Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Asbestia purkutöissä

Asbestin purkutyöhön liittyvä lainsäädäntö uudistui vuoden 2016 alusta. Tärkeimmät muutokset ovat asbestikartoituksen ja osastoivan purun altistumisalueen ilmanäytteenottamisen muuttuminen pakolliseksi sekä asbestipurkutöiden pätevyysvaatimusten lakisääteisyys.


Asbesti

Suomessa asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa alkoi 1920-luvulla. Asbestia käytettiin sen hyvien ominaisuuksien takia: palamattomuus, hyvä lämmön- ja sähköneristävyys, hyvät akustiset ominaisuudet ja edullinen hinta. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta, myyminen sekä käyttöönotto vuoden 1994 alusta.

Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa. Hyväkuntoiset ja ehjät asbestimateriaalit eivät ole vaarallisia. Ne aiheuttavat terveysriskin vasta purettaessa, jolloin niistä leviää ilmaan vaarallista pölyä ja kuituja.

 

Asbestikartoitus

Ennen rakenteiden purku- ja korjaustöiden aloittamista rakennushankkeeseen ryhtyvän täytyy selvittää asbestin mahdollinen esiintyminen ja sijainti rakennuksessa. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä tarkoittaa taloyhtiötä. Mikäli kyseessä on osakkaan oma remontti, vastaa osakas kartoituksen suorittamisesta ja sen kustannuksista. Myös omakotitaloa remontoivan on tehtävä asbestikartoitus vaikka purkutyö tehtäisiinkin omana työnä. Määräys koskee mm. kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, väliseinien purkua jopa tapettien vaihdon yhteydessä asbestikartoitus on huomioitava. Taloyhtiön kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei jokaista tilaa välttämättä tarvitse kartoittaa. Riittää, että kartoitus suoritetaan esim. yhdessä tai muutamassa asunnossa. Menettelytapa kuitenkin edellyttää, että olosuhteet ovat asunnoissa identtisiä.

Aikaisemmin käytäntönä on ollut, että rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita jos kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkuna. Tämä ei enää ole sallittua vaan asbestikartoitus on tehtävä vaikka purkutyöt tehdään asbestipurkuna. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä. Kartoittajan pätevyys voidaan osoittaa esim. rakennusterveysasiantuntijan, AHA-asiantuntijan koulutuksella tai muulla tavoin. AHA-asiantuntijoiden (asbesti- ja haitta-aineasiantuntija) rekisteriä pitää yllä VTT.

Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti sekä selvitettävä asbestin laatu ja määrä. Paikallistamisella tarkoitetaan asbestin sijainnin selvittämistä ja merkitsemistä tila- ja rakennuspiirustuksiin sekä työselostuksiin mahdollisimman yksiselitteisesti esimerkiksi sanallisesti ja valokuvin.

Yhden tilan, esim. pesuhuoneen, asbestikartoitus maksaa 250 eurosta ylöspäin. Lisäksi tulee varautua näytteiden ottoon ja analysointiin, joita tyypillisesti kohteessa on 1- 2 kpl. Näytteiden analyysien hinta on noin 130 €/kpl.

 

Asbestipurkutyöt

Asbestipurkutöitä saavat tehdä ja johtaa vain hyväksytyn asbestipurkukoulutuksen suorittaneet henkilöt. Asbestipurkutöiden suorittamisen edellytyksenä on, että kaikkien työntekijöiden tulee rekisteröityä asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin, jota ylläpitää lupaviranomainen eli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Työnantajan on nimettävä asbestipurkutyön toteuttamista varten työnjohtaja, jonka on jatkuvasti seurattava ja huolehdittava siitä, että asbestipurkutyö tehdään turvallisuussuunnitelman mukaisesti.

Purkutyö toteutetaan joko osastointi-, pussipurku- tai kohdepoistomenetelmällä; näin muiden työympäristössä työskentelevien henkilöiden sekä työympäristön altistuminen asbestipölylle estetään. Osastointimenetelmä on asbestipurun päämenetelmä. Se on myös suojauksen minimitaso, ellei osoiteta, että jokin muu menettely on riittävä. Pienissä purkukohteissa voidaan osastointi korvata kohdepoisto- tai pussipurkumenetelmällä.

Osastointimenetelmässä purkualue eristetään ilmastollisesti ympäristöstään ja osastoidulle alueelle aiheutetaan alipaine. Alipaineistuksella estetään asbestipölyn leviäminen osaston ulkopuolelle. Kulkuyhteys osastoon järjestetään 3-osaisen sulun kautta. Suunnittelussa päätetään, miten osasto rajataan, voidaanko käyttää olemassa olevia rakenteita, miten sulku sijoitetaan sekä mitkä asbestikoneet valitaan ja miten ne sijoitetaan. Ulkopuolisten pääsy osastoidulle alueelle on kielletty. Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen on osaston puhtaus varmistettava ilmamittauksella ennen osastoinnin purkamista.

Pussipurkumenetelmässä purettava kohde suljetaan muovisen purkupussin sisään ja purku tapahtuu pussissa pussin ulkopuolelta käsin. Pussin sisälle laitetaan ennen sen asennusta kaikki tarvittavat purkuvälineet ja pussiin tuodaan pienen asbesti-imurin imuletku. Imurin tehtävänä on vähentää asbestipölyä pussissa purkutyön aikana sekä pussin irrottamisen ja pakkaamisen aikana.
Poikkeustapauksissa, kun pölymäärän voidaan olettaa olevan hyvin pieni, voidaan käyttää kohdepoistomenetelmää. Näin on esimerkiksi muovilaattoja purettaessa. Tällöin pöly imetään purkutyön aikana suoraan kohdepoistolla.

Image Map