Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Kosteusvauriot vanhan kesämökin pesutiloissa?

Kysymys: Koskevatko rakentamismääräyskokoelman säännökset kesämökin vuonna 2003 rakennetun mökin kosteissa tiloissa ilmenneitä kosteusvaurioita?

Tausta: Kysymyksen esittäjä on ostanut vuonna 2003 rakennetun kesämökin, jonka hirsisen saunarakennuksen pesutiloista on löytynyt kaupan teon jälkeen kosteusvaurioita. Vesieristettä on taustatietojen mukaan tiloissa ollut vain lattiakaivon ympärillä sekä pesuhuoneessa 10x10 laatan takana, joka oli nostettu ylös seinälle.

Vastaus: Kysymyksen esittäjän tarkoituksena on ilmeisimminkin selvittää, onko myyjällä jonkinlaista vastuuta kosteusvaurioiden korjaamisen suhteen. Olennaista asiassa on, että pesutiloissa on ilmennyt kosteusvaurio. Tällöin myyjän vastuun kannalta ei ole merkitystä, onko esim. vesieristykset tehty säännösten mukaisesti – vastuu kosteusvaurioista voi tulla joka tapauksessa kyseeseen, jos lainsäädännössä asetetut virheen edellytykset täyttyvät ja virheeseen vedotaan lain edellyttämin tavoin. Todettakoon kuitenkin, että mikäli pesuhuoneen vesieristys olisi niin puutteellinen kuin kysymyksessä on esitetty, kyse on hyvän rakennustavan vastaisesta menettelystä.

Reklamointi kohtuullisessa ajassa

Ostajan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että virheestä reklamoidaan yksilöidysti myyjälle. Lisäksi ostajan tulee pyrkiä esittämään vaatimuksensa siinä määrin yksilöitynä kuin se on käytettävissä olevien tietojen perusteella mahdollista. Maakaaren 2 luvun 25 §:n mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita.

Mitä määritelmä ”kohtuullisessa ajassa” sitten tarkoittaa käytännössä? Kuluttajavalituslautakunnan (nyk. kuluttajariitalautakunta) ratkaisukäytännön perusteella voidaan karkealla tasolla todeta, että reklamaatio on tehty ajoissa, jos virheestä on reklamoitu 3-4 kuukauden kuluessa siitä, kun virhe olisi tullut havaita. Toisinaan myös myöhemminkin tehty reklamaatio on oikeuttanut vaatimusten esittämiseen. Tämä johtuu siitä, että kussakin tapauksessa harkinta täytyy tehdä tapauksen ominaispiirteet huomioiden.

Lisäksi virheeltä edellytetään tiettyä vaikutuksellisuutta siten, että aivan vähäiset virheet eivät johda myyjän virhevastuuseen. Tässä tapauksessa kyse on kosteusvauriosta, jolloin voidaan lähteä siitä, että virhekynnys on ylittynyt. Jos kuitenkin kyseessä on virhe, josta myöskään myyjä ei ole ollut tietoinen eikä hänen olisi pitänytkään olla tietoinen, kyse ns. salaisesta virheestä – virhe on tullut yllätyksenä kummallekin osapuolelle. Tässä tapauksessa virheeltä edellytetään, että kiinteistö poikkeaa salaisen virheen vuoksi laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

Jos kosteusvauriot ovat seurausta nimenomaan kysymyksessä esitetyistä vesieristeratkaisuista ja myyjä on ollut niitä esim. mökin rakentamisen yhteydessä tai remonttia tehtäessä toteuttamassa, hän on luonnollisestikin tietoinen virheellisistä ja vahingot aiheuttaneista ratkaisuista, jolloin virheeltä ei edellytetä salaisen virheen korotetun virhekynnyksen täyttymistä.

Mikäli esitetystä kosteusvauriosta reklamoidaan ajoissa, myyjän virhevastuu saattaa hyvinkin tulla kyseeseen. Tarkempien johtopäätösten tekeminen edellyttäisi kauppakirjaehtojen ja yllä mainittujen vaikutuksellisten tosiseikkojen varmistamista.

 

Kirjoituksen on laatinut Asianajotoimisto Veneskoski Oy:n lakimies.

Veneskoski Logo

www.veneskoski.com

 

Lue myös: Omakotitalon rakentajavastuu ja oikea-aikainen reklamointi virheellisestä työsuorituksesta