Sähkö-, tele- ja informaatiotekniikka

• Tulosta

Uusista loma-asunnoista noin 90 % tulee sähkö tavalla tai toisella toteutettuna. Yleisin ja käytössä vaivattomin on normaali verkkosähkö, yleiseen sähköverkkoon liitettynä mökki voidaan varustaa periaatteessa kaikilla nykyajan mukavuuksilla. Myös peruslämmön ylläpito onnistuu läpi vuoden vaivattomasti, kun mökillä on verkkosähkö. Toisaalta aina ei loma-asunnon liittäminen sähköverkkoon ole taloudellisista tai muista syistä järkevää. Tällöinkään ei tarvitse välttämättä jäädä täysin vaille sähköisiä laitteita, sillä virtaa voidaan tuottaa paikallisesti aggregaatilla, aurinko- tai tuulisähköjärjestelmällä.

Vapaa-ajan asunnon liittäminen sähköverkkoon

Olemassa olevaa vapaa-ajan asuntokantaa liitetään kovaa vauhtia sähköverkkoon. Tämä tihentää verkkoa ja lyhentää välimatkoja myös uudisrakentajille, sillä sähkölinjojen vetopitoisuus, toteutetaan se sitten maakaapelina tai ilmanjohdatuksena maksaa. Sähköverkkoon liittymisessä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia etuja, kun useampi vapaa-ajan asunto liitetään verkkoon samanaikaisesti. Voimayhtiöt ovat vakioineet hinnoittelua käyttämällä etäisyyttä lähimmästä muuntajasta lähtökohtana ja porrastaneet hinnat. Hintahaitari on kuitenkin edelleen laaja, kustannukset pitää selvittää aina tapauskohtaisesti.

Sähköverkkoon liittyminen edellyttää ammattilaisen tekemää sähkösuunnitelmaa. Suunnitelmassa määritellään sähköistyksen piiriin tulevat, taloussähkön lisäksi valitut sähköiset toiminnot. Vakinaisessa asumisessa yleisin pientaloliittymä on 3 x 25 A, mikä riittää hyvin jo normaalin talon sähkölämmitykseen, sähkökiukaaseen ja tasokkaaseen sähkötekniikkaan. Mökin koko, käyttö ja tulevaisuuden suunnitelmat luonnollisesti ratkaisevat kuinka järeä järjestelmä tarvitaan.

Suunnitelmat ajoissa

Suunnitelma kannattaa teettää hyvissä ajoin, sillä siisti sähköasennus vaatii rakenteiden sisälle upotetut putkitukset, joiden tekeminen ei enää jälkikäteen onnistu. Muutenkin sähköliittymä kannattaa hoitaa paikalle ajoissa, sillä jo rakennusvaiheessa verkkosähkö helpottaa sähkötyökalujen ja lämmittimien käyttöä.

Sähkösuunnittelun lähtökohtana on huonetilojen melko tarkka tuleva käyttö, jotta valaisinpistorasiat, pistorasiat ja muut sähköasennuskalusteet osataan sijoittaa oikein. Nämä suunnitelmat rakentajalla on yleensä hyvin selvillä, sillä jo pääpiirustuksiin hahmotellaan kiintokalusteet (keittiö-, wc-, eteis- tms. kalusteet) varsin pitkälle. Sähkösuunnittelija tuntee puolestaan tekniikan, joten sähkösuunnittelu on näiden näkemysten yhteensovittamista. Mitä enemmän rakentaja tuntee sähkön mahdollisuuksia ja erilaisia kalustevaihtoehtoja, sitä paremmat edellytykset hänellä on saada mieleisensä sähköistys.

Aurinkokeräimet

Aurinkokeräimillä voidaan kesäaikana mahdollistaa esim. valaistus, television katselu, mikroaaltouunin käyttö, vesipumpun käyttö jne. Järjestelmien koko mitoitetaan sen mukaan mitä toimintoja halutaan sähkön piiriin. Täysimittaisen sähköistyksen toteuttaminen aurinkosähköllä vaatii paljon sekä lataus- että akkukapasiteettia. Usein onkin järkevää valita suurimpien virtasyöppöjen, kuten hellan ja jääkaapin osalta kaasukäyttöiset mallit. Tilapäisissä virrantarpeissa voi auttaa aggregaatti.

Aurinkokeräinpakettiin kuuluu yleensä paneeli, akku, säädin ja tarvittavat asennusjohdot sekä akkukaapeli. Pakettiin voi sisältyä myös pistorasioita, jakorasioita, sulakkeita ja valokatkaisimia sekä valaisimia. Järjestelmissä käytetään yleensä 12 V:n akkuja, jotka vaativat erikoispistorasiat (asennustyöt voi tehdä itse). Jos suunnitelmissa on myöhemmin sähköverkkoon liittyminen, kannattaa hankkia järjestelmä, joka toimii 230 V:n jännitteellä (asennus edellyttää sähköalan ammattilaista), koska silloin vältetään pistorasioiden ja muiden sähköasennuskalusteiden vaihtamiselta.

Aggregaatti

Aggregaatti on polttoaineella toimiva laite, jolla kyetään tuottamaan suuriakin määriä 230 V:n sähköenergiaa sääolosuhteista riippumatonta. Laitteen teho valitaan sähköllä käytettävien laitteiden tehontarpeen mukaan. Aggregaateilla voidaan laturin avulla ladata myös esim. aurinkokeräimen 12 V:n akkua. Bensiiniaggregaattien etuna on niiden suhteellisen alhainen hinta, alhaisempi äänitaso ja helpompi kylmäkäynnistys. Toisaalta bensiini on kalliimpaa kuin polttoöljy ja herkästi syttyvänä ja räjähdysalttiina polttoaineena suurien määrien varastointi ja kuljetus voivat tuottaa ongelmia. Dieselaggregaattien etuja ovat pitempi käyttöikä, luotettavuus ja alhaisemmat polttoainekulut. Polttoöljyn varastointi on myös helpompaa. Aggregaatilla tuotettu sähkö ei ole halpaa eikä kovin ekologistakaan, joten parhaimmillaan se on tilapäisissä virrantarpeissa ja akkujen lataajana.

Tele- ja informaatiotekniikka

Kännyköiden tulo muutti ratkaisevasti lankapuhelinten yleistymistä vapaa-ajanasunnoilla. Puhumiseen ei kiinteää liittymää enää tarvita, mutta tietoliikennetarpeet voivat edelleen puoltaa kiinteää puhelinliittymää. Lankaliittymästä huolimatta ei laajakaistapalveluiden saatavuus haja-asutusalueilla ole täysin varmaa,  nykymahdollisuuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista kannattaakin kysellä laajakaistapalveluiden tarjoajilta tai paikalliselta sähkö- ja puhelinyhtiöltä. Myös kännyköillä voidaan luoda internetyhteys, mutta sen nopeus ei vielä nykyään yllä lähellekään laajakaistayhteyden tasoa. Toisaalta internet-tekniikka kehittyy nopeasti, tulevaisuudessa voi löytyä tehokkaita yhteyksiä myös langattomasti.

Sähköinen kiinteistökauppa

• Tulosta

Pankkikirjasi on ollut jo pari vuosikymmentä verkossa – miksi et tekisi kauppakirjaa sähköisesti, kun olet ostamassa lomatonttia tai myymässä kiinteistöä?

Lue lisää: Sähköinen kiinteistökauppa

Sähköllä ja ilmalämpöpumpulla mukavuutta mökkiin

• Tulosta

Aurinkoenergia on erinomainen sähkön ja lämmön lähde myös mökille. Kesäkäytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon se riittää usein takan kanssa tuottamaan kaiken energian, mitä mökillä tarvitaan. Aurinkoenergia on uusiutuvaa, omavaraista energiaa ja sitä hyödynnetään usein rinnakkaisissa lämmitysjärjestelmissä ns. hybridilämmityksessä. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä passiivisesti että aktiivisesti. Passiivisesti auringosta saatavaa valoa ja lämpöä voidaan hyödyntää ilman erillisiä laitteita, esimerkiksi rakenteisiin. Aktiivisessa hyödyntämisessä aurinkokeräimillä tuotettu lämpö varastoidaan tavallisesti käyttövesivaraajaan. Aurinkopaneeleihin kerättyä sähköä voidaan käyttää mm. kodinkoneissa.

Lue lisää: Sähköllä ja ilmalämpöpumpulla mukavuutta mökkiin

Salaojat ja jätevedet

• Tulosta

Salaojitus pitää perustukset kuivina

Salaojituksen tarkoituksena on pitää rakennuspohja kuivana, joten se tulee asentaa aina anturan alapinnan tasoa alemmaksi. Salaojituksen ympärillä käytetään routimatonta salaojitushiekkaa, jonka raekoon on oltava sellainen, että siitä ei johdu hienoaineksia salaojaputkistoon. Hyvin toimivan salaojituksen kaadon tulee mielellään olla 1:50 eli 2 cm metrin matkalla, tosin hieman pienempikin kaltevuus riittää. Salaojituksessa käytettävän putken minimisisähalkaisija on 100 mm. Salaojitukseen liittyen rakennuksen kaikille nurkille tulee asentaa tarkastusputket, joista myös säännöllinen huolto/puhdistus on mahdollista. Sadevesiä ei saa sekoittaa salaojitukseen. Niillä on oltava oma putkistonsa. Lisäksi rakennuksen yhdelle nurkalle asennetaan ns. perusvesikaivo, jossa salaojitusputket ja sadevesiputket kootaan ja vesi edelleen johdetaan purkupisteeseen.

Jätevesien käsittely loma-asunnolla

Vuoden 2000 ympäristösuojelulaissa on säädetty jätevesien yleinen puhdistusvelvollisuus kiinteistöille, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriin. Lakia tarkentava erillinen asetus (542/2003) astui voimaan vuoden 2004 alussa.

Asetuksen mukaan jäteveden käsittelyn tulee puhdistaa

- 90 % orgaanisesta aineesta

- 85 % fosforista

- 40 % typestä

Asetuksen vaatimukset koskevat välittömästi kaikkea uudisrakentamista ja vanhoille kiinteistöille on annettu 10 vuoden siirtymäaika, jona aikana järjestelmät on kunnostettava tai uusittava vaatimusten mukaisiksi. Vuoteen 2006 mennessä kaikilla viemäriverkostoon kuulumattomilla kiinteistöillä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä perusteltu arvio ympäristön kuormittamisesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä. Apuna voi käyttää myös valmiita lomakkeita, joita voi kysellä kunnasta, samoin kuin suunnitelmia tekevien ammattilaisten yhteystietoja. Mikäli kiinteistöissä ei ole vesikäymälää on vastaava ajankohta vuoden 2008 vaihde.

Jätevesi ja vesistöt

Jäteveden ehkä suurin ongelma on sen vesistöä kuormittava vaikutus. Jätevesien sisältämät ravinteet, kuten fosfori, nopeuttavat vesistön rehevöitymistä. Lisäksi jätevesien sisältämä orgaaninen aines kuluttaa vesistön happivaroja. Yleisesti vanhemmilla kiinteistöillä käytettävä sakokaivo ei ole puhdistusmielessä riittävä. Sakokaivo poistaa jätevedestä kiintoaineksen, mutta ravinteita se pystyy poistamaan vain noin 10 %.

Toinen jäteveden mukana tuoma ongelma haja-asutusalueilla etenkin pienempien tonttien osalta on se, että jätevedet eivät saa vaikuttaa edelleen kaivoveden laatuun.

Umpisäiliö

Pohjavesialueiden läheisyys, tontin pieni koko tai jyrkkä, veteen viettävä rinnetontti edellyttävät usein umpisäiliöratkaisua. Kiinteistön kaikki jätevedet kerätään tällöin luontoystävällisesti umpisäiliöön. Umpisäiliön koon valinnassa otetaan huomioon kiinteistön arvioitu jätevesimäärä ja suunniteltu säiliön tyhjennysväli. Kokoa valittaessa on lisäksi syytä ottaa huomioon kunnassa olevan tyhjennysauton säiliökoko, sillä useimmiten tyhjennyksen hinta perustuu käyntikertoihin, ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. Asuinrakennuksissa käytetään yleensä 5-10 m3:n umpisäiliötä ja vapaa-ajan rakennuksissa 3-5 m3:n. Säiliöiden mukana on tarkat asennus- ja käyttöohjeet erilaisille asennuspaikoille ja -tavoille. Muodoltaan pyöreä umpisäiliö on tyhjennettävyydeltään paras. Pyöreässä umpisäiliössä kiintoaine kerääntyy juuri tyhjennysaukon kohdalle, joten säiliö saadaan aina tyhjennettyä kokonaan ja sen tilavuus pysyy ennallaan eikä pienene vuosien kuluessa. Umpisäiliö on ankkuroitava, mikäli pohjavedet ovat korkealla aiheuttaen nostetta.

Tyhjennettävä säiliö on hyvä varustaa täyttymishälyttimellä, joka lisää sekä käyttömukavuutta että turvallisuutta. Kaivon täyttymistä ei tarvitse enää seurata mittatikulla ja ylivuotojenkin riski pienenee.

Säiliön sijoituksessa on otettava huomioon, että kaikkina vuodenaikoina säiliöt on päästävä tyhjentämään loka-autolla, joten myös tien on kestettävä loka-auton paino täydellä kuormalla.

Umpisäiliön ja saostuksen yhdistelmä

Umpisäiliön ja saostusjärjestelmän yhdistelmäratkaisu on hankinta- ja käyttökustannuksiltaan huomattavasti kalliimpi kuin esimerkiksi maasuodatin. Yhdistelmäratkaisua kuitenkin suositellaan pohjavesialueilla sekä tapauksissa, missä ollaan hyvin lähellä vesistöjä (minimi 30 m). Yhdistelmäratkaisussa "mustat vedet" eli wc-vedet johdetaan erillisviemäröintinä umpisäiliöön ja "harmaat vedet" eli suihku- ja pesuvedet omana viemäröintinään erillisen saostussäiliön kautta maaperään imeytettäväksi. Yhdistelmän suositeltavuus perustuu siihen, että eniten päästöjä aiheuttavat käymäläjätteet eivät pääse maaperään lainkaan, vaan säiliön täytyttyä ne kuljetetaan muualle keskitettyä jatkokäsittelyä varten. Yhdistelmäratkaisussa umpisäiliökoko on 3-5 m3 ja saostussäiliö on kokonaistilavuudeltaan vähintään 2 m3 ja joko 2- tai 3-osastoinen.

Imeytys ja suodatus

Kiinteistön kaikki jätevedet voidaan myös imeyttää maaperään tai suodattaa saostus- ja imeytysjärjestelmän kautta. Maaperän imeytyksen etuina ovat vähäinen huoltotarve ja alkuinvestoinnin jälkeen pienet käyttökustannukset. Maakerrokset toimivat mekaanis-biologis-kemiallisena jätevesipuhdistamona, joissa jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Lisäksi pieneliötoiminta hajottaa eloperäisen aineksen imeytyspintaan muodostuvassa biokerroksessa. Imeytys on mahdollista, jos tontti on riittävän suuri, maaperä rakenteeltaan sopiva sekä vesistöt, pohjavesialueet ja juomavesikaivot riittävän kaukana. Imeytyspaikan maaperän tulee olla riittävästi vettä läpäisevää hiekkaa tai kivennäismaata. Imeytyksessä pohjaveden pinnan tulee olla vähintään metrin imetyspintaa syvemmällä, suodatuksessa etäisyys kaivannon pohjasta ylimpään pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 25 cm.

Suodatusjärjestelmää käytetään, kun maaperä on imeytykseen sopimatonta, esimerkiksi silttiä, savea tai liian tiivistä moreenia. Johdettaessa kaikki kiinteistön jätevedet saostussäiliöön tulee käyttää 3-osastoista, vähintään 2 m3:n kokoista saostussäiliötä.

Imeytyskenttää voidaan käyttää tasaisessa maastossa. Imeytysputkia varten kaivetaan noin metrin syvyiset kaivannot, joiden pohjalle, sepelisen jakokerroksen päälle, sijoitetaan imeytysputket. Jakokerroksen päälle laitetaan suodatinkerros ja kaivanto täytetään täytemaalla. Täytemaa on hyvä muotoilla kumpareiksi sadeveden poisvalumisen edistämiseksi. Talvella imeytyskentän päältä ei tule poistaa lunta, puhdistamokenttä tulee sijoittaa tontilla muutenkin niin, ettei sen yli kulje kuormitusta lisäävää ajoneuvoliikennettä.

Suodatinjärjestelmän ojastot ovat kahden metrin syvyisiä. Pohjalla jakokerroksen päällä on kokoomaputket, joiden päällä on suodatus- ja jakokerros. Imeytysputket ovat päällimmäisinä. Kaivanto täytetään täytemaalla ja puhdistuneet vedet johdetaan avo-ojaan, järveen tai jokeen. Saostussäiliön mukana on aina tarkat asennusohjeet eri sovelluksille.

Pienpuhdistamo

Biologis-kemiallinen pienpuhdistamo on hyvä ratkaisu erityisesti vaativissa olosuhteissa eli silloin kun ollaan pohjavesialueella, lähellä vesistöjä tai maasto on kallioinen. Järeämmät järjestelmät kykenevät puhdistamaan kaikki kakkosasunnon mustat ja harmaat jätevedet. Nämä vaativat usein sähköliittymän ja säännöllistä huoltoa kemikaalien lisäämisen ja saostussäiliöiden tyhjennyksen muodossa. Käyttökulut ovat 200 - 350 ? / vuosi.

Pelkille pesuvesille riittää vaatimattomampi suodatinlaitteisto. Näitä löytyy sekä maahan upotettavia että jopa maan päälle asennettavia. Harmaavesijärjestelmät eivät vaadi yleensä sähköä, mutta suodatusyksiköt niissäkin pitää säännöllisesti vaihtaa.

Jätevesijärjestelmän kustannukset

Jätevesijärjestelmän suunnitteluun ja kustannuksiin vaikuttaa oleellisesti se, miten käymäläratkaisu on toteutettu, sillä vesi-wc vaatii myös jäteveden käsittelyltä enemmän kuin pelkkä "harmaan veden" käsittely. Puhdistusjärjestelmän kustannuksiin vaikuttaa valitun järjestelmän ohella olemassaolevan järjestelmän tai sen komponenttien (esim. vanhat saostuskaivot) hyödyntämiskelpoisuus sekä rakentamisen, ylläpidon ja huollon järjestäminen. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan jätevesijärjestelmän hankinta- ja rakennuskustannukset vaihtelevat 500 - 6000 euron välillä.

Asiantuntija auttaa

Haja-asutusalueen jätevesiasioissa on aina syytä ottaa yhteys asiantuntijaan, ensivaiheessa kunnan ympäristöneuvontaan. Uusi asennus asettaa päävastuun suunnittelijalle. Suunnittelijan tulee yhdessä omistajan kanssa päättää miten jätevesien käsittelyjärjestelmää käytetään, huomioiden kunnan erityismääräykset. Toimenpide- tai rakennuslupaa haetaan rakennustarkastajalta, joka valvoo toteutuksen.

Tarkempaa tietoa aiheesta antaa Suomen Ympäristökeskus SYKE kotisivuillaan www.ymparisto.fi sekä Hyvä Jätevesien Käsittely - esitteessään.

Sauna viihtyisäksi - huomioi ilmanvaihto

• Tulosta

Erilaiset trendit ovat vaikuttaneet myös saunan ulkonäköön ja viihtyvyyteen. Oikeankokoinen kiuas, hyvä ilmanvaihto ja valaistus ovat oleellisia saunan suunnittelussa. Meille suomalaisille sauna on keskeinen osa elämää ja muutakin kuin peseytymispaikka. Sauna on rentoutumispaikka, jossa mieli ja koko keho rentoutuu.

Lue lisää: Sauna viihtyisäksi - huomioi ilmanvaihto