Suomirakentaa.fi

Neuvontaa rakentajille ja remontoijille

Jätevesiasetuksen merkitys kiinteistöille

Huhtikuussa 2017 uusittu jätevesiasetus kohtuullistaa aiemmissa asetuksissa annettuja ohjeita. Uutta on, että aikataulu valmistumiselle on annettu vain ranta- ja pohjavesialueelle. Näillä alueilla remontti pitää olla valmis 31.10.2019 mennessä. Tällaisia kiinteistöjä on arvioitu olevan noin 100 000 kpl. Jatkossa kiinteistökohtaisten jätevesien on täytettävä ns. perustason vaatimukset enää vain pohjavesialueilla ja vesistöjen rannalla noin 100 metrin päässä rannasta. Aikaisemmin näitä erityisalueita on koskenut kireämpi vaatimustaso, joka edellytti tehokkaita biologis-kemiallisia panospuhdistamoita.

 


Ketä uudistus koskee

Jos kiinteistö sijaitsee ranta-alueella tai pohjavesialueella, jätevesisääntelylle on annettu aikataulu 31.10.2019 mennessä. Uusi jätevesiasetus määrittää ranta-alueeksi 100 metrin vyöhykkeen vesistöstä. Etäisyys mitataan rakennuksen seinään ja jokaista rakennusta, jossa jätevettä voi syntyä, tarkastellaan erikseen. Vesistöllä tarkoitetaan järven ja meren rantoja sekä muita luonnollisia vesialueita, kuten lampia ja puroja. Laki määrittelee tietyt puhdistustasot, mutta kunnat voivat asettaa omat tiukemmat vaatimukset huomioon ottaen paikalliset olosuhteet. Mökkikunnan viranomaisilta kannattaa siis kysyä ennen kuin ryhtyy uudistamaan laitteistoa.

Muilla kuin pohjavesialueilla ja hieman kauempana rannasta olevilla kiinteistöillä voi edetä oman aikataulun mukaan ja vanhan kiinteistön talousvesien käsittelyn tulee täyttää perustason vaatimukset vasta, kun kiinteistössä tehdään vesi- ja viemärijärjestelmän korjaus tai uuden rakentamiseen verrattava remontti tai laajennus. Uudet kiinteistöt on aina rakennettava vaatimusten mukaisesti.

Huomaa, että maatalouden rakennuksia koskevat erilaiset jätevesimääräykset.

 

Aikataulu

Siirtymäaika jatkuu siis lokakuun loppuun 2019. Edellisessä asetuksessa kevennettiin puhdistusvelvoitteita. Jos saneerattava kiinteistö voidaan kohtuukustannuksin liittää viemärijärjestelmään, ei se tarvitse tietenkään kiinteistökohtaista jäteveden puhdistamista. Uudisrakentamisessa kunta edellyttää rakennusluvan myöntämisprosessin aikana viemärijärjestelmään liittymisen.

Määräyksiin voi hakea poikkeusta, jos kuormitus on vähäinen tai käsittelyjärjestelmän parannus on taloudellisesti kohtuuttoman kallis tai elämäntilanne on erityisen vaikea. Jos kiinteistöön on tulossa liittyminen viemäriverkostoon lähiaikoina, se voi antaa syyn poikkeuslupaan, mutta tämän luvan voi saada vain 5 vuodeksi kerrallaan ja se haetaan kunnan viranomaisilta. Kiinteistön omistajan ikä vapauttaa myös puhdistusvelvoitteesta, jos vakituisesti asuva on syntynyt ennen 9.3.1943 eikä asuminen vaaranna ympäristöä. Lainsäädännön mahdollistamat poikkeamiset puhdistusvaatimuksesta eivät yleensä koske vapaa-ajan asutusta. Näistä poikkeamista kannattaa huomata ainakin, ettei eo. ikääntyneille myönnetty vapautus koske vapaa-ajan asutusta, vaan heidänkin mökkinsä jätteenkäsittelyjärjestelmä tulee olla käyttökuntoinen.

Vastuu jätevesien ympäristö- ja terveysriskeistä on aina kiinteistön omistajalla. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset toimivat näissä valvojina ja tarkastajina. Kunnille jää merkittävä harkintavalta ja käytäntö eri kunnissa on hyvin kirjavaa. Aina kannattaa kysyä oman kunnan viranomaiselta.

 

Puhdistustaso

Pienistä jätevesimääristä ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällaisia ovat sellaiset kiinteistöt, joissa vesi kannetaan kaivosta tai järvestä astioiden ja pihasaunan pesuvesiksi. Suoraan vesistöön pieniäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa. Näiden vähäisten vesimäärien käsittelyyn riittää esimerkiksi kivillä täytetty kuoppa tai kaivonrenkaista tehty pohjaton imeytyskaivo. Tällaisia kiinteistöjä ovat tyypillisesti mökkikiinteistöt.

Suurempien jätevesimäärien johtamisesta asetus määrittää kiinteistönomistajan velvollisuuksia, mm. puhdistusvaatimustasot haitta-aineille prosentteina. Vähimmäistasolla (=perustaso) jätevesien orgaanisesta aineesta on puhdistettava ja otettava talteen 80 %, kokonaistypestä 30 % ja kokonaisfosforista 70 %. Nämä luvut ovat vuosikeskiarvoja ja ne voivat vaihdella vuodenajasta, kiinteistön käytöstä ja säästä riippuen. Perustaso voidaan saavuttaa ns. maasuodatuspuhdistuksella, jossa esim. talousjätevedet ja vesivessan jätevedet johdetaan jako- ja saostuskaivoihin sekä puhdistetaan maaperässä.

Puhdistuskenttänä voi maaperän mukaan olla joko suodattamo tai imeyttämö. Tämä on yleensä hyvin toimiva, kohtuuhintainen ja vaivaton ratkaisu, jos maaperää on tontilla käytettävissä eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä vesistön lähellä. Ilman sähköä toimivan maapuhdistusjärjestelmän hankintakustannus on noin 5-6 000 euroa ja niiden huolloksi riittää yleensä se, että kaivot tyhjennetään pari kertaa vuodessa. Jos maapuhdistukseen ei pohjaveden tai vesistön vuoksi ole mahdollisuutta, pitää turvautua kemialliseen panospuhdistamiseen.

 

Maapuhdistamo

Maapuhdistamot jaetaan kahteen ryhmään jätevesien laadun mukaan. Harmaille vesille tarkoitetuissa puhdistamoissa käsitellään vain taloudesta tulevat tiski- ja pesuvedet. Kaikille vesille, myös wc-vesille, tarkoitettuihin maapuhdistamoihin johdetaan siis kaikki talouden jätevedet. Harmaat vedet johdetaan saostussäiliön kautta maahan imeytys- tai suodatusjärjestelmällä ja saostussäiliöön jäävä sakka tyhjennetään kerran vuodessa. Harmaavesisuodatin on helppo ja ekologinen ratkaisu, sillä siinä ei käytetä kemikaaleja eikä sähköä ja sen sijoittaminen tontille on helppoa. Maapuhdistamokentän vaatima tila on yleensä 2x15 metriä, mutta jos tilaa on niukasti, sen tilalle voi valita valmiin moduuliratkaisun ja tilaa tarvitaan vain noin 10 m2. Suodattimen voi laittaa nurmikon tai kallion päälle eikä asentamiseen tarvita minkäänlaisia maanrakennustöitä. Puhdistuminen tapahtuu suodattimessa ekologisella turvesuodatustekniikalla.

WC-vesille harmaasuodattimen lisäksi tarvitaan umpisäiliö, jonka pitää olla ehdottoman tiivis ja luja, sillä sen täytyy kestää maaperässä vaihtelevia oloja. Umpisäiliötä käytetään siis wc-vesien keräämiseen maapuhdistamoissa, joissa on kaksoisviemäröinti.

 

Panospuhdistamot

Panospuhdistamo koostuu saostus- ja prosessisäiliöstä, jossa biologis-kemiallinen puhdistus tapahtuu. Näiden säiliöiden toimintaa ohjataan automaattisesti ja joista puhdistunut vesi ohjataan joko ojaan, maa-suodatukseen tai imeytykseen. Saostuskaivojen lokatyhjennys tehdään pari kertaa vuodessa. Panospuhdistamot tehdään asennus- ja käyttövalmiiksi tehtaalla ja se sopii pienellekin tontille eikä se edellytä maaperältä mitään erityisominaisuuksia. Tällaisen panospuhdistamon hankintahinta alkaa noin 10 000 eurosta ylöspäin.

 

Käytä asiantuntijaa

Jätevesien puhdistusjärjestelmää uusittaessa kannattaa käyttää pätevää LVI-alan ammattilaista virheiden ja turhien kustannusten välttämiseksi. Kuntien ympäristö- ja rakennusviranomaiset auttavat vaihtoehtojen valinnassa.

 

Lisätietoja löytyy Ympäristöministeriön sivuilta www.ymparisto.fi 

Image Map