• Tulosta

Koronaepidemia on saanut ihmiset toteuttamaan omakotiasumisen unelmia. Lisäksi kotona tehtävä etätyö on tullut jäädäkseen ja tuonut lisätilan tarvetta. Omakotitaloja rakennetaan eniten isoihin kaupunkeihin, niiden kehyskuntiin ja maakuntakeskuksiin. Tilastokeskuksen mukaan top-5 kaupunkia omakotirakentamisessa ovat Espoo, Oulu, Vantaa, Helsinki ja Jyväskylä. Nämä kaupungit kattavat noin neljäsosan koko maan rakennusluvista. Rakennuslupien käsittely kestää kunnasta riippuen 1–3 kuukautta.

Lupahakemukset ajoissa 

Kunnat ovat tonttitarjonnan kannalta avainasemassa, sillä niillä on kaavoitusmonopoli. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset huolehtivat rakentamista koskevien lupien käsittelystä ja rakennustyön aikaisesta valvonnasta. Lisäksi he huolehtivat rakennetun ympäristön valvonnasta. 

Varsinkin suurimmissa kasvukeskuksissa tonttipula varjostaa omakotirakentamisen kasvua. Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta onkin vetovoimatekijä kunnille koosta riippumatta. Tarvitaan sekä tiiviitä taajamatontteja että väljempiä tontteja hieman etäämmältä keskuksista.

Omakotirakentajilta kysyttäessä rakennuslupaan liittyvä byrokratia on yleisin syy omakotihankkeen viivästymiselle. Kannattaakin olla hyvissä ajoin yhteyksissä omaan rakennuskuntaansa, josta usein saa myös tietoa, kauanko lupakäsittely keskimäärin vie aikaa. Projektin alkuvaiheessa on hyvä perehtyä rakennusviranomaisten vaatimuksiin ja huomioitava luvansaannin vaatima käsittelyaika hankkeen aikataulutuksessa. Jälkimmäisestä hankalan tekee se, että lupakäsittely vaihtelee kuntakohtaisesti; tyypillisesti luvansaanti kestää noin 1–3 kuukautta, mutta etenkin isommissa kaupungeissa ja haastavammissa kohteissa yli puoli vuotta ei ole poikkeuksellista. Iso osa kunnista on ottanut käyttöönsä Lupapiste-asiointipalvelun, jolla voi sähköisesti hoitaa yhteydenpidon viranomaiseen sekä hoitaa rakentamiseen liittyvän lupa-asioinnin aina ennakkokyselystä hankkeen päättymiseen saakka.

Valvontaa luvan myöntämisestä loppukatselmukseen

Viranomainen tar­kastaa mm. rakennuksen paikan ja kor­koaseman. Rakennusvalvontaviranomaiset vaativat tehtäväksi erilaisia tarkastuksia rakennustyön edetessä. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien ja myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Tarkastukset riippuvat kunnan vaatimuksista ja ne on ilmoitettu luvan myöntämisen yhteydessä. Yleensä katselmuksiin kuuluvat pohja-, sijainti-, rakenne-, savuhormi-, muutto- ja loppukatselmus. Vuonna 2018 voimaan tulleen Kosteushallinta-asetuksen mukaan rakennukselle tulee tehdä myös kosteushallintaselvitys ja -suunnitelma.

Peruskatselmusten lisäksi voidaan tarvita tarkennuksia ja esim. sähköurakoitsijalla on velvollisuus tarkistaa omat sähkötyönsä ja tehdä niistä tarkastuspöytäkirja, josta myös rakentaja tarvitsee kopion. Jo ennen rakennustöiden aloitusta on pidettävä aloituskokous, jossa käydään läpi tulevaa rakennushanketta ja varmistetaan vastuuhenkilöiden tehtävät. Aloituskokouksessa on oltava mukana vähintään rakennuttaja tai hänen edustajansa, pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja sekä rakennusvalvonnan edustaja. Rakentajan täytyy ilmoittaa myös rakennustöiden aloittamisesta rakennusvalvojalle ja varmistaa, että tarkastusasiakirja sekä käyttö- ja huolto-ohje tehdään riittävässä laajuudessa. Kotitalouksilla on myös velvollisuus antaa verottajalle tietoja rakentamisesta.

Rakennushankkeesta kuultava naapureita

Rakennuslain mukaan rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapureille. Naapureilla tarkoitetaan keskuksissa viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa ja haja-asutusalueilla rajanaapureita. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Käytännössä tämä tarkoittaa jonkinlaisen kyltin pystytystä rakennuspaikalle.

Koska naapureilla on myös valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä, on käytännössä järkevää aloittaa talon suunnittelutyöt vasta sitten, kun rakentaja on tavannut rakennustarkastajan ja naapurit. Tällä lain kohdalla on pyritty pääsemään eroon tilanteista, joissa naapuri saa tiedon rakentamisen alkamisesta vasta, kun kaivinkone tulee tontille.

Rakennuspaikalla on lisäksi toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi sekä naapurien kuulemiseksi. Tästä katselmuksesta on ilmoitettava naapurikiinteistöjen haltijoille ja rakennustarkastajalle.

Rakennusoikeus ja kerrosala

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettavaksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina.

Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin tontille rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Tämä antaa mahdollisuuden paksumpaan lämmöneristämiseen ja kunnolliseen ilmarakoon esim. tiiliverhouksen taakse ilman, että rakennusoikeutta ylitetään. Samalla edistetään kehitystä kestävämpään ja ympäristöystävällisempään rakentamiseen.

Työsopimukset

Moni rakentaja tekee omin voimin sen minkä osaa ja jaksaa, mutta jokainen ra­kentaja joutuu käyttämään jossakin vai­heessa myös vierasta työvoimaa. Tällöin rakentaja joutuu tekemään työsopimuk­sen ja toimimaan näin ollen myös työn­antajana. Yleensä edullisinta, mutta sa­malla paljon paperisotaa aiheuttavaa, on palkata työmaalle työntekijä suoraan ra­kentajan palvelukseen.

Työsopimuksen seurauksena rakentaja joutuu huolehti­maan mm. ennakonpidätyksistä, työnan­tajan sosiaaliturvamaksuista, työeläke­maksusta ja lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Sopimus voidaan tehdä jo­ko yksittäisen työntekijän kanssa tai työ­porukan yhteisenä sopimuksena.

Vastaava työjohtaja

Muut sopimukset

Suurin osa rakennushankkeissa tapahtu­neista epäselvyyksistä johtuu siitä, että sopijapuolet muistavat sovitut asiat so­pimuksen teon jälkeen eri tavoin. Täl­löin sopimusvaiheessa on ehkä unohtu­nut kaksi tärkeää asiaa; sopimuksen kes­keisen sisällön läpikäynti ja kirjallisen so­pimuksen teko. Kirjalliset sopimukset kannattaa teh­dä kaikissa niissä tilanteissa, joissa so­vitaan suorituksista ja korvauksista, on sitten kyseessä talokauppa, ikkuna- tai ovikauppa tai muu merkittävä hankinta. Kun rakennuttajana toimii luonnollinen henkilö, sopimukset kuuluvat myös ku­luttajansuojan piiriin.

Kuluttajansuojalais­sa säädetään mm. talopakettien, ikkunoi­den, kalusteiden jne. tuotepalvelutoimi­tuksien toimitusehtojen muodoista sekä pienurakkasopimuksista. Näiden tuottei­den ja palvelujen myyjät ovat velvollisia kaupanteon yhteydessä ostajan kysymät­tä antamaan kyseiset lainmukaiset toimi­tusehdot ostajalle tutustumista varten. Niihin kannattaa myös tutustua. 

Keskeiset rakennusviranomaisten katselmukset

• Tontilla tehdään rakennuksen paikan merkitseminen (paalutus) ennen varsinaista rakennustöiden aloitusta. Yleisimmin tämä tehdään, kun tontti on raivattu ja pintamaa kuorittu.
• Pohjakatselmuksessa peruskuopan kaivuun ja/tai louhintatöiden valmistuttua katsotaan, että pohjamaa on rakentamiseen kelvollista.
• Sijaintikatselmus on toimenpide, jossa tarkistetaan, että paikka, korkeusasema ja päämitat ovat oikein. Tarkastus tehdään, kun perustukset on tehty ja muotti laudoitettu.
• Rakennekatselmus tehdään, kun kantavat rakenteet ovat valmiit ja vielä nähtävissä.
• Savuhormikatselmus suoritetaan, kun savuhormi on asennettu ja ennen kuin se peitetään.
• Vesi- ja viemärilaitteiden katselmus sekä ilmanvaihdon katselmus, kun asennustyöt on tehty ja ilmanvaihto säädetty.
• Sähkölaitteiden tarkastuksen hoitaa sähköurakoitsija.   Urakoitsijan allekirjoittama sähkölaitteiden käyttöönottokatselmuspöytäkirja on esitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä.
• Loppukatselmus suoritetaan, kun rakennus pihajärjestelmineen on valmis. Se on tehtävä rakennusluvan voimassaoloaikana. Usein muutto halutaan tehdä ennen loppukatselmusta. Tällöin voidaan tehdä muuttokatselmus ennen varsinaista lopputarkistusta. Käyttöönotettavan osan tulee silloin täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset.