Uudet säädökset suosivat puulämmitystä
Noin 90 %:iin omakotitaloista tulee mahdollisuus käyttää puuta lämmityksessä, mutta pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäkseen sen valitsee n. 10 % rakentajista ja puolet rakentajista ilmoitta käyttävänsä takkaa lämmitykseen. Puulämmitteinen kiertovesijärjestelmä on suosittu erityisesti maaseudulla, missä polttopuuta on saatavilla helposti joko omasta metsästä tai ainakin lähipiiristä. Tämä onkin yleisin syy puilla lämmittämiseen, sillä omalta tontilta kaadetuille puille, hakkuujätteille tai muulle ”roskapuulle” ei tarvitse laskea hintaa. Puiden kanssa touhuava voi summata myös siitä saatavan hyötyliikunnan edukseen.
Puulämpökattilat
Lämmön lähteenä voi olla joko alapalokattila tai hyötysuhteeltaan ja palamispuhtaudeltaan parempi yläpalokattila. Puukattilat varustetaan energiavaraajalla, jolloin puusta vapautuva lämpöenergia saadaan lähes kokonaan käyttöön. Kattilat jaetaan kolmeen pääryhmään. Ala- ja yläpalokattiloiden toiminta selittyy jo nimissä. Kolmas on käänteispolttokattila, jossa puu ensin kaasuuntuu, minkä jälkeen kaasu johdetaan jälkipoltintilaan, jossa puukaasu palaa puhtaasti korkeassa lämpötilassa.
Tulisijalämmitys
Puu-uuni hankitaan yli 90 %:in uusista taloista, mutta vain harvoin sitä käytetään talon ainoana lämmöntuottajana. Omakotirakentajista kolmannes hankkii tulisijan jatkuvaa lämmityskäyttöä ajatellen, lopuilla se on varalämmittimenä, jota käytetään silloin tällöin lämmitys- tai tunnelmatarkoituksessa. Mikäli tulisijan avulla halutaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa, pitää sitä lämmityskauden aikana käyttää lähes päivittäin. Oli sitten lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, ainakin lämmön siirto pysähtyy sähkön puutteen vuoksi välittömästi, joten sähkökatkosten aikana tulisija on oiva varajärjestelmä.
Hakelämmitys
Haketta käytetään yleensä omakotikokoluokkaa suuremmissa kohteissa kuten maatilojen lämpökeskuksissa, suuremmissa kiinteistöissä ja aluelämpölaitoksissa. Hakelämmitys varastotiloineen on hankintahinnaltaan kallis ja vaatii suhteellisen paljon työtä, kun otetaan huomioon myös polttoainekeruu. Hakelämmitys valitaankin pääasiassa silloin, kun polttoaine hankitaan omasta metsästä. Hakelämmityksessä puusta pilkottu hake syötetään esim. ruuvisyöttölaiteella kattilaan. Syöttö tapahtuu automaattisesti säätölaitteiden ohjauksella. Hake vaatii oman kattilajärjestelmänsä ja hakevaraston, jonka suurin koko kattilahuoneen yhteydessä on 500 litraa. Tuhkan ja puhdistuksen lisäksi huoltotoimenpiteitä vaativat poltin ja syöttäjä.
Pellettilämmitys
Uusin tulokas Suomen puulämmitysmarkkinoilla on pelletti. Se on tiiviiksi, noin kynän vahvuisiksi ”tapeiksi” muotoon puristettua puumassaa, jota voidaan käyttää sekä pellettikattiloissa että erityisissä pellettitakoissa. Pelletti on ympäristöystävällinen, uusiutuva energialähde. Pellettejä käytettäessä polttoaineen syöttö voidaan automatisoida, jolloin lämmittäminen on vaivattomampaa kuin perinteisellä klapilämmittimellä. Pellettilämmitys sopii parhaiten yhteen lattialämmityksen kanssa. Lämmönlähteeksi sopivat varta vasten tehdyt pellettikattilat tai yhdistelmäkattilat, joissa on pellettipolttimen liitäntämahdollisuus. Lisävarusteena tarvitaan kierukkapoltin ja säiliö, jossa pellettiä varastoidaan. Kattilat toimivat automaattisesti, joten vain tuhkan poistosta ja tulipesän puhtaudesta tulee huolehtia säännöllisesti. Tuhka on puhdasta, ja sitä voidaan käyttää maanparannusaineena nostamaan maan pH:ta. Markkinoilta löytyy myös monen tehoisia automaattisia pellettitakkoja. Tulisijoissa pellettiä voidaan polttaa myös erilaisissa polttokoreissa.Pellettijärjestelmä yleistyi aluksi nopeasti myös pientalojen lämmitysratkaisuna. Pelletin suosio on kuitenkin vähentynyt, ainoastaan noin 2 % uudisrakentajista valitsi pellettilämmityksen.
Lisätietoa
