Vältä virheet

• Tulosta

Kestävä koti syntyy viisaiden energiavalintojen, fiksujen materiaalien ja hyvän suunnittelun yhdistelmästä. Tässä artikkelissa muutamia seikkoja, joihin panostamalla rakennusprojekti onnistuu varmemmin, vältytään ikäviltä virheiltä ja pienennetään rakenteiden vaurioitumisriskiä.

1. Varaa riittävästi aikaa ja panosta laadukkaaseen suunnitteluun. Ota huomioon tontin olosuhteet ja asemakaavamääräykset. Myös tilojen tarpeen kartoittaminen ja mukautuminen muuttuviin tarpeisiin on huomioitava. Suunnittelusta kannattaa myös maksaa: Hanki tueksi ammattilaiset, kuten pääsuunnittelija ja vastaava mestari. Arkkitehti- ja rakennesuunnittelun ohella on myös kuultava LVI-suunnittelijaa ja sähkösuunnittelijaa. Joskus myös piha- ja sisustussuunnittelijoiden panos on tarpeen.

2. Huolehdi laadukkaasta rakennustyöstä. Erittäin suuri osa esiintyvistä vioista johtuu huonosta tai huolimattomasta rakennustyöstä. Huolimattomuus tai ammattitaidon puute voi johtaa jo nopeasti vakaviin vaurioihin. Tärkeätä tässä on osaavan vastaavan työnjohtajan valinta. Kysy kokemukset ja pyydä suositukset. Suhtaudu kriittisesti omiin taitoihin ja ajallisiin resursseihisi. Osta ammattitaitoa vaativat työt alan kokeneelta ammattilaiselta.

3. Varaa riittävästi joustoa aikatauluun ja budjettiin. Kilpailuta projektin eri vaiheet ajoissa, jotta sinulla on aikaa vertailla vaihtoehtoja ja toimitussisältöjä. Kiire rakentamisessa on laatu- ja turvallisuusriski. Kustannuksia on tärkeä seurata projektin kaikissa vaiheissa ja budjetin ylittymiseen kannattaa varautua aina. Pankit antavat usein suosituksen 10 % ylitykseen varautumisesta.

4. Rakennuksen valmistumisen jälkeisestä hoidosta ja kunnossapidosta huolehtiminen. Huoltokirja on tärkein apuväline rakennuksen ylläpidossa ja huollossa. Ilman asianmukaista, säännöllistä huoltoa ja tarpeen mukaisia korjauksia isot remontit voivat tulla eteen ennakoitua aiemmin. Siksi on hyvä tarkkailla talon kuntoa säännöllisesti, tarkistaa sokkelit ja salaojakaivot, putsata rännikaivot ja räystäskourut, käydä katolla, tarkistaa julkisivuverhouksen kunto jne. Oikeaoppisella ja riittävällä huollolla rakennus pysyy hyvässä kunnossa useita sukupolvia.

5. Rakennusteknisesti kestävät ratkaisut

• Puurakenteinen ulkoseinä edellyttää pitkiä räystäitä (vähintään 50 cm), lyhyet räystäsrakenteet varustetaan ns. myrskypellillä.
• Sokkelikorkeuden (korkeus maan pinnasta julkisivuverhouksen alapintaan) tulee joka paikassa olla yli 30 cm.
• Sadevesi- ja salaojitusjärjestelmä on aina tehtävä huolella niin, että kaikki rakennuspaikalla/rakennuksen alla oleva tai sinne johtuva vesi poistuu esteettä poispäin rakennuksesta (ks. kuva).
• Vesikaton on oltava riittävän jyrkkä (kaltevuus mielellään ≥1:3) ja sen alla on aluskate.
• Vesikaton alla olevan yläpohjatilan tuulettumisen on oltava tehokasta. Katteen ja eristeen välillä on oltava vähintään 75 mm:n tuuletusrako. Ilman on esteettä päästävä kulkemaan räystäällä olevien rakojen kautta katteen alla ja purkautumaan edelleen päätykolmiossa tai harjalla olevien tuuletusaukkojen kautta pois.
• Ranka- tai sisäpuolelta lisäeristetyissä (yli 50 mm:n eriste) hirsirakenteisissa taloissa sekä ulkoseinissä että yläpohjissa on käytettävä höyrynsulkua eristemateriaalista riippumatta. Höyrynsulku on asennettava ehdottoman tiiviisti ja läpivientikohdat on tiivistettävä huolella ilmanpitäviksi. Joskus höyrynsulun sijasta riittää ilmansulku. Varmista suunnittelijalta.
• Huolehdi hyvästä energiatehokkuudesta ja hyvästä ilmanvaihdosta.
• Mahdollinen tuulettuva alapohja on toteutettava niin, että alapohjatilan tuulettuminen on tehokasta. Alapohjatilaan on järjestettävä riittävän suuri huoltoluukku, josta käsin huoltotoimenpiteet ovat mahdollisia. Alapohjatilaan ei saa jättää roskia, orgaanista jätettä jne., eikä alapohjatilassa saa olla seisovaa vettä. Varmista tuuletuksesta suunnittelijalta.

6. Märkätilasuunnittelu

• Märkätiloissa on huolehdittava riittävästä veden- ja kosteuden eristyksestä. Märkätilan lattiat on aina vedeneristettävä huolellisesti ja seinille on tehtävä ylösnosto ainakin 100 mm:n korkeuteen. Rasitetuimmissa kohdissa vedeneristys tehdään aina myös seinälle.
• Märkätilojen seinät suositellaan aina tehtäviksi lahoamattomista, elämättömistä ja kestävistä materiaaleista.
• Käytetystä seinämateriaalista riippumatta märkätilojen seiniin tulee aina tehdä vedeneristys. Erityisellä huolella on käsiteltävä nurkat, mahdolliset saumat sekä eri materiaalien liitoskohdat ja läpivientikohdat.
• Rankaseinien yhteydessä on turvallisinta käyttää metallirankaa ja tehtaalla valmiiksi vedeneristettyä kuitusementtilevyä.
• Rakentamisessa on aina syytä käyttää laadukkaita ja luotettavasti testattuja materiaaleja sekä testien lisäksi käytössä hyväksi havaittuja rakenneratkaisuja.

Talon ulkopuolella vettä tulee taivaalta ja maasta. Muista myös lumiesteet ja routaeristys lähellä maanpintaa sekä sokkelin/kellarin seinän oikeaoppinen vedeneristys.

Ulkoseinärakenteiden yleisimmät kosteus- ja homevaurioiden syyt (Sisäilmayhdistys ry)

• Sisäilman kosteuden diffuusio rakenteen kylmiin osiin
• Kosteuden kulkeutuminen ilmavirtauksien mukana sisältä kylmiin tiloihin, kun rakennus on ylipaineinen kylmiin tiloihin verrattuna
• Kapillaarinen veden nousu maasta seiniin
• Kosteiden tilojen vesieristyksen puutteet
• Rakenteen sisällä oleva putkivuoto
• Ulkoseinään tai sen läpi tunkeutuva vesisade
• Tuuletusraon tukkeutuminen
• Sisäilman kosteuden tiivistyminen kylmäsiltojen kohdille tai esim. ikkunaan tiivistyneen kosteuden valuminen
• Sadeveden ja lumen sulamisvesien valuminen rakennukseen päin sekä puutteellinen sadevedenpoistojärjestelmä