Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Hiilijalanjälki huomioon alusta alkaen

Rakennusmateriaalien valmistus ja rakennusten käyttö aiheuttavat Suomessa noin kolmasosan kaikista ilmastopäästöistä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Sen saavuttaminen on mahdollista myös rakentamisessa, jos rakentamisen hiilipiikki saadaan leikattua alas. Rakentamisen ja käytön aikaisen energiankulutuksen rinnalla tulee seurata rakennuksen koko elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Myös uusi jätelaki vie kohti hiilineutraaliutta ja kiristää erityisesti rakennus- ja purkujätteitä. Määräys edellyttää, että rakennuttajan on suunniteltava ja toteutettava rakennus- ja purkuhanke siten, että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta jätettä.

Kuva: Rakennushankkeen CEN/TC 350-standardiperheen mukainen elinkaarimalli (Lähde: YM)

Hiilijalanjälki kuvaa rakennuksen elinkaaren aikaista vaikutusta ilmastoon. Yksittäisen rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset syntyvät rakennuksen rakentamisvaiheesta, johon kuuluvat rakennuksen materiaalien valmistus, kuljetus sekä rakennustyömaa, sekä rakennuksen käyttövaiheessa kunnossapito, korjausrakentaminen, energian ja veden käyttö, sekä rakennuksen elinkaaren loppu, johon kuuluvat purkaminen ja materiaalien loppukäsittely ja -hyödyntäminen. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. 

Rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia voi eri vaiheessa tuumia ja  samalla miettiä, mihin voi itse toimillaan ja valinnoillaan vaikuttaa. Seuraavassa eri vaiheiden noin prosenttiosuus rakennuksen hiilijalanjälkeen koko elinkaaren aikana ja esimerkkejä pohdittavaksi vihreämpään rakentamiseen.

   1. Rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden valmistus (n. 26%)

  • kuljetuskustannus, kotimaisuus, lähiympäristön tuote
  • millä energialla tuote valmistetaan
  • mistä materiaalista, onko uusiutuvaa, kierrätettyä, hiiltä sitovaa

 2. Rakentaminen, työmaatoiminnot  (n. 4%)

  • ostojen keskittäminen (vaikuttaa työmaan rahtikuluihin)
  • paikalliset palvelut ja työvoima
  • pitkäikäiset materiaalit
  • materiaalien kierrätettävyys
  • energiatehokas ja tiivis rakennus
  • suunnittelemalla rakennus muuntuvaksi eri elämänvaiheissa

 3. Käyttö ja korjaus  (n. 63% + 6%)

  • uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä
  • veden kulutusta säästäen
  • energiatehokkaat kodinkoneet, valaisimet
  • ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ja säädeltävyys

4. Rakennuksen purku (n. 1%)

  • kuljetuskustannukset loppukäyttöpisteeseen
  • kierrätykseen kelpaava materiaali

 

Energiamääräykset perustuvat kokonaisenergiankulutukseen

Rakentamisen ympäristöohjaus Suomessa on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. Kun uusien energiamääräysten myötä on siirrytty uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen, on uudisrakentamisen energiatehokkuudessa tämän jälkeen vain niukasti kiristämisvaraa. Asetuksissa on vaatimukset mm. rakennuksen ostoenergiankulutukselle, kokonaisenergiankulutukselle, ilmanpitävyydelle, lämmönläpäisykertoimille ja lämpöhäviölle. Rakennuksen teknisten ominaisuuksien parantaminen saattaa esimerkiksi kasvattaa kustannuksia ja päästöjä valmistusvaiheessa, mutta sen ansiosta talon elinkaaren aikainen energiankulutus, ympäristökuormitus ja kustannukset voivat pienentyä huomattavasti.

 

Hiilijalanjälki huomioon suunnitteluvaiheessa

Merkittävimmät päätökset rakennusten elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista tehdään jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun jälkeiset rakennusmateriaalien hankinnat ja urakointi toteuttavat suunnitelmaa, eikä niiden kautta voida kokonaan kuroa umpeen suunnitteluvaiheessa mahdollisesti toteuttamatta jääneitä ympäristötavoitteita. Suunnittelussa ja rakentamisessa tehtyjä valintoja ei voi aina muuttaa käytön aikana tai muuttaminen on kallista.

Huolelliset materiaalivalinnat edellyttävät, että hankintojen valmisteluun voidaan käyttää tarpeeksi aikaa, osaamista ja harkintaa.  Kustannuksia vertailtaessa ei voi tarkastella vain investointeja, vaan elinkaaren mittaan kertyvät kustannukset ovat oleellisia. Samoin rakennuksen energiankulutus ja ylläpito on huomioitava koko käyttöajalta.

 

Luonnonmukainen rakentaminen tai passiivitalo

Ekologisesta rakentamisesta puhuttaessa on tärkeä tunnistaa kaksi erilaista tapaa toimia: luomurakentaminen ja passiivitalon rakentaminen. Luonnonmukainen rakentaminen edustaa konservatiivista rakentamista, jossa korostuvat hengittävät rakenteet, luonnonmukaiset materiaalivalinnat, painovoimainen ilmanvaihto yhdessä kierrätyksen ja jätteiden paikallisen käsittelyn ohella. Passiivitalon tai matalaenergiatalon rakentamisessa puolestaan korostuvat runsas talotekniikka, erittäin tiivis rakennusvaippa ja koneellinen ilmanvaihto. Asumisen kannalta keskeisenä erona on, että luomutalon ekologinen kestävyys perustuu osin asukkaan omaan aktiivisuuteen ja viitseliäisyyteen. Passiivitalo sen sijaan toimii itsestään eikä ole niin riippuvainen asukkaan panoksesta. Hiilijalanjälkinäkökulmasta molemmilla tavoilla päästään kestävään lopputulokseen. Omakotitalo voi olla myös sekoitus molempia tyylejä.

Kysyttäessä omakotirakentajilta millaisia asumisen hiilijalanjälkeä pienentäviä asioita rakentamisessa ja asumisessa huomioitiin, nousee pinnalle erityisesti jätteiden lajittelu ja kierrätys, energia- ja ilmastoystävälliset talotekniset ratkaisut, energiatehokas runkoratkaisu ja vähäpäästöinen tulisija. Seuraavassa on esitetty vuoden 2021 omakotirakentajien mainitsemat yleisimmät ratkaisut hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

 

Tukea ympäristöystävällisiin valintoihin?

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) tai kunnalta voi hakea energia-avustuksia rakennusten energiatalouden parantamista varten. Joillakin alueilla tietyt ratkaisut, esimerkiksi maalämpöputkiston poraus, voi kuitenkin olla kiellettyä. Lupaa siihen on käytännössä mahdotonta saada, jos sitä hakee merkittävän pohjavesialueen tuntumaan. Kannattaakin ottaa hyvissä ajoin selvää, millaisia mahdollisia ympäristöystävälliseen rakentamiseen liittyviä kannustumia tai esteitä asuinalueellasi on.

 

Kiinnitä huomiota valinnoissasi näihin asioihin:

  • Onko kunnassasi/alueellasi joitakin kannustimia tai esteitä rakentamisen ratkaisuihin
  • Suosi lähellä tuotettuja/kotimaisia tuotteita (ei pitkiä rahteja)
  • Materiaalivalinnoissa uusiutuvien, kierrätettyjen ja hiiltä sitovien materiaalien käyttöä
  • Mahdolliset ympäristösertifikaatit ja tunnustukset helpottavat vertailua
  • Suunnittele talon pohjaratkaisut muuntojoustavaksi, jolloin asunto palvelee vielä vuosikymmenten päästä
  • Vältä ylimääräisiä työmaarahteja esimerkiksi keskittämällä ostoja/tavarantoimituksia
  • Käytä paikallisia palveluja ja työvoimaa
  • Valitse pitkäikäisiä materiaaleja ja vältä materiaalihukkaa
  • Huomioi rakennusmateriaalien kierrätettävyys
  • Talon rakenteet energiatehokkaita ja tiiviitä
  • Uusiutuvien energiamuotojen (aurinko, maalämpö, puu) hyödyntäminen lämmityksessä
  • Ilmanvaihtojärjestelmän hyvä lämmöntalteenotto/hyötysuhde
  • Energiatehokkaat kodinkoneet, laitteet ja valaisimet

Lähteitä

Ympäristöministeriö, www.ym.fi

Rakennustutkimus RTS Oy