle 50 kg/m, pituus alle 8 m) voidaan tosin tukea perustusten sijasta myös palamattomilla tukirakenteilla kantaviin rakennusosiin. Tavallisimmin piippu tukeutuu lattiaan, mutta yksihorminen piippu voidaan asentaa myös suoraan tulosijan päältä lähteväksi, jos tulisijan rakenteet tämän sallivat. Jälkimmäisessä ratkaisussa voidaan säästää jonkin verran lattiatilaa ja myös tulisija-piippuyhdistelmän painoa.

Piippuratkaisua suunniteltaessa on muistettava suojaetäisyydet ja palava-aineisten rakenneosien suojaus. Piipun pintalämpötila ei saa saunan löylyhuonetta lukuun ottamatta nousta yli 80 asteen. Puisen tai muusta palavasta aineesta tehdyn väli- tai yläpohjan läpimenokohtiin paikkoihin asennetaan suojaksi 100 mm paksu kerros mineraalivillaa, kevytsoraa, hiekkaa tms. Kattopaneloinnin tai lattiapinnoitteen reuna voidaan kuitenkin ulottaa piipun pintaan asti, mikäli niiden paksuus ei ylitä 30 mm. Samoin voidaan enintään 150 mm korkeat jalka- ja kattolistat asentaa savuhormin ulkokuoren ulkopintaan. Savuhormi tehdään siten, että se on läpivientikohtia ja tulisijan taustoja lukuun ottamatta koko mitaltaan tarkastettavissa.

Pääsääntöisesti jokaiselle tulisijalle varataan oma horminsa. Samassa kerroksessa voidaan kaksi suunnilleen saman tehoista tulisija yhdistää samaankin hormiin, jos kummallekin tehdään oma savupeltinsä. Tulisijoja ei kuitenkaan voi käyttää yhtaikaa.

Vedon kannalta optimaalisin piipun paikka on talon harjalla, mutta huonetilojen sijoitus määrää viimekädessä piipun paikan. Piipun tulee paloturvallisuussyistä ulottua vähintään 80 cm lapetason yläpuolelle, mutta veto-olosuhteista riippuen voi korkeampikin ulkopiippu olla tarpeen. Mitä pidempi hormin kokonaispituus on, sitä parempi veto siihen syntyy. Vetoa voidaan parantaa myös piipun päähän asennettavalla imurilla.

Harkko- ja tiilipiiput yleisimmät

Harkkoelementtipiiput ovat 2000-luvulla nousseet vanhoissa taloissa perinteisiä tiilipiippuja suositummiksi. Harkkopiipun etuina nähdään erityisesti sen helppo asennettavuus, mutta myös paloturvallisuus, hyvä toimivuus, tilan säästö sekä sen saatavuus kallistavat valinnan usein elementtipiipun kannalle. Harkkopiipun pystyttää helposti itsekin, mutta helposta asennettavuudesta on etua myös palkattua asentajaa käytettäessä. Harkkopiippujen ulko-osa voi olla kevytsoraharkkoa, hohkakiveä tms. Varsinainen savuputki voi olla samaa harkkoainetta kuin ulkokuorikin, keraamisista elementeistä koottu tai terästä. Harkkopiippu voidaan sisätiloissa pinnoittaa rappaamalla, slammaamalla, laatoittamalla tai muulla soveltuvalla materiaalilla.

Tiilipiippu on yleinen valinta erityisesti silloin, jos tulisijakin on tehty tiilestä. Myös 3 tai useamman hormin tarvitsevat valitsevat tavallisesti tiilipiipun. Tiilipiipun etuina pidetään edullisuutta erityisesti monihormiratkaisuissa, samoin pitkäikäisyyttä ja lämmönvarauskykyä. Ammattitaitoinen muurari voi tehdä tiilipiipun puhtaaksimuurattuna, jolloin sitä ei ulkonäkösyistä tarvitse enää pinnoittaa. Yleensä tosin tiilipiippukin rapataan, maalataan tms.

Metallielementtipiiput ovat saneerauskohteissa suosittuja erityisesti keveytensä ansiosta, ne soveltuvat myös erityisen hyvin suoraan tulisijan päälle asennettaviksi. Teräspiipun valinneet ovat päätyneet siihen usein myös esteettisistä syistä, sillä sen saa hyvinkin näyttäväksi esim. ruostumattomalla teräskuorella.

Tulisija- ja hormitoimittajia:

Tiileri>>>

Schiedel Savuhormistot>>>

Wienerberger>>>

Uunisepät>>>

Tulikivi>>>

Kerman Savi>>>

maxit>>>

Tulisijat ovat osa Suomen energiajärjestelmää

• Tulosta

Suomessa on lämmityskäytössä yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Niiden merkitys energiataloudessa ei ole vähäinen, peräti 40 prosenttia pientalon lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta. Näin tuotettu energiamäärä, 15 terawattituntia, uusiutuvaa bioenergiaa vastaa noin kahden Olkiluodon ydinreaktorin vuosituotantoa.

Lue lisää: Tulisijat ovat osa Suomen energiajärjestelmää

Turvallinen pihapiiri on valaistu ja esteetön

• Tulosta

Esteettömyys ja riittävä valaistus pihalla, sekä talvella liukkauden esto, helpottavat arjen sujumista asumisvaiheessa. Kulkureitti sisäänkäynnille tulee tehdä esteettömäksi. Esteettömyys ei välttämättä näy eikä sen tarvitse herättää huomiota, mutta myöhemmin toteutettuina samat ratkaisut voivat olla kalliita ja jopa mahdottomia toteuttaa. Kulkuväylän pinnan tulisi olla kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton, jotta sitä pitkin on mahdollisimman helppo liikkua. Portaattomien kulkuväylien kunnossapito on helpompaa kuin jyrkkien. Jyrkimpiin kohtiin tulisi asentaa käsijohteet ja lisäksi valaistus antaa turvallisuutta pimeän aikana. Asunnon sisäänkäynnin tulisi olla katettu ja suojainen.

Turvallinen pihapiiri on valaistu, tasainen ja esteetön. (Kuva: Kiiruna)

Lue lisää: Turvallinen pihapiiri on valaistu ja esteetön

Turvallisuus leikkipaikan tärkein asia

• Tulosta

Lasten leikkipaikka pitää suunnitella siten, että sitä on helppo valvoa. Leikkialuetta ei myöskään kannata perustaa notkokohtaan, vaan paikaksi valitaan kuiva, avoin ja tasainen alue. Lisäksi sen tulee olla lähellä ulko-ovea, mutta samalla kaukana liikenteestä. Suunnittelussa tulee huomioida myös paikan myöhempi käyttö lasten leikki-iän jälkeen. Asfaltti ja kivipinnat vaativat pehmusteiden käyttöä, joten leikkipaikan perustaminen nurmikkopohjaiselle alueelle on huomattavasti järkevämpää. Kovalle kulutukselle altistuvat kohdat perustetaan hiekkapohjalle. Vielä tärkeämpää on laitteiden tekninen turvallisuus, sijoittelu leikkipaikalle ja laitteiden ikäsuositukset.

Lue lisää: Turvallisuus leikkipaikan tärkein asia