Klikkaamalla linkkiä pääset kyseiseen artikkeliinPihat ja kulkuväylät
Loma-asunnon ulkotilat oleskeluun ja hyötykäyttöön
Pihan suunnittelu on syytä aloittaa jo siinä vaiheessa kun loma-asunnon suunnittelu aloitetaan. Kun pihan suunnittelu on aloitettu ajoissa, voidaan hyödyntää tontilla jo ennestään oleva puusto, mahdolliset kalliot, kivet ja muut luonnonvaraiset ainekset. Loma-asuntoja ja loma-asukkaita on erilaisia. Jotkut haluavat mökkipihas
taan luonnollisen ja metsäisen, toiset hyvinkin puutarhamaisen ja hoidetun, osa taas nauttii mökillään kasvimaan kuokkimisesta ja oman perunamaan laittamisesta. Myös loma-asunnon käyttömäärä vaikuttaa pihan ratkaisuihin. Mikäli mökki sijaitsee kaukana ja sen käyttö on vähäistä, on järkevämpää valita mahdollisimman luonnonmukainen piha, jolloin se säilyy siistinä myös hoitamatta. Paljon mökillä oleskelevat voivat taas istuttaa pihalleen hoitoa vaativaa kasvustoa. Maaperä ja tontin mikroilmasto vaikuttavat siihen, mitkä kasvit menestyvät.
Kulkuväylät
Usein kulkuväylät syntyvät loma-asunnolla itsestään. Ihmisille vakiintuvat nopeasti samat kulkureitit ja näin syntyy pihalle luonnollisia polkuja. Mikäli kulkuväyliä kuitenkin halutaan erikseen tehdä tai korostaa on se mahdollista tehdä esimerkiksi soraa tai pihakiviä käyttämällä. Myös esimerkiksi pitkospuita tai vastaavia voi hyödyntää loma-asunnon pihalla. Kestopuuta käyttämällä puurakenteista tulee pitkäikäisempiä kuin perustavarasta toteutettuna. Pihakivivalmistajilta löytyy myös hyvin luontoon sopivia vaihtoehtoja. Kulkuväyliä voidaan myös reunustaa erilaisilla kivillä ja kasveilla.
Valaistus
Valaistus on erityisen tärkeää mökillä, jossa oleskellaan myös pimeinä vuodenaikoina. Pihavalaistuksen tärkeimpänä tehtävänä on luoda turvallisuutta ja näyttää tietä. Valaistuksella voidaan korostaa pihan tai rakennuksen kauneimpia ja näyttävämpiä kohtia ja näin luoda valon ja varjon vaihteluilla upeita näkymiä. Valaisinten sijoittelu onkin tärkeä asia joka tulee suunnitella tarkoin. Luonnollisesti valaisimia sijoitetaan ainakin mökin edustalle sekä esimerkiksi ulkokäymälälle ja pihasaunalle johtavien kulkureittien lähistölle. Pihavalaistuksen ratkaisuihin vaikuttavat asiakkaan toiveet ja budjetti. Pihavalaistuksen suunnittelussa on hyvä käyttää ammattilaisen apua. Suunnitelmia voivat laatia mm. arkkitehdit, maisema-arkkitehdit, puutarhasuunnittelijat sekä muut piha-alueiden suunnittelemiseen erikoistuneet henkilöt. Pihan valaistuksen ja sähköistyksen toteuttamiseksi on aina laadittava sähkösuunnitelma ja sähköasennuksia tekemään pitää hankkia sähköasentaja. Hyvän pihavalaistuksen tuntee siitä että se näyttää kiinteältä osalta muuta ympäristöä.
Piharakennukset
Terassit
Varsinkin kesällä loma-asunnolla vietetään paljon aikaa ulkona, hyvällä suunnittelulla saadaan ulkotiloista viihtyisiä ja toimivia kokonaisuuksia. Katetut terassit ovat luonnollisia jatkeita mökille. Terassi antaa suojan ruokailulle ja oleskelulle jopa pienellä sateella.
Myös lasitetut terassit ovat yleistyneet mökeillä koska ne antavat mahdollisuuden nauttia kesästä säästä riippumatta. Lasiseinät suojaavat sateelta ja tuulelta ja aurinkoisella säällä ne voidaan avata. Lasitetulla terassilla on myös mahdollista pidentää ulkona oleskelua aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn etenkin, mikäli terassi varustetaan infrapunalämmittimillä. Lasiterasseja on tarjolla monenlaisia alkaen pelkästä lasituksesta aina talvilämpimiin viherhuoneisiin tai talvipuutarhoihin. Joskus riittää jo pelkkä yhdeltä suunnalta suojaava tuulensuojakin parantamaan oleskelun nautittavuutta huomattavasti.
Kesäkeittiöt ja grillikatokset
Suomalaiseen mökkeilyyn kuuluu oleellisena osana ruoanlaitto ulkona. Grillaus, savustus ja parilointi sujuvat miellyttävästi erillisessä katoksella varustellussa kesäkeittiössä ja samalla ruuankäryt pysyvät poissa asuintiloista. Kun kesäkeittiö on katettu, on ulkokokkailu riskitöntä myös sateen uhatessa. Riittävän suuri katos suojaa myös ruokailijoita. Grilli voi olla tavallinen pieni pallogrilli, kaasugrilli, maahan ladottu kasa tiiliä tai suurempi kokonaisuus, jossa on huomioitu kaikki ruuanvalmistukseen liittyvät toiminnot. Tiilivalmistajilta on saatavana grillejä ja kesäkeittiöitä varten valmiita muurausohjeita, joista selviävät niin työmenetelmät kuin materiaalimenekitkin.
Varastot ja aitat
Monet haluavat mökillensä myös erillisen varasto- tai aittarakennuksen jossa voi säilyttää esimerkiksi puita ja muita tavaroita, joita ei haluta varastoida sisälle. Eristämättömät varastorakennukset ovat suhteellisen yksinkertaisia rakennettavia, jotka syntyvät näppärältä tekijältä nopeasti. Piharakennuksia löytyy myös valmiina paketteina rautakaupasta, pienen vajan tai katoksen tarpeet voi ostaa jopa henkilöauton peräkärryyn mökkimatkalla. Yhtenäistä miljöötä tavoiteltaessa mökkivalmistajilta kannattaa kysellä jo loma-asuntoa suunniteltaessa, minkälaisia varasto- tai aittarakennuksia heillä on tarjota.
Loma-asunnon lämmitysratkaisut
Loma-asunnon lämmitysjärjestelmälle asettavat vaatimukset vaihtelevat käytön mukaan. Satunnaisiin lämmitystarpeisiin kesäkaudella riittää pelkkä tulisija, kylminä vuodenaikoina mökkeilyä harrastavat taas jättäytyvät harvoin pelkän puun varaan.
Omat lisävaatimuksensa asettaa se, ettei mökillä asuta jatkuvasti. Viikkoja tyhjillään olevaa rakennusta ei haluttaisi pitää jatkuvasti asuinlämpöisenä, mutta toisaalta kylmien vuodenaikojen viikonloppukäytössä lämpöjen nostaminen pitää tapahtua nopeasti. Joskus peruslämmin ratkaisu on pakollinen, sillä esimerkiksi ympäri vuoden juokseva vesi mukavuuksineen vaatii lämpimän rakennuksen. Rakennuksen routaeristykseenkin vaikuttaa ratkaisevasti, onko rakennus jatkuvasti lämmitetty, sillä maanvaraisella alapohjalla varustetussa mökissä jatkuvasti ylläpidettävä peruslämpö estää pakkasrintaman ulottumisen perustusten alle. Myös kosteus- ja lämpötilavaihteluista johtuva rakenteiden eläminen pysyy peruslämmitetyssä mökissä helpommin aisoissa, mm. rakoiluun taipuvainen puulattia pysyy lämpimässä rakennuksessa paremmin kuosissaan.
Puu ja sähkö yleisimmät
Lähes jokaiseen loma-asuntoon tulee tulisija. Nykyaikainen varaava tulisija ei vie välttämättä paljon tilaa ja riittää täyttämään suuren osan mökin lämmöntarpeesta silloin, kun joku on paikalla sitä ruokkimassa. Varaavan tulisijan suurin etu on sen lämmönvarauskyky; 1 - 2 pesällisellä vuorokaudessa oikein mitoitetun uunin massa pitää tilat siedettävän lämpimänä pakkaskaudellakin. Varjopuolena varaavassa takassa on sen hitaus, kylmän mökin lämpötilan nosto pelkällä varaavalla takalla ei onnistu kovin nopeasti.
Tyypillisesti ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu mökki on varustettu tulisijan lisäksi sähkölämmityksellä. Sähköllä pidetään yllä peruslämpöä termostaattien huolehtiessa siitä, etteivät asteet pääse missään vaiheessa pakkasen puolelle. Valmiiksi peruslämmin mökki saadaan nopeasti asumislämpöiseksi tulisijan tukemana, kehittyneemmässä järjestelmässä lämmitystä voidaan ohjata jopa puhelimitse muualta käsin.
Muut lämmitysratkaisut
Mökin lämmitykseen voidaan käyttää myös kevyellä polttoöljyllä toimivia automaattikaminoita. Nykyaikaisissa öljykaminoissa on erillinen öljysäiliö ja pakokaasut poistuvat ulos, öljyn kulutus on muutaman litran vuorokaudessa. Öljylämmitys toimii myös 12 V akulla, joten verkkosähkö ei ole välttämätön. Kaminaan voidaan hankkia lisävarusteena gsm-ohjaus, jolla laitetta saa ohjattua myös muualta.
Ilmalämpöpumppu on yleistynyt nopeasti pientalojen lisälämmittimenä ja on hyvä ratkaisu myös loma-asuntojen yhteydessä. Ilmalämpöpumppu toimii lämmityslaitteena kuin jääkaappi väärinpäin; kompressorin avulla laite siirtää ulkoilmasta lämpöä sisätiloihin. Oikein sijoitettu j
a mitoitettu ilmalämpöpumppu voi säästää noin 40 % lämmityssähkön kulutuksesta. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on -10 - +10 asteen lämpötiloissa. Mitä kylmempi ulkoilma, sitä huonompi hyötysuhde laitteessa on, eikä se näin ollen sovellu jatkuvasti lämmitettävän rakennuksen ainoaksi lämmönlähteeksi. Kesällä ilmalämpöpumpun toiminnan voi muuttaa päinvastaiseksi, jolloin laite toimii sisätilojen jäähdyttimenä. Mallin valinnassa pitää huomioida mm. loma-asunnon koko ja lämmöneristys. Lisäksi kannattaa muistaa, että jäähdytyskäytössä pumpulta tarvitaan tehoa noin kaksinkertainen määrä lämmityskäyttöön verrattuna.
Kompressioperiaatetta hyödyntävät myös poistoilma- ja maalämpöpumput. Ensiksimainittu ottaa lämpönsä koneellisen ilmanvaihdon poistolämmöstä, jälkimmäinen taas esimerkiksi porakaivosta, maahan kaivetusta tai vesistöön upotetusta keräysputkistosta. Poistoilma- tai maalämpöpumput ovat loma-asunnoissa vielä harvinaisia.
